Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unettomuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
181
Unettomuus— Ungern-Sternberg
3 82
päivinä ovat herättäneet ihmisen huomiota.
Mutta myöskin voivat vilkkaina uudistua
muistot ja tilanteet kaukaisesta menneisyydestä,
varhaisesta lapsuudesta. Unessa aistimien toiminta
•on suuresti vähentynyt, mutta ei kumminkaan
täydelleen lakannut. Ne aistimukset, jotka
silloinkin saapuvat nukkuvan hermostonkeskuksiin.
esim. kuulo-, tunto- ja elollisaistimukset,
vaikuttavat myökin paljon u:ihin. Jos nukkuva
makaa epäniukavasti ja sen johdosta tuntee
hengenahdistusta, niin hän voi nähdä unta
kauheasta kummituksesta, joka tulee ja yrittää
tukehuttaa hänet (,,painajainen"). Sattumalta
paljastunut jalka ja siitä johtunut kylmän
aistimus voi tuottaa u:n, että on pohjoisnaparetkellä
ja kävelee jäätiköillä. Kukkien tuoksu, valon
loiste, tuntemus siitä, että käsivarsi 011
puutunut, ynnä monet muut aistimukset antavat
aihetta luihin. Jos toinen henkilö varovasti
kuiskaa nukkuvalle joitakin sanoja, niin hän voi
aiheuttaa niiden sanojen merkitykseen liittyviä
u:jä. Monesti nukkuva luulee unessa keksineensä
merkillisen aatteen, mutta tämä osoittautuu
sangen usein, jos hän herättyään muistaa sen.
aivan jokapäiväiseksi ajatukseksi tahi suorastaan
mielettömyydeksi. Vain harvoin joku tosiaankin
siten löytää huomattavan ajatuksen, — aivan
samoin kuin liereilläkin ollessa joskus hyvä
ajatus, joka selvittää hämärän kysymyksen,
yhtäkkiä iskee mieleen, ilman mitään tietoista
valmistavaa ajatustoimintaa; se 011 silloin
kypsynyt tajuttomalla mielikuvien
vuorovaikutuksella ja muovailutyöllä, jommoinen siis voi
tapailtua unessakin (vrt. Tajunta). —
Muutamien ihmisten luulo, että he eivät ollenkaan
näe unia, johtunee siitä, että he heräämisen
hetkellä nopeasti ja täydellisesti unohtavat
näkemänsä unet. Jos juuri herätessään tarkkaavasti
kääntää huomionsa tähän asiaan, niin jokainen
ihminen voinee todeta, että hänellä todella on
u:jä, vieläpä säännöllisesti joka yö. — U:jen
luullusta syvemmästä ja salaperäisestä
merkityksestä ks. Unienselitys. [Maurv, .,Le
som-meil et les reves"; Radestock, ,,Sehlaf und
Traum"; Spitta, „Die Schlaf- und Traumzustände
der menschlichen Seele": Simon, „Le monde des
r§ves"; Tissiö, „Les reves, physiologie et
patho-logie": Foucault, ,,Le reve, etudes et
observa-tions"; A. F. Puukko, ,,Unet nykyisen
sielutieteen valossa" (1904).] ’ A. Gr.
Unettomuus ei tarkoita ainoastaan unen
puutetta vaan myöskin liian kevyttä ja
häiriytynyttä unta. U. esiintyy useimmiten joko
vaikeiden ruumiillisten tautien tai mielisairauksien
yhteydessä, mutta tavataan sitä myöskin ilman
muita taudillisia ilmiöitä kuin yleistä
hermostuneisuutta. Hermostuminen puolestaan saattaa
olla perinnöllistä laatua tai johtua
epäsäännöllisistä elintavoista, liikarasituksesta, surusta
y. m. s. Tilapäisen 11:11 syistä ovat
tavallisimmat kuumuus, ankara mielenliikutus, syyhyävä
ihottuma, ruuansulatushäiriöt, sieramien
tukkeutuminen ja kahvin tai teen liiallinen
nauttiminen. — U:n seurauksena on yleinen väsymys,
ärtyisyys, haluttomuus rasittavampaan
työskentelyyn ja ruokahaluttomuus. Vaikeimmissa
tapauksissa u. voi johtaa täydelliseen toimettomuuteen
ja elämänkyllästymiseen. — U:n hoito vaatii
ensi sijassa niiden asianhaarain poistamista,
jotka ovat sen syynä tai myötävaikuttavat sen
syntymiseen. Hermostoa kiihoittavista
nautintoaineista 011 luovuttava, liikarasitusta on
vältettävä, ruuansulatus on saatava kuntoon,
hengitysvaikeudet ovat poistettavat ja koko elintapa 011
järjestettävä terveyshoidon sääntöjen mukaiseksi.
