Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Coleus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1697
Coleus—Collan
1698
mesta n. s. „järvikoulun" runoilijasta
(lakis-tista), joka nimi on heille annettu sen nojalla,
että he kaikki viettivät osan elämästään
Cum-berlandin järvien rannoilla. Yhteistä heille oli
se, että he nuoruudessaan ihailivat Ranskan
vallankumouksen aatteita. C:n runoelmat ovat
haaveellisia kuvauksia täynnä hehkuvaa
tunnetta ja mystillistä luonnonihailua. C:n
pääteokset ovat runoelmat „Christabel" ja „The
aneient mariner". Lisäksi on hänen
runotuot-teistaan mainittava romanssi „Genevieve", rajun
ylevä rapsodia „Fire, famine and slaughter" ja
draama „Remorse". Pienet runonsa hän on
julkaissut kolmena kokoelmana: „Juvenile poems",
„Sibylline leaves" ja „Miscellanous poems".
Elämäänsä ja kirjallista toimintaansa C. on
kuvannut teoksessa „Biographical sketches of my
lite-rary life and opinions". C. tutki saksalaista
kirjallisuutta ja välitti sen tuntemusta
englantilaisille. Häu käänsi Schilleriä englanniksi.
[C:n elämäkertoja ovat kirjoittaneet Gillman
(Lont. 1838), Traill (Lont. 1884), Brandl (Berl.
1886), Hall Caine (Lont. 1S87) ; A. Swinburne,
„Essays and studies" (Lont. 1888), Yarnall,
„Wordsworth and the Coleridge" (New York
1899). Coleridge-bibliografian julkaisi Shepherd
(Lout. 1901).] J. n-i.
Coleus, kasvisuku; kauniisti kirjavalehtisiä
huulikukkaisia Aasian ja Afrikan kuumista
osista. C. Blumeista ja C. Hnberista viljellään
useita muunnoksia koristuskasveina. Muutamilla
lajeilla on syötävät, tärkkelyksenpitoiset
mukulat, esim. C. salagcnsis, jolle Togo-maan
saksalaiset uutisasukkaat ovat antaneet nimen
„Salaga-kartoffel", salagaperuna.
Colica ks. Ähky ja Koliikki.
Coligny [in]i’], Gaspard de (1521-72),
Chätillon’in herra. Ranskan amiraali,
hugenottien johtajia, osoitti
jo nuorena suurta
urhoollisuutta Frans
I:n ja Henrik II:n
palveluksessa.
Viimemainitun kuoltua
1559 C. kääntyi
Calvinin oppiin. Pian
alkavissa
hugenotti-sodissa C. oli
uskon-veljiensä pääjohtajia
ja Condén kuoltua
(1569) yksin
ylipäällikkönä. Ollen
hartaasti uskonnollinen
ja täynnä
luottamusta asiansa
oikeuteen hän osasi mitä
vaikeimmissa olosuhteissa ylläpitää taistelua.
C:n taitoa ja sitkeyttä oli hugenottien etupäässä
kiittäminen siitä, että he, vaikka monesti
joutuivatkin tappiolle, kuitenkin aina osasivat
rauhanteossa itselleen voittaa etuja. St. Germain’in
rauhan jälkeen 1570 C. lähti hoviin, missä hän
ke-hoitti Kaarle IX:tä sovinnolliseen
sisäpolitiikkaan sekä sotaan Espanjaa vastaan. Kuninkaan
äiti, Katarina Medici, joka pelkäsi C:n kautta
menettävänsä vaikutusvaltansa, yhtyi nyt
Gui-se’ihin tuhotakseen hänet. Pariisin kadulla C:ta
haavoitti palkattu salamurhaaja. Tämän jälkeen
kuningatar, C:n ja hugenottien kostoa peljäten,
54. Painettu 5/„09.
hartailla kehoituksillaan, joita Henrik Guise ja
kuninkaan veli Anjoun Henrik avustivat, sai
vihdoin heikon Kaarle IX:n toimeenpanemaan
Pärttylin yön verisaunan 24 p. elok. 1572. C.
surmattiin ensimäisten joukossa. Sekä
johtaja-kyvyn että mielenjalouden puolesta C. oli aikansa
etevimpiä miehiä. [Mareks, „Gaspard von C.";
Whitehead, „Caspard de C."] G. lt.
Colima, järjestyksessä toinen Meksikon
pienimmistä valtioista Tyynen valtameren rannalla,
n. 19° pohj. lev., Nevado de C:n (alkuasukasten
Volcan de nieve, 4,450 m) ja Volcan de C:n
(3,940 m) eteläpuolella. Sen vuorista saadaan
runsaasti metalleja, metsistä hyvää puuainetta
ja väripuuta ja rantalaguuneista suolaa.
Maan-viljelystuotteista ovat tärkeimmät tupakka,
riisi, sokeri, kahvi, maissi ja turkinpippuri. —
2. Edellisen pääkaupunki, sen itäosassa, 20,698
as. (1900). Satamana Manzanillo, johon C:sta
johtaa rautatie. (V. v. F.)
Coliseo ks. Colosseum.
Colitis, paksunsuolen tulehdus.
Collanin rahasto ks. Collan, Torsten
Gustaf.
Collan-s u k u lienee kotoisin Savosta, jossa
sen vanhin tunnettu jäsen Claudius C o 11
a-nus oli Pieksämäen kirkkoherrana (k. 1692).
Hänen jälkeläisensä 4:nnessä polvessa lääkäri ja
salaneuvos Alexander C. (s. 1819), alempana
mainittujen Fabian ja Karl C:n veli, aateloitiin
1874 nimellä von Collan.
1. Torsten Gustaf C. (1815-69),
lahjoittaja, ylimetsänhoitaja Karjalassa,
testamenttasi kuollessaan Suom. kirj. seuralle rahaston
(nyk. 10,000 markkaa), jonka korot ovat
käytettävät Suomen historiantutkimuksen
edistämiseksi.
2. Fabian C. (1817-51), tiedemies ja
kirjailija, synt. Iisalmessa, tuli 1834 ylioppilaaksi,
1840 maisteriksi, 1844 Kuopion lukion lehtoriksi
ja rehtoriksi, 1850 filosofian apulaiseksi
yliopistoon. Kotiseutunsa kansanelämään ja isänmaan
historiaan lämpimästi innostuneena hän julkaisi
jo ylioppilaana kirjoitelmia niistä aineista, ja
ajoi, tultuansa 1841 Helsingfors Morgonbladin
toimittajaksi, suomalaisuuden asiaa jo ennen
Saiman ilmestymistä. Tutkijana C. oli tarkka,
kiijailijana varsin monipuolinen, liikkuen
historian, kielitieteen, filosofian, kaunokirjallisuuden
aloilla: hänen julkaisuistaan mainittakoon: „De
reformationis in Fennia initiis" (1843) ; „Erik
Fleming, biografiskt utkast" (1845) ; „Finsk
spräklära I" (1847) ; „De notione neeessitatis
Hegelianæ" (1850).
[„Valda skrifter af
Fabian Collan", julk.
V. Vasenius.]
3. K a rl C.
(1828-71), kirjailija ja
säveltäjä, synt.
Iisalmessa, tuli 1842
ylioppilaaksi, 1850
maisteriksi, 1859 saksan
kielen lehtoriksi
yliopistoon, 1864
filosofian tohtoriksi, 1866
yliopiston kirjaston
hoitajaksi.
Viimemainitussa virassa K. Collan.
Coligny.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
