Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cholecystitis ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1631
Chorda dorsalis—Christian science
1632
Chorda dorsalis ks. Chorda, C h o r d a t a,
Selkäjänne.
Chordata, yhteisnimi vaippaeläimille ja
selkärankaisille, joilla on paljon yhtäläisyyttä
yleisessä rakenteessansa ja yksilökehityksessään,
etenkin siinä että niillä esiintyy selkäjänne,
chorda dorsalis, yksinkertaisimpana selkärankaa
edustavana muodostuksena. K. M. L.
Chorea (lat.), ks. H y p p y t a u t i.
Chorioidea ks. S u o n i k a l v o.
Chorion, embryol. 1. Munaa ympäröivä kalvo,
jonka munafollikkelin epiteli valmistaa. Se on
hyönteisillä kova kutikula-kuori, munakuori,
nisäkkäillä n. s. zona pellucida. — 2. Sikiön
ulkopuolinen suojuskalvo, joka useimmilla
nisäkkäillä muodostaa lukuisia, emän limakalvoon
painautuvia sormimaisia lisäkkeitä ja siten ottaa
osaa istukan muodostumiseen. K. M. L.
Choripetalæ, eriteräiset, Eieklerin
järjestelmässä kaksisirkkaisten toinen alaryhmä.
Kehä puuttuu, on yksikiehkurainen tai
kaksi-kiehkurainen, jolloin teriö on erilehtinen.
Chorisia ventricosa ks. C a t i n g a s.
Choron [sorö’], Alexandre Étienne
(1772-1834), ransk. säveltäjä ja teoreetikko;
harrasti erittäin vanhojen kirkkosävellysten
esittämistä ja sai 1811 tehtäväkseen kirkkomusiikin
uudestajärjestämisen Ranskassa; johti 1810-17
Pariisin suurta oopperaa ja 1817-30 valtion
kirkkomusiikkikoulua. I. K.
Chorotes [korö’-], .Bolivian Chacolla,
Pilcomayo-joen varsilla asuva intiaani-heimo, joka
harjoittaa kalastusta ja metsästystä, rakentaa
oksista ja palmunlehdistä keilamaisia majoja ja
käyttää aseinaan jousta ja raskasta puunuijaa.
C.-intiaanit puhuvat guaycuru-ryhmään
kuuluvaa kieltä eivätkä toistaiseksi ole olleet missään
tekemisissä sivistyksen kanssa. Tulta he esim.
hankkivat hieromalla kahta puupalikkaa
vastatusten.
Chose [söz] (ransk.), asia, seikka.
Chotan ks. K h o t a n.
Chouans [sua’] l. s u a a n i t, Ranskan
vallankumousta vastaan kapinoitsevia Mainen,
Normandian ja Bretagnen kuninkaanmielisiä
talonpoikia, jotka ehkä saivat tuon nimen
päällikkönsä Jean Cottereau’n liikanimestä Chat-huant
(huuhkaja). Varsinaiset suaanit tekivät
rosvon-töitä, hävittäen linnoja ja kyliä. Napoleon
Bonaparte kukisti heidät lopullisesti 1800.
Chrétien (Chrestien) de Troyes [kreiiä’ da
imil’], ransk. runoilija, jonka elämästä
tunnetaan ainoastaan sen verran, että hän eli
Champagnen kreivittären Marian hovissa ja että hän
oli tekemisissä Elsassin ja Flanderin kreivin
Filipin kanssa (k. 1191). C. saattoi muotiin
Artur-romaanit, jotka hän mainitun kreivittären
kehoituksesta puki runomuotoon. Näin syntyi
vuosina 1160-90 sarja pitkiä eepillisiä runoelmia,
joista ovat säilyneet seuraavat: „Erec et Enide",
„Lancelot ou le chevalier de la charrette", „Ivain
ou le chevalier au lyon", „Perceval le gallois" ja
„Cligès". C:n käsittelemä Tristanin ja Isolden
tarina ei ole säilynyt. Keskeneräiseksi jäi
runoelma „Le roi Guillaume d’Engleterre". Hänen
tyylinsä on vilkas ja huvittava. C. oli
keskiajan lahjakkaimpia runoilijoita ja se, joka ensin
kirjallisuuteen toi naisihailun ja ritarillisen
rakkauden. Hänellä ei kuitenkaan ollut käsittelemiensä vanhojen tarujen eikä varsinkaan niiden
mystiikan ymmärtämystä, hän kun niihin
sovellutti koko joukon realistisia yksityiskohtia
omalta ajaltaan. Hänen vahvin puolensa onkin
todellisuuden kuvaaminen. [Holland, „Chrestien
von Troyes, eine literargeschichtliche
Untersuchung" (Tübing. 1854) : Potvin.