Erikoisesti on pantava painoa sen määräyksen
noudattamiselle, että varsinainen työskentely 011
lopetettava viimeistäänkin pari tuntia ennen
maatapanoa ja että makuulle 011 mentävä ennen
klo 10 illalla. Ylipäänsä ei ole yötä varten
ryhdyttävä mihinkään erikoisiin, aikaavieviin
valmistuksiin, sillä niitä tehdessä saattaa unen
tarve mennä ohi. On nim. heti paneuduttava
maata silloin kuin illan tullen tuntee itsensä
uneliaaksi. — Makuuhuoneen soveliaisuuteen ja
hoitoon 011 kiinnitettävä suurempi huomio kuin
ylimalkaan tehdään. Varsinkin on tärkeää, että
ilma siinä pysyy viileänpuoleisena ja raittiina.
Talviseen aikaan on makuuhuone tuuleutettava
perinpohjaisesti ennen makuullemenoa; kesällä
voidaan ikkunaa tai ilmanvaihtoreikää pitää auki
koko yön. Häiritsevien äänien torjumiseksi ovat
korvat tukittavat vaseliininsekaisella pumpulilla
tai jollakin sitä varten valmistetulla laitteella.
— Uneliaisuuden syntymistä voidaan edistää joko
lukemalla helppotajuista kirjallisuutta tai
kiinnittämällä huomiota seikkoihin, jotka ovat
asianomaiselle yhdentekeviä, tai suggeroimalla itseänsä
unen tulolle soveliaaseen mielentilaan. -—
Yleisen hermostumisen vähentämiseksi on 36-asteinen,
il2-2 tuntia kestävä ammekylpy tai kostea,
lämmittävä vartalokääre erittäin sopiva. Kylmien
jalkojen lämmittämiseksi ja liiallisen veritulvan
poistamiseksi aivoista on hyvä juuri vuoteeseen
mennessä ottaa kuurna (40-45°) jalkakylpy. —
Vaikean ja pitkistyvän u:n kohdatessa on paras
turvautua asianymmärtävän lääkärin apuun;
omin päinsä ei pidä ryhtyä mihinkään
voima-peräisempiin keinoihin, kuten unilääkkeisiin,
hvpnotismiin, kylmävesihoitoon, sähköttämiseen
t. m. s. vrt. Unilääkkeet. E. Th-n.
Unger, Franz (1800-70), itäv.
kasvitieteilijä ja paleontologi. Tuli 1836 professoriksi
Graziin, 1850 kasvifysiologian professoriksi
Wieniin. Lukuisista julkaisuista mainittakoon:
..Genera et species plantarum fossiliuni" (1850),
,,Die Urvvelt" (1851), ,,Versucli einer Geschichte
der Pflanzemvelt" (1852), „x\natomie und
Physiologie der Pflanzen" (1855), ,,Botanische
Streif-ziige" (1857-67; 7 osaa), „Geologie der
euro-päischen Waldbäume". K. L.
Unger, Joseph (s. 1828), itäv.
oikeusoppinut ja politikko; tuli 1855 professoriksi
Wienissä, 1871 salkuttomaksi ministeriksi
Auers-pergin kabinettiin, 1881 valtakunnanoikeuden
presidentiksi Wieniin; hänen uraa uurtavista
teoksistaan mainittakoon: „System des
öster-reichischen allgemeinen Privatrechts",
,,Sohuld-iibernahine", ,,Handein auf eigene Gefahr",
,,Handein auf fremde Gefahr", „Die Elie in ihrer
vvelt-historischen Entvvicklung".
Ungern-Sternberg [stärnbärj], Mathias
Alexander von (1689-1763), ruots. soturi
ja valtiomies, kuului vanhaan alkuansa
Böömistä polveutuvaan ylhäiseen sukuun. Noustuansa
soturiuralla everstiluutnantiksi otti hän
1730-luvulta alkaen osaa valtiolliseen puoluetaisteluun
liittyen myssyihin, esiintymättä kuitenkaan jyrk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
