Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti / 97-98 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tähtitieteelliset kongressit ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

97

Tähtitieteelliset kongressit—Tähtitieteelliset ko’ordinaatit

98

etupäässä spektraali koneet: spektrografit,
spektroskoopit ja spektrometrit
(vrt. Spektraalianalyysi ja
Spektrometri). Itse asiassa näiden koneiden merkitys
ei rajoitu taivaankappaleiden kemiallisen
kokoonpanon määräämiseen. Dopplerin
prinsiipin (ks. t.) avulla voimme
spektraalihavainnoista laskea liikkumisnopeudet näköviivan
suunnassa, täten saavuttaen selvemmän käsityksen
kiintotähtien itseliikunnasta, kaksoistähtiparien
komponenttien radoista j. n. e. Tähtitieteelle nyk.
tärkein spektraalikone on epäilemättä
spektrografi. Tämä on lyhyesti sanottu spektroskooppi,
jonka antama spektri kiinnitetään
valokuvauslevylle. Suuren objektiivin polttopinnassa olevan
raon kautta taivaankappaleesta tulevat valosäteet
sattuvat pieneen kollimaattoriobjektiiviin, josta
ne yhdensuuntaisina jatkavat prismajärjestelmän
kautta ja tämän jälkeen, väreihinsä
hajaantuneina, tähystinputken objektiivin kautta viime
mainitun polttopintaan asti, missä
valokuvauslevy ne ikuistuttaa. Nykyajan spektrografit
kaikkine tähtäyslaitteineen, vertailuspektreineen
ja sähköjohtoineen konstanttisen lämpötilan
aikaansaamiseksi kuuluvat konetekniikan
huomattavimpiin saavutuksiin. Helsingin
observatorille hankittiin 1914 spektrografi, joka käyttää
hyväkseen valokuvausrefraktorin optillista
objektiivia. Auringon protuberanssien tutkimista
varten on olemassa erityisiä spektroskooppeja.

Helsingin observatorin spektrografi

.

Spektroheliografin (ks. t.) avulla voidaan
kemiallisesti kartoittaa koko auringon pinta.
Fotometriset koneet muodostavat toisen tärkeän
ryhmän astrofotografisia koneita (vrt.
Valonmittari). Tähtien valonvoimakkuuden
määräämiseen käytetyistä koneista on Zöllnerin
polarisatsionifotometri
huomattavimpia. Kiikarin näköpiiriin, tutkittavan tähden
viereen, johdetaan heijastuslaitteiden avulla
lampun liekin synnyttämä „tekotähden” kuva.
Lampun ja kiikarin väliseen johtoputkeen on
asetettu kaksi Nicolin prismaa. Toinen näistä on
kiinteä, toista voidaan kiertää, ja kiertämisen
suuruus voidaan lukea ympyränrenkaalla. Jos
kummallakin nicolilla on yhteinen värähdystaso,
on tekotähden valo suurimmillaan. Kuta
suuremman kulman värähdystasot muodostavat, sitä
heikommaksi käy tekotähden kirkkaus.
Polarisatsioniopin lakien mukaan on tekotähden
valonvoimakkuus verrannollinen tasojen välisen
kulman cosinin neliöön. Havaittaessa kierretään
toista nicolia, kunnes tekotähti osoittaa saman
kirkkauden kuin tutkittavakin tähti, ja
ympyrälukemasta saadaan tämän kirkkauden
numeroarvo. Erityisen laitteen avulla voidaan
tekotähdelle saada jokseenkin sama värikin kuin
mikä tähdellä on. Zöllnerin konetta on
myöhemmin monissa suhteissa parannettu.
Polarisatsioni-prinsiippiin perustuu myöskin Pickeringin
meridiaanifotometri, jossa
vertailumittana ei ole tekotähden vaan jonkun napatähden
valonvoimakkuus. Toista mallia on
kiilafotometri. Kaukoputken objektiivin polttopinnassa
on tummasta lasista tehty kiila, jota voidaan
työntää enemmän tai vähemmän himmentämään
havaittavaa tähteä. Mittakaavasta luetaan kiilan
asema, silloin kuin on niin paksulta tummaa
lasia näkölinjassa, että tähti katoaa. Näistä
lukemisista saadaan siis tähden valonvoimakkuus.
Kauttaaltaan toisenlaisen fotometrian on
tähtitieteelle avannut valokuvaus. Valokuvauslevyn
kutakin tähteä edustavan pilkun suuruudesta tai
(jos levy on otettu hieman ulkopuolella
polttopistettä. Janssen-Schwarzschildin menettely)
mustuudesta voidaan erityisten koneiden (mikrofotometrien) ja mittakaavataulukkojen
avulla määrätä tähtien „suuruudet”, s. o.
valonvoimakkuudet, mutta nämä eivät ole
verrattavissa paljaalla silmällä muiden fotometrien
kautta määrättyihin, koska eri värit sangen eri
lailla vaikuttavat silmään ja valokuvauslevyyn. H. R.

Tähtitieteelliset kongressit (ks.
Kongressi). Ensimäinen kansainvälinen tähtit.
kongressi pidettiin Heidelbergissa 1863, jolloin
kansainvälinen liitto „Astronomiselle
Gesellschaft” perustettiin. Tämän jälkeen
kansainvälisiä t:iä k:ja on pidetty n. joka toinen vuosi.
Taivaan valokuvaamista koskevia kysymyksiä
varten ensimäinen kansainvälinen kongressi
kokoontui Pariisiin 1887, auringontutkimuksia
varten St. Louisiin 1904, myöhemmin on näitä
kokouksia pidetty n. joka kolmas vuosi eri
paikoissa. H. R.

Tähtitieteelliset ko’ordinaatit (ks. Ko’ordinaatti) määräävät taivaankappaleen
aseman taivaanpallolla. T. k. ovat kulmamittoja,
ja ne lasketaan jostain perustasosta ja tällä
olevasta pisteestä seuraavasti : Tähden kautta
asetetaan taso kohtisuoraan perustasoa vastaan.
Tämä kohtisuora taso leikkaa taivaanpalloa
isoympyrää myöten, joka kulkee perustason napojen
kautta. Toinen tähden aseman määräävä
koordinaatti on se kulma, joka vastaa mainitun
isoympyrän tähden ja perustason välistä osaa,
toisen mittana on se perustasoa taivaalla esittävän
isoympyrän osa, jota kohtisuoran isoympyrän
leikkauspiste ja perustason isoympyrällä oleva
peruspiste rajoittavat. Olkoon allaolevassa
taivaanpalloa esittävässä kuviossa K havaitsijan
paikka, S tähti, taso WHM perustaso ja M
peruspiste. Tähden S ko’ordinaatit ovat silloin HS
ja MH. Perustasona käytetään joko horisontin,
ekvaattorin tai ekliptikan tasoa.

1. Perustaso: horisontaalitaso, peruspiste:
horisontin ja meridiaanin leikkauspiste. T. k.:
korkeus (HS) ja atsimut (MH). Atsimut
lasketaan peruspisteestä länteenpäin. — 2.
Perustaso: ekvaattoritaso, peruspiste: ekvaattorin ja
meridiaanin leikkauspiste. T. k.: deklinatsioni (DS kuvassa) ja tuntikulma (M’D).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>