Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unkari
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
118
Unkarin kieli ja kirjallisuus
t
214
tulia, Esztergomin ja Gyulafehervär-Fogarasin
arkkipiispain alaisia, sekä Kroatsia-Slavoniassa
Körösin piispan alainen kapituli. Reformeeratuilla
on 57. evankelisilla 49 tuomiorovastikuutaa,
kum-paisillakin 5 hiippakuntaa. Kreik.-katolisilla
(serb. ja roinaan, ritusta) on kahden
arkkipiispan (Karlöezan ja Transsylvanian 1.
Nagysze-benin) alaisina 10 hiippakuntaa. Unitaareilla on
piispa Kolozsvärissa ja 9 tuomiorovastikuutaa,
mooseksen uskolaisilla 442 rabbiinia.
Valtiomuoto, hallitus ja
oikeudenhoito. Valtakunnanperustuslain v :lta 1867
mukaan U:n kuningaskunta ja Itävallan
keisarikunta muodostavat Itävalta-U:n liittomonarkian;
paitsi hallitsijasukua on monarkian osilla myös
m. m. uiko- ja sota-asiat yhteiset (ks.
Itä-valta-U.). Perustuslakina on paitsi 1867 v:n
perustuslakia Sanctio pragmutica v:lta 1723.
Lakiasäätävä valta on U:n kuninkaalla ja
valtiopäivillä. parlamentilla (orszäggyiiles), joka myös
säätää lait U:n ja Kroatsia-Slavonian yhteisissä
asioissa. Parlamentti jakaantuu ylä-1. magnaattien
huoneeseen (förendihäz) ja alahuoneeseen,
edus-tajainkamariin (kepviselöhäz). Edellisessä istuvat
itseoikeutettuina arkkiherttuat, kirkkoruhtinaat
ja useiden aatelissukujen edustajat, 3
Kroatsia-Slavonian maapäivien edustajaa sekä 57
elinajaksi kuninkaan nimittämää tai magnaattien
huoneen valitsemaa jäsentä. Alahuoneessa on
453 välittömillä vaaleilla 5 v:ksi valittua jäsentä,
näistä 40 Kroatsia-Slavoniasta. Äänioikeus on
jokaisella 20 v. täyttäneellä miespuolisella
kansalaisella, joka maksaa määrättyä (hyvin alhaista)
veroa. Vaalioikeuteen vaaditaan 24 v:n ikä.
Parlamentti kokoontuu vuosittain pääkaupunkiin,
Budapestiin. — Toimeenpanovalta on
minis-teripresidentin johtamalla ministerineuvostolla.
Ministeriöitä on 9: kunink. asiain,
maanpuolustus-, raha-, kirkollis- ja opetus-, oikeus-, sisä-,
maanviljelys-, kauppa- ja Kroatsia-Slavonian
asiain ministeriöt. — Kroatsia-Slavonian
hallituksesta ks. K r o a t s i a-S 1 a v o n i a. —
Paikallishallintoa varten U. on jaettu 71
komitaat-tiin (Fiume alueineen lisäksi), joista 63 vars.
U:ssa ja 8 Kroatsia-Slavoniassa. Komitaattien
veroisia hallinnollisesti ovat täydellisen
munisi-paalihallinnon omistavat kaupungit, joita vars.
U :ssa on 27, Kroatsia-Slavoniassa 4. Lisäksi on
alempiasteisia hallinnollisia kokonaisuuksia: tav.
kaupungit, komitaattien piirikunnat, suurkunnat,
yhteisiä kunnallisnotareja omistavat kunnat ja
pienkunnat. Erilaisen arvoasteen mukaan on
kunnan hallinto ja kunnallisasiain hoito
yksinkertaisemman tai monimutkaisemman koneiston
hallussa. — Oikeudenhoito. Oikeuslaitos on
4-asteinen: ylimpänä on Budapestin kunink. ylin
oikeus U:ia sekä Agramin ylin oikeushovi
Kroatsia-Slavoniaa varten; niiden alla on 12
kird-lyi täbla nimistä tuomioistuinta, näiden alla
taas 76 piirikunnanoikeutta (törvenyszSk) sekä
kaikkein alimpana 461 piirioikeutta
(järdsbirö-s&g). Lisäksi on 15 juryoikeutta painoasioissa
sekä sotaoikeus.
Valtion raha-asiat. U:n tulo- ja
menoarvio tili-v :1 le 1915-16 päättyi 2,386 milj. mk:aan.
Suurimmat tuloerät: välilliset verot 795 milj.
