Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unisono ... - Unkari
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
191
Unitis viribus (lat.), yhdistetyin voimin.
Universaali ks. Universaalinen.
Universaaliaika (ks. Universaalinen),
jollakin alueella (valtiossa, maanosassa j. n. e.)
noudatettu yleisaika, ks. Aikaerot.
Universaaliaura (ks. Universaalinen)
ks. Aura.
Universaalikone ks. Tähtitieteelliset
koneet.
Universaalikulttivaattori (ks.
Universaalinen ja K u 111 i v a a 11 o r i),
inaanviljelys-l,vöase; työskentelee äkeen tapaan, mutta
muok-«aa maan syvemmältä. Työase on tarkoitettu
sekä auran että äkeen työtä korvaavaksi
työ-aseeksi; siitä sen nimi.
Universaalimonarkia (ks.
Universaalille n ja Monarkia) 1. u
niversaalivalta-kunta, maailmanherruutta tavoitteleva
valtakunta, joka pyrkii tosiasiallisesti tai ainakin
aatteellisesti laskemaan kaikki kansat valtansa
tai yliherruutensa alaisiksi eikä tahdo tunnustaa
mitään muuta valtakuntaa vertaisekseen. U:n
ajatus ilmeni aikoinaan Rooman valtakunnassa ja
tavallaan myöskin keskiaikaisessa ,,pyhässä
Rooman valtakunnassa" („das heilige römische Reich
deutscher Nation") ; uudemmissakin suur- ja
maailmanvalloissa ilmenee tavallaan tämän
käsityksen oireita, aivan toisessa muodossa taasen
useiden maailmanrauhanharrastajain
suunnitelmissa. E. E.
Universaalinen (lat. univeraä’lis), kaikkea
käsittävä, yleinen, yleismaailmallinen. — Log.
,,u. arvostelma", ks. Arvostelma.
Universaalitiede (ks. Universaalinen),
kaikkia tieteenhaaroja käsittävä ja yhdistävä
yleistiede.
Universaalivaltakunta ks.
Universaaliko n a r k i a.
Universalia / ä’l-] (lat., neutrin mon.),
yleiskäsitteet; etenkin keskiaikaisessa filosofiassa
kiisteltiin paljon main 1. yleiskäsitteiden
merkityksestä, ks. Nominalismi, Realismi.
Universalismi (ks. Universaalinen),
mielipide, joka asettaa yleisen 1. kokonaisuuden
yksilöiden yläpuolelle ja ihmisen kaikkien
pyrkimysten lopputarkoitukseksi (ks.
Siveys-oppi, palsta 1442) ; myöskin u. 1. universa
a-1 i s u u s on kyky käsittää tiedollaan tai
harrastuksellaan hyvin monenlaisia eri asioita.
Universitas funive’r-] (lat.), kokonaisuus;
yliopisto (ks. t.).
Universiteetti (ks. Universitas),
yliopisto (ks. t.).
University college [juniväsiti kolidz] (engl.).
engl. korkeakoulu, joka antaa akateiniallista
opetusta saamatta toimeenpanna tutkinnoita ja
jakamatta oppiarvoja.
University-extension ks. L o m a k u r s s i t.
Universumi (lat. univc’rsum), kaikkeus,
maailmankaikkeus; avaruus.
Univormu (lat. unifo’rmis = yhdenmuotoinen),
määrättyjen sääntöjen mukaan määrätynlaisesta
ja -värisestä kankaasta määrätynkuosiseksi tehty
puku, joka ilmaisee käyttäjänsä säätyä tai
ammattia; virkapuku, sotilaspuku. Sotaväessä u. otettiin
käytäntöön vakinaisia armeioja perustettaessa.
Sotilas-u:n muodostavat takki, housut, päähine
ja päällystakki. Vain husaareilta puuttuu
viimemainittu pukine, jonka sijasta heillä on lyhyt,
192
nahalla reunustettu kappa, joka riippuu
vasemmalta olkapäältä. Useimmissa armeioissa
erotetaan kolme eri u:ua: arki-, juhla- (paraati-)
ja kenttä-u. Aiemmin kunkin maan armeiassa
käytettiin yhteismerkkiuä määrättyä väriä
jossakin vaatekappaleessa (esim. ranskalaisten
punaiset housut, englantilaisten punaiset takit,
venäläisten harmaanvihreät takit). Nykyään
tällaista tapaa ei ankarasti noudateta.
