Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Černohorsky ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1563
siota. Varsinkin Lope de Vegan esiintyessä
epä-dramaattinen C. joutui varjoon. Taloudellinen
ahdinkotila pakoitti C:n autautumaan
käytännölliselle alalle. Hänen täytyi turvautua
veronkantajan toimeen, ja kun hänen laskuissaan
1597 ilmestyi vähäinen epäsäntillisyys, mikä
kuitenkaan, kuten myöhemmin huomattiin, ei
ollut hänen tahallinen syynsä, pantiin hän
Sevillassa vankeuteen. Onko hän vankilassa alkanut
mestariteoksensa „Don Quijoten" vai ei, lienee
todistamatonta. Varmaa on ainakin, että tämä
aika tietää äärimäistä kurjuutta ja alennusta,
mutta myös samalla henkisen kokoumuksen
aikaa ja mitä suurimman kirjallisen maineen
aamuruskoa. Hänen kuolemattoman romaaninsa
ensi osa ilmestyi 1605 Madridissa nimellä „El
ingenioso Hidalgo Don Quijote de la Mancha".
Toisen osan hän julkaisi kymmenkunnan vuotta
myöhemmin, senjälkeen kuin eräs julkea
plagiaat-tori, A. Fernandez Avellaneda oli
kirjoittanut ja julkaissut C:ta kömpelösti jäljittelevän
„Don Quijoten" toisen osan. V. 1613
ilmestyivät C:n novellit „Novelas ejemplares" ja 1614
hänen teoksensa „Viage del Parnasso", hänen
aikuistensa kirjallisten olojen runomuotoinen ja
osaksi ivallinen kuvaus. V. 1615 hän julkaisi
uusia draamoja ja pikku näytelmiä. V. 1616 hän
vielä kuolinvuoteellaan kirjoitti
matkaromaa-ninsa „Persiles y Sigismunda"n omistuksen.
C:n romaanissa „Galatea", josta ei koskaan
ilmestynyt muuta kuin ensimäinen osa, ilmenee
jo melkoisesti hänen eteviä
kirjailijaominaisuuk-siaan, joita on esim. hänen eloisa ja henkevä
kertomistapansa, missä hän voittaa edeltäjänsä
ja kilpailijansa. Draaman alaan C. oli
lämpimästi kiintynyt, vaikka se ei erityisesti
vastannut hänen kirjailijalahjojaan. Eikä hänen
menestyksensä näytelmänkirjoittajana tyydyttänyt
hänen toiveitaan, ja varsinkin kun yleisö rupesi
hänen näytelmilleen kylmenemään, hän siitä
tunsi haikeata mielipahaa. Hänen
jälkimaailmalta hukkaan mennyt näytelmänsä „Confusa"
sai kuitenkin osakseen innokkaan vastaanoton,
ja tätä näyttämömenestystä C. aina ylpeänä ja
iloiten muisteli. Ainoat hänen näytelmistään,
jotka ovat painetut, ovat „El trato de Argel"
ja „Numancia". Edellisen aiheena on
kristittyjen orjien kärsimyksistä rikas elämä
Algeriassa, jälkimäisen roomalaisten Numancia
kaupungin asukasten urhokas puolustautuminen.
C:n kirjallinen suurtyö on hänen romaaninsa
,,l)on Quijote". Tämän verrattoman kirjan
päähenkilöluoman ensimäisenä aiheuttajana oli
C:n halu ivata ylen suosituita ja luonnottoman
haaveellisia ritariromaaneja. Mutta tämä
romaani, joka alkuperäisestä oli aiottu
nurinkurisen kirjallisen suunnan satiiriksi, kohosi
vähitellen työn kuluessa tältä alkuperäiseltä pohjalta
yleisinhimilliseksi allegoriaksi. Siinä ilmenee
mielikuvituksen ihanteiden ja köyhän
todellisuuden välinen ristiriita ja taistelu, ja näihin
molempiin eii puoliin luodaan niin kirkas
valon-heijastaja, että romaani lakkaa olemasta
erikoisen patologisen tapauksen kuvaus, kohoten
vilkkaaksi ajankuvaukseksi ja syväksi
psykologiseksi ihmissielun tutkielmaksi. Tätä tutkielmaa
kannattaa kauttaaltaan tekijän rikas
elämänkokemus ja tarkka arvostelukyky, ja sitä
vilkastuttaa hänen ehtymättä pulppuileva huumorinsa.