(kulutusvero 353 milj., tupakkamonopoli 213 milj.),
rautatietulot 521 milj., välittömät verot 342
milj. mk. Suurimmat menoerät: kauppaministeri
545 milj., rahaministeri 300 milj., valtiovelka
275 milj. mk. Valtiovelka 1913 7,711 milj. mk.
Itävalta-U:n yhteiseen valtiovelkaan U. ottaa
suhteellisesti osaa. U:n valtionomaisuus 1913 oli
arvoltaan 9,688 milj. mk.
Sotalaitos perustuu yleiselle
asevelvollisuudelle, ja on yhteinen Itävallalle ja U:lle,
lukuunottamatta maan puolustusväkeä (honved).
Sitä U:lla oli rauhanaikana 1913 36,000 miestä.
— U:n k a n s a 11 i s v.ä r i t: punainen,
valkoinen, vihreä. Lippu: ks. Itävalt a-U. —
Vaakunat. Vars. U :n vaakuna: kaksiosainen,
vas. vuorotellen neljä punaista ja neljä hopeista
vyötä (vanhan U:n vaakuna), oik. punaista
taustaa vastaan vihreältä vuorelta kruunusta kohoava
patriarkanristi (uuden U:n vaakuna). Koko U:n
vaakuna: keskellä vars. U:n vaakuna. Sen
ympärillä Dalmatsian (kolme kultaista leijonanpäätä
sinisellä pohjalla), Kroatsian (punahopeinen
sakkilauta), Slavonian (sinisellä pohjalla kaksi
yhdensuuntaista, hopeista virtaa, joiden välissä
punaisella pohjalla näätä; ylemmässä sinisessä
kentässä kultainen, kuuskärkinen tähti),
Sieben-biirgenin (yläosa sininen, alaosa kultainen, välissä
punainen vyö; yläosassa kasvava musta kotka,
jonka toisella puolen kultainen aurinko, toisella
puolen hopeinen puolikuu, alaosassa seitsemän
punaista tornia) ja Fifirnen (punaisella pohjalla
kaksipäinen kotka, joka seisoo hopeiseen mereen
pistävällä niemekkeellä nojaten jalkaansa kumossa
olevaan ruukkuun) vaakunat. Vaakunaa tukevat
kaksi valkoisiin puettua enkeliä, joiden päällä
P. Tapanin kruunu (huipussa oleva risti vinossa).
— ks. Itävalt a-U n k a r i.
Siirtomaita U:lla ei ole.
Kartasta ks. Itävalt a-U n k a r i.
[..Annuaire statistique hongroise" (ilmestyy joka
vuosi) ; Czirbusz, „Magyarorszäg a XX. £vsz<1z
elej£n" (1902) ; Grund, „Landeskunde von
öster-reich-Ungarn" (1905) ; Grunzel, „lIandelspolitik
und Ausgleich in Oesterreich-Ungarn" (1912);
Heiderich-Schilder, ,,Oesterreich-Ungarn als
\Virt-schaftsgebiet" (1912); Heiderich-Sieger. ..Karl
Andree’s Geographie des Welthandels" (I osa;
1910); J. Hunfalvy, „A magyar birodalom
ter-ineszeti viszonyainak lefräsa" (1863-68), sama.
,,A magyar birodalom földrajza" (1886); Kiräly,
„A magyar birodalom lefriisa" (1877); P.
Hunfalvy, „Ethnographie von Ungarn" (1877), sama,
,.Die Ungern oder Magyaren" (1881) ; Kormos,
„Kompasz" (vuosittain); Mailfith, ..La Ilongrie
rurale, sociale et politique" (1909); Sclnvicker,
„Das Königreich Ungarn" (1886); v. Matlekovits,
„Das Königreich Ungarn" (1900); Mazuclielli,
,,Magyarland" (1894) ; Ch61ard, „La Ilongrie
millennaire" (1895); Offergeld, „Grundlagen und
Ursachen der industriellen Entvvicklung Ungarns"
(1914); Supan, „Österreieh-Ungarn" (1889;
Kirehhoffin teoksessa ..Länderkunde von Europa");
Sziklay-Borovszky, „Magyarorszäg värmegyei £s
värosai" (ilmestyy paraikaa) ; Umlauft. „Die
österreieh-Ungarische Monarchie" (1896); Vargha.
..ITungarv" (1907); Antti Jalava, „Unkarin maa
ja kansa" (1876).] E. E. K.
Historia. Nyk. U:n lounaisosa muodosti
Augustuksen ajoista asti Pannonian provinssin
Rooman valtakunnassa; Trajanus valloitti nyk.
Siebenbiirgenin, joka yhdessä nyk. Romaanian
kanssa muodosti Dacia nimisen provinssin. Maa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
