Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - U ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
U, latinalais-eurooppalaisen kirjaimiston
21:nen kirjain, jolla muinaiskreikkalaisissa ja
muinaisitalisissa piirtokirjoituksissa oli kaksi
päämuotoa: Y ja V; muinaislatinalaisessa
kirjai-mistossa tavataan vain jälkimäinen muoto (jolla
merkittiin sekä u- että «-äänteitä). Nuoremmissa
lat. kirjoituksissa tavataan jo nykyisen 11:11
tapainen kirjoitusmuoto. Keskiajalla käytettiin
u:ta minuskelina ja V:tä majuskelina, esim.
Vetus (tai VETVS), mutta: uetus. Jo Petrus
Ramus (k. 1572) ehdotti, että v merkki saisi
merkitä konsonanttia («-äännettä) ja u vokaalia
(«-äännettä) : vasta pari vuosis. myöhemmin tämä
ehdotus pääsi toteutumaan.
Eri eurooppalaisissa kirjaimistoissa u
enimmäkseen merkitsee eriasteisia ««-äänteitä.
Poikkeuksia on kuitenkin. Niinpä u engl.
kirjoituksessa vain harvoin ilmaisee «-äännettä (niink.
esim. sanoissa piit, full); tavallisimmin se
merkitsee ju:ta (esim. use) tai epäselvän «:n (but)
tai 6 :n (vhurch) tapaista äännettä, lloll.
kirjoituksessa u osaksi merkitsee pitkää y:tä
(huu-ren)% osaksi lyhyttä ö:n tapaista äännettä (dun,
burg). Ransk. kirjoituksessa u tavallisesti
merkitsee y: tä. Yhdessä muiden vokaalimerkkien
kanssa u saa erilaisia arvoja, esim. ransk. ja
holl. eu = ö. ransk. ou = u, ransk. au = o, saks.
äu ja eu = öi, y. m.
«äänne 011 vokaali, tarkemmin takavokaali
(ks. t.).
Lyhennyksissä roomalaisissa kirjoituksissa
U (u) voi olla=«r6s (kaupunki, s. o. Kooma),
ii.cor (vaimo, puoliso); u. e. = urbis conditie =
kaupungin (Rooman) perustamisesta lukien. Kemiassa
U (tai Ur) = uranium. Y. IV".
Hanka ks. U 1 a a n i t.
Ubangi (myös Mubangi, ransk. Oubangi),
virta Keski-Afrikassa, Kongon suurin lisäjoki
oik.. syntyy kahden suuren, yhdensuuntaisina
idästä länteen juoksevan joen, Mbomun
(pohjoisempi, alkaa Bahr-el-Ghazalin vastaiselta
vedenjakajalta) ja Uellen 1. Uelle-Makuan (eteläisempi,
alkaa Albert Njansan luoteispuolella: 1,130 km
pitkä) yhtymisestä 22° 37’. it. pit., virtaa
länsiluoteista pääsuuntaa, saa oik. Kemo nimisen,
lähelle Sari’11 latvavesiä ulottuvan lisäjoen,
murtautuu 180-240 111 joen pinnan yläpuolelle
kohoavan vuoriselänteen läpi Zongo- 1. Grenfell-koskissa
ja kääntyy samalla jyrkästi etelään, yhtyy
ekvaattorin eteläpuolella 19 km leveän,
5-liaarai-sen suiston kautta Kongoon; koko Uelle-U. on
11. 2,200 km. U. on kuljettava pitkin pituuttansa,
lukuunottamatta Zongon koskia, joista vain
pienet veneet tulvavedellä pääsevät kulkemaan.
Uellea alukset voivat nousta Bomokandiin asti
(26° it. pit.); Mbornu on koskirikas. U:n ja
sen latvajokien rantamaat ovat enimmäkseen
laajojen metsien peitossa, joissa siellä täällä 011
taajaan asuttuja viljelyskeskustoja. Uellen
suurin lisäjoki on Bomokandi (vas.), Mbomun Uarra,
Sinko ja Mbari (oik.), U:n Kuta ja Kemo (oik.).
U.-Mbomua myöten kulkee Ranskan ja Belgian
Kongon raja. — G. A. Schweinfurt löysi Uellen
1870, luullen sen kuuluvan Tsad-järven vesistöön.
Junker seurasi Uellen juoksua Mbomun suun
lähelle (1882-83), todeten Uellen kuuluvan
Kongoon. Lähetyssaarnaaja G. Grenfell kulki
1885 U:ia myöten Zongon koskille ja 1886-89
A. van Göle vihdoin osoitti Uellen ja U:n
yhteenkuuluvaisuuden. Mbomun löysi 1877 kreik.
P. Potagos. * E. E. K.
Uberteetti (lat. ube’rtas), runsaus, hedelmälli
syys.
Ubi bene, ibi patria (lat.), missä hyvä, siellä
isänmaa.
TJbi’it 1. ubilaiset, germ. kansa, joka
Ca;sarin ja Augustuksen aikana asui Reinin
keskijuoksulla, pääkaupunkina Colonia Agrippina
(Köln). K. G.
Ubikviteetti (uuslat. ubVquitas =
kaikkialli-suus), dogmaattinen oppisana, jolla tarkoitetaan
Kristuksen ruumiillista läsnäoloa kaikkialla.
Tällä opilla on ollut suuri merkitys luterilaisen
ehtoollisopin muodostumiselle.
u. c., lyhennys lat. sanoista urbis conditce s. o.
kaupungin (Rooman) perustamisen jälkeen.
Ucayali /-«’-/, virta Etelä-Ameriikassa, Perun
valtiossa, Amazonas-joen lisäjoki oik., alkaa
Kor-dillieerien itärinteellä Combopata ja Huilcamayo
nimisistä lähdejoista, virtaa luode-pohjoista,
pohjoista ja lopuksi pohjoiskoillista pääsuuntaa,
laskee Nautan luona Amazonas-virtaan ; 1,960 km,
josta 1,235 km kuljettavaa. — U:ia nimitetään
ylempänä Urubambaksi ja Quillabambaksi.
Uccello /utse’Uo], Paolo, oik. Paolo di
Dono (n. 1397-1475), firenzel. taidemaalari; oli
ensin kultaseppä ja L. Ghiberti’n
kuvanveisto-apulainen. Opiskeltuaan matemaatikko Manetti’n
johdolla mittausoppia U. alkoi pitää sitä kaiken
taiteen perustana, ja tiedemiehen tapaisella
innolla hän kiinnitti huomionsa varsinkin
perspektiivin lakeihin, joiden ensimäisinä kellit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
