Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tähtivalokuvaus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
101
Tähtivalokuvaus-Tähtäinkiikari
102
Bergedorfin tähtitieteellinen observatori lähellä Hampuria.
Keskimäiseen kiertotorniin on sijoitettu
refrak-tori, sivutorneihin pienempiä astrometrisiä
koneita. Valokuvausrefraktoria varten on
myöhemmin rakennettu eri torni. Koska t. yleensä
vaatii paikan, jota kaupungin ajoliikkeen ja
valaistuksen vaikutus ei häiritse, on pohdittu
kysymystä Helsingin t:n muuttamisesta
ulkopuolelle kaupunkia. II. R.
Tähtivalokuvaus ks. Tähtitieteelliset
koneet.
Tähtivuosi 1. sideerinen vuosi, auringon
näennäinen kiertoaika maan ympäri
kiintotäh-tiin nähden, on 365 p. 6 t. 9 min. 9 sek., vrt.
Vuosi. E. R.
Tähtäin, ampuma-aseen tähtäämistä
varmentava laite. Pyssyn t. on asetettu piipun selkään
jonkun verran sytytysreiän tai
patruunaniaka-siinin etupuolelle. Tykeissä t. on
toisella sivulla. T:iä on eri malleja.
T:n muodostaa yleensä
ampuma-aseeseen kiinnijuotettu kiinteä osa
ja liikkuva, n. s. t.-k e h y s, jota
voidaan siirtää vaakasuorasta
pystysuoraan suuntaan ja jonka
elelli-seen kiinnittää pieni nastapultti.
Kiinteän osan pohjassa on
teräs-vieteri, joka pitää t.-kehystä lujasti
Kura 2.
Kuva 1. Sotilaskiväärin tähtäin takaapäin katsottuna,
tähtäin-kehys pystyssä. Kuva 2. Sama oikealta katsottuna, a
tähtäimen kannatin, 5 pieni tähtäinlevy, d tähtäinkehys, e
siirrettävä »juoksija" (esitettynä kahdessa eri asennossa), e
kiinteä tähtäin, k rako.
ampujan haluamassa pystyasennossa.
T.-kehyksen takaosassa on t ä h t ä y s u u r r e,
kolmi-kulmainen rako, jonka kärki on alaspäin.
Toinen tähtäysuurre on sitäpaitsi kehyksessä ylös
ja alas siirrettävässä juoksijassa. Kiinteän
osan sivuilla on porrasaskelmia. Kun juoksijaa
siirretään kehyksessä taaksepäin, kohoaa se
alemmalta portaalta ylemmälle, jolloin samalla kehys
ja sen tähtäysuurre kohoavat. Portaiden sivuilla
on numeroita, jotka ilmaisevat vastaavan
pää-maalista lasketun etäisyyden (kivääreissä 400-
800 m). Pitemmillä matkoilla ammuttaessa
t.-kehys nostetaan pystysuoraan asentoon, jossa
se pysyy edellämainitun vieterin avulla.
Ammuttaessa tähdätään juoksijassa olevan raon läpi
piipun kärkiosassa olevaan jyvään. Ampuma
matkaa lisättäessä kohotetaan juoksijaa.
Siirtämällä juoksijan ylemmän vaakasuoran reunan
t.-kehyksen sivuilla oleviin numeroituihin asteikko
viivoihin ampuja voi sovittaa t:n haluamaansa
välimatkaa varten. Sotilaskivääreissä on asteikko
jopa 2,500 m :n etäisyyttä varten, vrt.
Tähtäin-kiikari.
Tykeissä käytetään k a a r i-t :t ä ja kiikaria
(ks. Tähtäinkiikari). M. v. II.
Tähtäinkiikari, nykyaikaisiin kuulakivääreihin
ja tykkeihin liitetty, rihmaristikolla varustettu
kaukoputki, jonka avulla ampuma-ase voidaan
suunnata maalia kohti. Kun terästeollisuuden
edistys ja voimakkaiden räjähdysaineiden
keksinnöt olivat suuresti lisänneet ampuma-aseiden
kantavuutta, täytyi myöskin parantaa aseen suun
taainista eli t ä h t ii ii mi s t ä, jotta aseen telioi
suus tulisi täysin käytetyksi. Tähdätessä tavaili
sella lailla, tähtäimen ja jyvän kautta, pitää
nämä saattaa linjaan pilkan (maalin) ja silmän
kanssa; mutta kun silmä ei voi nähdä lähellä
ja kaukana olevia esineitä yhtä aikaa selvästi,
tulee tällainen tähtäys aina epävarmaksi. Tämä
epäkohta voidaan välttää, jos tähyslinjaksi
otetaan kaukoputken (kiikarin) optinen akseli, joka
on suunnattu maalia kohti kiikarin rihmaristin
(tähysmerkin) näyttäessä käyvän yhteen kii
karin objektiivin luoman pilkan kuvan kanssa;
molemmat näkyvät justeeratussa ja katsojan sil
mälle sovitetussa kiikarissa okulaarin läpi
yhtäaikaa selvästi ja silmää rasittamatta; kun kii
kari samalla tekee pilkan paremmin näkyväksi,
tulee täten tähtäämisen tarkkuus suureksi.
Kun hollantilaista eli Galilei’n kaukoputkea ei
voi varustaa rihmaristikolla ja tähtitieteellinen
kiikari näyttää esineet nurin päin (ylösalasin),
käytetään t:ksi joko yksinomaan linsseistä
rakennettua terrestrikiikaria tahi myöskin
p r i s m a k i i k a r i a, s. o. tähtitieteellistä
kaukoputkea, jossa prismayhdistelmä neljän prismojen
sisäpinnoilla tapahtuneen heijastuksen jälkeen
kääntää esineen kuvan takaisin oikeaan eli luon
nolliseen asentoonsa (ks. Kaukoputki,
palstat 559-561).
Paitsi muita hyvän kiikarin optillisia ominai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
