Tietosanakirja / 1. A-Confort / 1637-1638 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chrysoberylli ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1637

Chrysoberylli—Chur

1638

itseään vihollisilta. Pistintä ei ole.
Munanasetintorven voivat naaraat kiikarin tavoin
työntää esille. Täysimuotoiset ampiaiset
tavataan kukissa, aidoilla ja muureilla. Naaras
asettaa munansa muiden ampiaisten pesään,
jossa toukat elättävät itseään isäntäampiaisen
keräämillä ravintoaineilla. Suomessa
parikymmentä lajia. U. S-s.

Chrysoberylli ks. Krysoberylli.

Chrysochloris inaurata ks. Kultamyyrä.

Chrysoliitti ks. Krysoliitti.

Chrysoloras [-lö’-], Manuel (n. 1350-1415).
kreik. oppinut, toimi kauan kreikan kielen ja
kirjallisuuden opettajana Firenzessä, Paviassa
ja Roomassa ja koetti myös vaikuttaa
roomalaisen ja kreikkalaisen kirkon yhdistymiseen.
Julkaisi ensimäisen latinaisen kreikan kieliopin,
Platonin „Valtion" latinaisen käännöksen y. m. K. J. H.

Chrysomelidæ ks. Lehtitertut.

Chrysomyxa ks. Ruostesienet.

Chrysopa ks. Harsokorennot.

Chrysosplenium,
linnunsilmä,
kasvisuku Saxifragaceæ-heimossa.
Meillä on C.
alternifolium joks.
yleinen kevätkasvi
lähteissä, ojissa y. m.
märissä paikoissa.
Koko kasvi
kellan-vihreä, lehdet
munuamaisia, vuorottaisia, kukat
kellertäviä, terättömiä.

Chrysothrix
sciurea, s a i m i r i,
Etelä-Ameriikassa
elävä, oravan
kokoinen, hyvin
pitkähäntäinen apina,
joka on läheisintä
sukua
kierteishäntä-apinoille. ks.
liitek. Apinat,
kuv. 13. K. M. L.

Chrysotiili l. k r y s o t i i l i. ks. Asbesti.

Chrysosplenium alternifolium.

Chubb-lukko.

Chubb-lukko, englantilaisen Chubbin 19:nnen
vuosis. alkupuolella keksimä lukko. Siinä on
useampia tapin t ympäri
kierrettäviä levyjä L
vieretysten, joissa on
erilaatuisia aukkoja a (n. s.
„akkunoita"), keskenään
yhdistettyjä rakojen r
kautta. Lukon kieleen on
kiinnitetty puikko p, joka
ainoastaan silloin päästää
kielen liikkumaan, kun
levyt L nostetaan juuri
niin korkealle, että kaikki
raot r tulevat olemaan
täsmälleen puikon p kohdalla.

Koska raot tehdään eri
levyissä eri paikkoihin, ovat levyt nostettavat eri
korkealle, ja siksi voi tämän lukon yleensä avata
ja sulkea ainoastaan oikea avain. Kuta useampia levyjä L ja kuta erilaisempia aukkoja a,
sitä varmempi on lukko. Jouset i (yhtä monta
kuin levyjä L) painavat levyt L takaisin niiden
alkuasentoon, kun avain ei enää pidä niitä
nostettuina. — Jos lukko on avattava ja
suljettava molemmilta puolin samalla avaimella, on
avain tehtävä tasasuhtaiseksi keskiviivaansa
nähden (ks. kuvaa) ja levyistä L aina kaksi
samanlaisiksi. E. S-a.

Chubut [tsu], 1. Joki Etelä-Ameriikassa,
Argentiinassa, alkaa Andien itäisiltä rinteiltä ja
laskee 43° 18’ kohdalla et. lev. Atlantin
valtamereen ollen pitkin pituuttaan haaksikululle
sopimaton. Syrjäjoista on tärkein etelästäpäin
virtaava Senger (Senguer, Senguel), joka saa
alkunsa Fontanan järvestä ja virtaa Muster- ja
Colhue-järvien läpi. — 2. Argentiinan
kuvernementti C.-joen varsilla, n. 250,000 km² ja 4,000
as., jotka etupäässä asuvat rantaseuduissa,
sisämaa kun on hedelmätöntä ylätasankoa.
Pääkaupunki on C.-joen varrella sijaitseva Rawson,
josta 70 km pituinen rautatie johtaa
kuvernementin satamakaupunkiin, Nuevo-lahden
rannalla olevaan Puerto Madriniin. (V. v. F.)

Chulalongkorn [tsu], Paramindr Maha
(s. 1853), Siamin kuningas v:sta 1868; sai osaksi
englantilaisen kasvatuksen, on toiminut
innokkaasti maansa kohottamiseksi ja suosinut
eurooppalaista sivistystä; avasi 1905 kuninkaallisen
perheen perustaman Bajirajan-kirjaston
tieteelliselle tutkimukselle.

Chun [hun], Karl (s. 1851), saks.
eläintieteilijä, v:sta 189S Leipzigin yliopiston eläintieteen
professori. On julkaissut sarjan erinomaisia
tutkimuksia onteloeläimistä ja pelagisesta
eläimistöstä yleensä. Tärkeimpiä teoksia: „Die
Ctenophoren des Golfes v. Neapel" (1880) ; „Die
canarischen Siphonophoren" (1891-93) ; „Die
Dis-ogonie, eine neue Form geschlechtlicher
Zeugung" (1892) : „Die pelagische Thierwelt in
grösseren Meerestiefen" (1888); „Atlantis"
(1895-96). Saks, syvänmeren tutkimusretkikunnan
johtajana „Valdivia"-höyryllä 1898-99.
Kirjoittanut tästä retkestä yleistajuisen kirjan: „Aus den
Tiefen des Weltmeeres" (1900). Selonteot
tieteellisistä tuloksista ilmestyvät paraikaa.

Chuquet [syke’], Arthur Maxime (s.
1853), ransk. historiallinen kirjailija, v:sta 1893
germaanilaisten kielten professorina Collège de
Francessa: v. 1901 instituutin jäsen; v:sta 1888
johtamassaan aikakauskirjassa „Revue critique
d’histoire et de littérature" hän on
kirjoituksissaan käsitellyt varsinkin Saksan kirjallisuutta
ja oloja ; on julkaissut m. m. „Le général Chanzy"
(1883) ; „Les guerres de la révolution"
(1886-95) , „La guerre de 1870-71" (1895) ; „La jeunesse
de Napoleon" (1897-99).

Chur [hur] (retorom. Cuera, it. C o i r a,
ransk. Coire), Graubündenin kanttonin
pääkaupunki Sveitsissä, Reinin oikeanpuolisen
syrjäjoen Plessurin varrella. 12,625 as. (1907), joista
n. puolet protestantteja. C. sijaitsee Albulan,
Julierin, Splügenin ja Bernhardin solien poikki
johtavien alppiteitten lähtöpaikalla ja oli ennen
alppiratojen rakentamista tärkeä
tavaranvälitys- ja tapulipaikka. Nykyään C:n kautta kulkee
suuret joukot matkailijoita ja kylpyvieraita. On
ollut piispojen asuinpaikkana aina 450 luvulta
saakka. Piispan linnan yhteydessä on vanha

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>