Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cocceji ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1687
Cockburn—Codex
1688
joutui hallituksen vainonalaiseksi. V. 1814 häntä
syytettiin pörssihuijauksista, tuomittiin, vaikka
oli syytön, vankeuteen ja sakkoihin sekä
menettämään sotilasarvonsa ja paikkansa parlamentissa;
valittiin kuitenkin heti uudestaan parlamenttiin.
V. 1S18 G. rupesi Chilen nuoren tasavallan
laivaston päälliköksi ja vaikutti tuntuvasti tämän maan
vapaussodan onnelliseen päätökseen. 1823-25 hän
oli Brasilian palveluksessa, ja läksi 1827
Kreikkaan ottaaksensa osaa tämän maan vapaussotaan,
mutta palasi sieltä jo seuraavana vuonna syystä
ettei voinut varain ja miehistön puutteessa saada
mitään aikaan. V. 1830 hän pääsi takaisin
Englannin laivastoon, ylennettiin amiraaliksi ja oli
1848-51 Länsi-Intian laivaston päällikkönä. C.
oli. loistavan lahjakas ja kylmäverisessä
rohkeudessa Nelsonin vertainen. Hänen
julkaisemistaan kirjoituksista mainittakoon hänen oma
kirjoittamansa elämäkerta „Autobiography of a
seaman" (1860). J. F.
Cockburn /kouiSn], Samuel (1574-1621),
myöskin C o b r o n, syntyisin Skotlannista, oli
pestatun sotaväen päällikkönä 1598 tullut Kaarle
herttuan palvelukseen ja taisteli mainehikkaasti
kymmenvuotisessa sodassa Venäjää vastaan
(1609-17), jossa oli mukana Novgorodin
valloituksessa, Audovan ja Pihkovan piirityksissä
y. m. Myöskin Kustaa Aadolfin sotaretkellä
Riikaa vastaan 1621 hän kunnostautui, mutta
kuoli vielä sam. v. C. oli saanut Suomessa
lääni-tyksiä ja haudattiin suurella juhlallisuudella
Turun tuomiokirkkoon, jossa hänen hautansa
vielä on nähtävänä. K. G.
Cockerill [kokoril], John (1790-1840), engl.
teollisuudenharjoittaja, sai yhdessä vanhemman
veljensä James C:n kanssa 1807 haltuunsa
konetehtaan Liègessii; perusti sitten suuren joukon
teollisuuslaitoksia sekä Belgiaan että useihin
muihin maihin; näistä ovat kuuluisimmat
Seraingin läheisyyteen v:sta 1817 lähtien
perustetut suurenmoiset rauta- ja konetehtaat. C.
saavutti pian tarmokkaana liike- ja rahamiehenä
johtavan aseman Belgian teollisuudessa. Mutta
kun Belgian pankki 1838 lakkautti maksunsa,
hän rahapulaan joutuneena oli pakoitettu
myymään muut laitoksensa paitsi Liègessä ja
Seraingissa olevat. Kohta senjälkeen hän lähti
Venäjälle perustamaan uusia liikeyrityksiä,
mutta kuoli paluumatkalla. J. F.
Cocktail [kokteil] (engl.), oikeast.
„kukon-pyrstö". 1. Kilpa-ajohevonen, joka ei ole
täysiverinen. — 2. Ameriikkalainen juoma, jossa on
sekoitettuna erilaisia karvasaineita konjakkiin,
«hiskyyn, sampanjaan y. m.; tarjotaan tavall.
jäähdytettynä.
Cocos ks. Kookospalmu.
Cocotte [koko’t] (ransk.), nainen, joka
siveettömyydellään hankkii itselleen varoja elääksensä
komeasti, demimondi-nainen, hienosteleva
ilotyttö.
Cod, lat. codex (ks. t.) sanan lyhennys.
Coda
Ö-J (it., < lat. cauda = pyrstö), [-sävellykseen tahi johonkin sen osaan liittyvä
piiätös-lisäke. Etenkin Beethovenin sävellyksissä c:lla
on suuri merkitys kokonaisvaikutuksen
huipen-tumiseen nähden. I. K.
Codak ks. Kodak.
Code [kodj (ransk., < lat. codex = kirja),
lakikirja; sanaa käytetään esim. niiden viiden ransk.
lakikirjan nimityksenä, jotka julkaistiin vv.