1564
C:n novellit, joista mainittakoon „Riconete y
Cortadillo", „El eurioso impertinente" ja „La
gitanilla", ovat pirteitä ja sattuvia esp.
kansanelämän kuvauksia. Viimemainittu on autanut
aiheen Weberin „Preciosa" oopperaan.
Romaanissaan „Trahajos de Persiles y Sigismunda"
G. tahtoi vakavassa tarkoituksessa luoda
roman-tillisen kuvauksen, mutta ei siinä sanottavasti
onnistunut. Kirjallisesti arvokkainta tässä
teoksessa on C:n kuolinvuoteella eräälle kreiville
kirjoittama tämän romaanin omistus. — V.
1605-1857 ilmestyi „Don Quijote" romaanista
Espanjassa kokonaista 400 painosta. Paras painos on
„Don Quixote de la Mancha, Primera Ediciön
del texto restituido, con notas y una
introdue-ciön por Jaime Fitzmaurice-Kelly y Juan
Omis-by, London, 1898-99. David Rutt", (2 nid.).
Yleispainos C:n teoksia ilmestyi Madridissa
1803-05 (16 nid.), joka kuitenkaan ei sisällä
näytelmiä eikä teosta „Viaje del Parnasso". C:n
kootut teokset sisältyvät Fitzmaurice-Kellyn
toimittamiin „Complete Works" (Lontoo, 1901). [E.
Charles, „Michel Cervantes, sa vie, son temps,
son ceuvre" (Par., 1866) ; P. Mérimée, „La vie et
1’ceuvre de C." (Par., 1877) ; Diaz de Benjumea,
„La verdad sobre el Don Quijote" (Madr., 1878) ;
Baumstark, „Cervantes Saavedra" (Freib., 1875) ;
A. J. DufTield, „Don Quixote, his critics and his
commentators, and minor works" (Lont., 1881) ;
Dover, „Cervantes und seine Werke nach
deutschen Urteilen" (Leipz., 1881) ;
Fitzmaurice-Kelly, „Life of Miguel de Cervantes" (1892) ;
L. Rius, „Cervantes, Bibliographia Critica"
(1900) ; R. Marin, „Cervantes estudiö en Sevilla""
(1900).] J. H-l.
Cervera y Topete [pervë’- -p?-], dön P a s c u a 1
(1839-1909), csp. amiraali; Espanjan ja
Yhdysvaltain välisessä sodassa 1898 C. erään
laivaston-osaston päällikkönä saapui Kuballa olevaan
Santiagon satamaan, jonne ameriikkalainen amiraali
Sainpson hänet sulki; yrittäessään heinäk. 3 p:n
vastaisena yönä puhkaista saartolinjaa, hän
menetti koko laivastonsa ja joutui itse vangiksi;
sodan jälkeen hänet haastettiin sotaoikeuteen,,
joka kuitenkin antoi vapauttavan tuomion.
Cervicornia, täyteissarviset
(märehtijät). ks. Märehtijät.
Cervikaalinen (lat. cervix = kaula, niska). 1.
Kaulaa tai niskaa koskeva, esim. selkäytimen
c. osa, joka vastaa kaulanikamien muodostamaa
selkäydinkanavan osaa. — 2. Myöskin emän
kaulaosaa (cervix utcri) tarkoittava, esim.
cervi-kaalikanava, emän sisä- ja ulkosuun välinen
tiehyt. M. O-B.
Cervix [i] (lat.), kaula, niska; c. uteri
emän kaulaosa. vrt. Cervikaalinen.
Cervulus muntjac ks. Muntjakki.
Cesalpino ks. C æ s a 1 p i n u s.
Cesarevits ks. Sesarevits.
Cesarotti [täcsaro’-], Melchiorre
(1730-1808), it. kielitieteilijä ja runoilija; tehnyt
Ossianin tunnetuksi Italiassa, kääntämällä italiaksi
oivallisen „versi sciolti" säkein hänen runonsa.
Nämä runot vaikuttivat melkoisesti Italian
lyyrikkoihin, varsinkin Monti’in, Foscoloon ja
Pin-demonteen. C. oli ahkera ja etevä klassikkojen,
kuten Plutarkhoksen, Homeroksen, y. m.
kääntäjä. Hiilien kielitieteellisistä teoksistaan on
ete-viu „Saggio sulia filosofia delle lingue" (1785),
Cervera y Topete—Cesarotti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