„Bibliographie de Chrestien de Troyes" (Brüss. (1863) :
Emecke, „Chrestien von Troyes als Persönlichkeit
und als Dichter" (Würzb. 1892).] J. H-l.
Chrisma ks. K h r i s m a.
Christ, Wilhelm (1831-1906), saks. filologi.
Toimi v:sta 1854 opettajana Münchenissä ja oli
sikäläisessä yliopistossa professorina 1860-1902.
Hänen lukuisista teoksistaan mainittakoon:
„Pindari carmina" (1869, 3 pain. 1897. suuri
kriitillinen laitos 1896), „Anthologia græca carminum
christianorum" (1871; käänteentekevä teos,
jonka toimittamisessa hänellä oli apunaan M.
Paranikas), „Metrik der Griechen u. Römer"
(1874, 2 pain. 1879), „Homeri Iliadis carmina"
(2 osaa 1884), „Geschichte der griech. Litteratur
bis auf die Zeit Justinianis" (1888, 4 pain. 1905),
y. m. E. R-n.
Christchurch [kraistsäts], 1. Kaupunki
Englannissa, Hampshiren kreivikunnassa,
Avon- ja Stour-jokien yhtymäpaikalla lähellä
Englanni„n kanaalia, , 204 as. (1901). Lähiseudussa
useita kuuluisia kylpypaikkoja. — 2.
Canterburyn maakunnan pääkaupunki Uudessa
Seelannissa, Avon-joen varrella. 15 km satamastaan
Lytteltonista, johon rautatie sen yhdistää, 17,538
as. (1901), etukaupunkeineen 57,051 as. (1901).
Lukuisia kirkkoja, college, kasvitiet. puutarha,
museo, jossa m. m. on eteläisen pallonpuoliskon
suurin luurankokokoelma. Kaupunki on
Englannin kirkon perustama 1850. (V. v. F.)
Christensen. Balthasar Matthias
(1802-82), tansk. valtiomies, antautui suurella innolla
vapauspyrintöihin, toimittaen 1839-41
sanomalehteä „Fædrelandet", ajaen 1842-48
valtiopäivillä talonpoikien vapauttamis- ja
vaurastuttamisasiaa ja ollen 1848-58 „Bondevennernes
selskab" nimisen seuran puheenjohtajana. Vuodesta
1849 kuolemaansa asti C. oli milloin
maakäräjien, milloin kansankäräjien jäsenenä, kuuluen
vasemmiston johtajiin ja osoittautuen
epäitsekkääksi isänmaanystäväksi. K. S.
Christensen, Jens Kristian (s. 1856),
tansk. valtiomies, maanviljelijän poika, kävi
Grundtvigin kansanopiston ja
opettajaseminaarin. C. oli kansakoulunopettajana 1877-1901 sekä
sen ohella v:sta 1890 kansankäräjäin edustajana.
V. 1901 hän nimitettiin valtionreviisoriksi, mutta
jo sam. v. hän siirtyi kirkko- ja
opetusministeriksi. Ministeristön muutoksessa 1905 C. tuli
konseljin presidentiksi sekä sota- ja meriasiain
ministeriksi, menetti paikkansa lokak. 1908
Alberti’n (ks. t.) väärennysten ilmi tultua, mutta
nimitettiin 1909 uudestaan ministeriksi; erosi
jo samana vuonna.
Christian science [kristjan saians] (engl.=
„Kristillinen tiede", Ameriikassa syntyneen
uskonnollis-terveyshoidollisen liikkeen nimi. Sen
perustaja oli rouva Mary Baker Eddy (s.
1821). Hän hankki jo nuorena tyttönä monipuolisia tietoja ja mietiskeli paljon uskonnollisia
asioita. Koettuaan avioliitossaan paljon suruja
hän joutui vaikeaan tautiin, josta 1866 odottamatta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