1804-10 Napoleonin konsulihallituksen ja
keisarivallan aikana ja joihin sisältyi siviililaki,
siviiliprosessi, kauppaoikeus, rikosprosessi ja
rikoslaki. — Erityisesti käy tällä nimellä ensimäinen
näistä, C. c i v i 1. Sittenkuin vallankumouksen
aikana turhaan oli yritetty saada aikaan
yhtenäistä siviililakia, asetti Napoleon Bonaparte
ensimäiseksi konsuliksi tultuaan komitean
laki-iniehiä valmistamaan siitä ehdotusta. Se
hyväksyttiin osittain muodosteltuna 1804 nimellä
Code civil des F r a n g a i s, mutta sai
1S07 nimen Code Napoléon, jota nimitystä
käytettiin myöskin Napoleon III:n aikana (1852-70).
C. civilen perustuksena ovat Ranskan vanha
tavanomainen oikeus, kuninkaalliset asetukset,
roomalainen oikeus ja vallankumousajan lait.
Napoleon I:n aikana se otettiin käytäntöön
myöskin niissä maissa, jotka silloin olivat
Ranskaan yhdistettyinä ja muutamissa muissakin.
Vielä nytkin se on m. m. Italian, Hollannin ja
Belgian yksityisoikeuden perustuksena. J. F.
Code [koitd] (engl., < lat. cödex = kirja).
1. Lakikirja. — 2. Eräänlainen sanakirja,
jonka jokainen sana merkitsee kokonaista
lausetta ja jota käytetään sähköttäessä menojen
säästämiseksi. Tällaisia sanakirjoja on useita;
enimmin käytetty on ABC-c. (v:sta 1872) ;
sähkö-sanomainvaihtajat saattavat myöskin käyttää
omaa yksityistä c:ansa.
Codex [-Ö-] (lat., mon. codices), koodeksi,
nimitys jota roomalaiset käyttivät puu- tai
nor-sunluulevyistä kokoonpannusta kirjasta. Teksti
oli joko kaiverrettu tai värillä kirjoitettu tai
piirtimellä vahapintaan kaiverrettu. Tämä sana
tuli sitten merkitsemään pergamentti- tai
paperi-kirjaa. Ahtaammassa merkityksessä codex
(koodeksi) merkitsee järjestelmällisesti yhdistettyä
asetusten kokoelmaa, jolloin codex sanan
yhteydessä tavall. esiintyy kirjateoksen alkuperää tai
sisällystä ilmaiseva adjektiivi, vrt. myös
Raamatun käsikirjoitukset.
Huomattavimmista koodekseista mainittakoon:
1. Codex aboënsis (lat.), nykyään
Sko-klosterin arkistossa säilytetty vanha kopio Turun
tuomiokapitulin n. s. Mustastakirjasta (ks. t.) ;
niin nimitti Porthan myöskin erästä hänen
aikanaan Turun yliopiston kirjastossa olevaa
kappaletta Juustenin Chroniconia.
2. Codex alexandrinus (lat.),
aleksandrialainen c„ vanhimpia ja tärkeimpiä Uuden
testamentin käsikirjoituksia (vrt. Raamatun
käsikirjoitukset). Se sisältää, paitsi
V:n T:n Septuaginta-käännöstä, myöskin U:n
T:n ja Clemens Roomalaisen kirjeet. Tämä
kuuluisa kokoelma on kirjoitettu pergamentille,
kauniilla unsiaalikirjoituksella; sen luullaan
syntyneen Egyptissä 5:nnellä vuosis. V. 1628
Konstantinopolin silloinen patriarkka Cyrillus Lucaris
lahjoitti sen Englannin Kaarle I:lle ja se
säilytetään British Museumissa.
3. Codex argenteus (lat.), „hopeakirja"
(niin nimitetty hopeakansiensa vuoksi),
kallisarvoinen, Upsalan yliopiston kirjastossa
säilytetty teos, joka sisältää katkelmia kaikista
neljästä evankeliumista gootin kielellä. Käännös on
piispa Wulfilan (318-383) tekemä. Kirjoitus on
n. s. ,,encaustum"ia (lämmitetyillä leimasimilla
painettu), tehty purppurapergamentille hopea-ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
