Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työehtosopimus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Työehtosopimus ks. Tariffisopimus.
Työhevonen ks. H e v o 11 e n.
Työhuone, kunnallinen laitos, jossa työhön
kykeneviä, vaivaishoidon (ks. t.) rasitukseksi
joutuneita henkilöitä pidetään työssä.
Työ- ja ojennushuone ks. Vankila.
Työjuna, juna, joka on liikkeellä radan
rakennustöitä varten.
Työjärjestys ks. Työsääntö.
Työkalukone, metallin, puun, kiven y. m.
mekaaniseen muokkaukseen käytettävä työkone,
joka käsin tehtävän työn korvaten on varustettu
vastaavalla työaseella (vasaralla, liöylänterällä,
poralla j. n. e.). Käytännössä kuitenkin
tarkoitetaan t:lla usein sellaista konetta, joka 011
varustettu leikkaavalla, vuolevalla tai
tahkoavalla työkalulla ja jota käytetään vain metallien
tai puun muokkaukseen. — T:ssa toimivan
työkalun mukaan erotetaan höylä-, pora-, sorvi-,
jyrsin- y. m. koneita. Vielä puhutaan yleisistä
(universaali-) ja erikoisista (spesiaali-) t:ista.
Edellisillä (esim. sorvilla) voidaan suorittaa
monenlaisia töitä, jälkimäisillä (esim.
hammaspyöräin höyläkoneella, silinteriporakoneella) vain
yhdenlaista työtä. — Jotta terä ottaisi lastun,
täytyy terän ja työkappaleen olla keskinäisessä
liikkeessä, ja sitäpaitsi niiden täytyy siirtyä
niinkin, että terä leikkaa yhä uuden lastun.
Näitä liikkeitä, työ- ja syöttöliikettä, varten
täytyy koneessa olla vastaavat koneistot. Tällöin
järjestetään nämä liikkeet eri koneissa eri lailla,
joko suorittaa terä molemmat liikkeet, kuten
esim. porakoneessa pora, tai suorittaa terä
syötteliikkeen ja työkappale työliikkeen, kuten
sorvissa, tai päinvastoin terä työliikkeen ja
työkappale syöttöliikkeen kuten pistokoneessa;
harvoin suorittaa työkappale molemmat liikkeet.
Työliike on joko suoraviivainen ja jaksottainen
(edestakainen, esim. höyläkoneessa) harvoin
yhtäjaksoinen (vannesahassa) tai pyörivä ja
yhtä-jaksoiaen (sorvissa). Edestakainen liike on
epäedullinen ja aikaa vievä, siksi pyritään
pyörivään työliikkeeseen. — Harvoin käyttää
höyrykone välittömästi työkalukonetta, sensijaan
käytetään sähkömoottoreita usein. Tavallinen
käyttötapa on voimansiirto hihnojen välityksellä.
Vielä käytetään t:ita paineilmalla
(pneumaattiset) tai painevedellä (hydrauliset t:t). —T:tovat
saavuttaneet yhä laajenevan käytännön, sillä ne
suorittavat työn nopeammin ja usein tarkemmin
kuin käsin tehtäessä. P-o P-o.
1. X. Painettu J/i 18.
Työkalut, käsin käytettävät välineet, joita eri
ammateissa tarvitaan esineitten valmistamiseen
ja työn suoritukseen. Lisäksi ovat t:ja ne osat
työkalukoneista, jotka varsinaisesti suorittavat
muokkaustyön, esim. höyläkoneen terä,
porakoneen pora j. n. e.
Esihistoriallisena aikana käytettiin
yksinkertaisia puisia, luisia, kalanruotoisia, kivisiä,
vaskisia, pronssisia ja rautaisia t:ja. Nykyään on
teräs tullut melkein yksinomaiseen käytäntöön.
iMetalli- ja puutyössä ovat t:t joko suoranaisia
tai välillisiä. Edelliset vaikuttavat välittömästi
muokattavaan aineeseen joko muovailevasti
(takovasara ja alasin, muottivasara ja alasin,
leimasin, valssit, vetokojeet, taivutuskojeet) tai
leikkaavasti, osia irroittaen (taltta, veitsi,
kirves, höylä, saha, sakset, jyrsin, pora, viila, raspi,
kalvainlevy, tahko), jälkimäiset ovat apuaseita,
joita käytetään kiinnipitoon (pihdit, ruuvipihti,
höyläpenkki), mittaamiseen (tuumatukki,
metrin-mitta, harpit, tulkit, kulmanmitat, vesivaaka) tai
merkitsemiseen (piirtopuikko, kärkiharppi,
piste-puikko). P-o P-o.
Työkamari. T :t ovat itseliallinnonaatteelle
perustuvia sekä työnantajain että työntekijäin
edustajista tasasuhtaisesti kokoonpantuja
neuvostoja, joiden tehtävänä on koota tietoja
am-mattioloista, antaa niistä ehdotuksia ja
lausuntoja viranomaisille, sovittaa ja ratkaista
työriitoja sekä yleensä toimia asianomaisten
elinkeinojen ja työolojen kehittämiseksi. T:t ovat
paikallisia laitoksia, mutta niitä yhdistämässä
voivat olla koko maalle yhteiset keskusneuvostot.
Suomen oikeus ei ole sisältänyt määräyksiä
tällaisista laitoksista; 1879 v:n elinkeinolain 23-27
ja 30 §§:ssä säädetyt viralliset
elinkeinoyhdU-tykset eivät järjestykseltään eivätkä
toiminnaltaan ole vastanneet t:eita. T.-laitoksen
toteuttamista Suomessa tarkoittaa eduskunnan v. 1913
hyväksymä, vahvistamista odottava asetus
ammattivaltuustoista. Asetuksen
mukaan on jokaiseen kaupunkiin asetettava
ammatti-valtuusto, jonka tulee pitää huolta niitä
elinkeinoja koskevista asioista, joita paikkakunnalla
harjoitetaan; senaatti voi tästä myöntää
poikkeuksia, mutta sitävastoin määrätä, että niille
paikkakunnille maalla, missä olot sen vaativat,
on asetettava ammattivaltuusto joko yhdelle
kunnalle, kunnan osalle tai useammalle kunnalle
yhteisesti. Ammattivaltuuston valitsevat toiseksi
puoleksi ne, jotka harjoittavat elinkeinoa sääde-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