Eri joukko-osastot (divisioonat, rykmentit
j. n. e.) erottaa toisistaan kauluksen ja
olka-lappujen väri, minkä lisäksi näissä usein on
numeroita tai kirjaimia, nekin väriltään
vaihtelevia. Takin ja housujen reunusnauliojen väri
erottaa sitäpaitsi eri aselajit toisistaan, samoin
kaartijoukkojen ratsuväen juhlapuvun
takin-käänteiden (riväärien) värit. M. v. II.
Unjamwesi (Uniamvesi), tarkemmin
rajoittamaton alue Saksan Itä-Afrikassa,
Viktoria-järven eteläpuolella. On aaltoista ylätasankoa
(1,100-1,400 m yi. merenp.), enimmäkseen
savannia tai harvaa metsää kasvavaa. Ilmasto
jyrkkine vaihteluineen ei ole eurooppalaisille
suotuisa. Asukkaat, bantu-sukuiset
wanjamwesi-neekerit. ovat hyviä maanviljelijöitä (riisiä,
jams-juurta, bataattia, maniokkia, vehnää, puuvillaa
y. m.), karjanhoitajia, käsityöläisiä
(rautateok-sia ja kankaita) sekä kantajia. Ennen U. oli
yhtenä valtakuntana, mutta on nyt jakaantunut
moneen, saksalaisten suojrluksen alaiseen
pikku-ruhtinaskuntaan. — U:iiu luetaan usein sen
eteläpuolella oleva, wan janjembe-heimon asuma
Unjanjembe.
Unjoro ks. U n y o r o.
Unjza, joki Keski-Venäjällä, Vladimirin ja
Tambovin kuvernementeissa, Okan lisäjoki vas.;
128 km. vrt. U n z a.
Unkari (unk. Mayyarorszug - „magyarien maa",
saks. Ungarn, ruots. I ngern, engl. Ilungary, lat.
Hungaria, ransk. Ilongrie), Itii vallan kanssa
yhteisen monarkian muodostava kuningaskunta
Keski-Euroopan itäosassa, Karpaattien kaaren
sisäpuolella, ulottuen lounaassa kapeana,
Kroat-sian-Slavonian muodostamana kielekkeenä
Adrianmereen; 325,411 km2, 21,398,159 as. (1913),
66 km- :llä. — U. ulottuu 44°6’:sta 49°38’:lle
pohj. lev. ja 14° 24’:sta 26° 36’:lle it. pit. Greenv.
Suurin pituus lännestä itään on n. 800 km, leveys
pohjoisesta etelään 540 km. — Valtiossa on kaksi
pääosaa: varsinainen U. (johon myös
Sie-benbiirgen kuuluu) ynnä autonominen
satamakaupunki F i ti m e (ks. t.) , 282,870 km2.
18,729,590 as. sekä K r o a t s i a-S 1 a v o n i a
(ks. t.), 42,541 km2, 2,668,569 as. (vrt.
Unkarin kruunun maat). Viimem. on sisäisesti
itsenäinen. Vars. U. jaetaan seuraaviin
maantieteellisiin alueisiin: alue Tonavan oik. puolella
(unk. Diina jobbpartja), 44,553 km2. 3,084.404 as.
(1910), 69 km’-’:llä; alue Tonavan vas. puolella
<Diina balpartja), 32,929 km2, 2,175,924 as..
66 km2:llä; alue Tonavan ja Tiszan välissä
(Du na-Tisza köze), 36,111 km2, 3,769,658 as..
104 km2:llä; alue Tiszan oik. puolella (Tisza
jobbpartja), 31,829 km2, 1,769,681 as., 56 kin2:llä;
alue Tiszan vas. puolella (Tisza balpartja),
43,338 km2, 2,594,924 as.. 60 km2:llä; alue
Tiszan ja Maros-joen välissä (Tiszu-Maros sziige),
36,285 km2, 2,141,769 as., 59 km2:llä:
Sieben-biirgen (Erdöly 1. Kir&lyhägöntul), 57.804 km2.
Unitis viribus—Unkari
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
