Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unkarin kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
213
Unkarin kieli
ja kirjallisuus
224
määräämättömänä taas lukusanaa egy, esim. ur
= herra, saks. Herr, az ur = der Herr, egy ur
-ein Herr. 18) Verbimuotoja van - on, vannak =
ovat ei yleensä käytetä kopulana, esim. a fiu jö =
poika on hyvä (oik. „poika hyvä"), a fiuk jök =
pojat ovat hyviä. 19) Objektin sijana esiintyy
päätteellisen (-t-päätteisen) akkusatiivin ohella
erinäisissä tapauksissa myös päätteetön
akkusatiivi, esim. engemet ja engem = minut. 20)
Pääsanansa edellä käypä, ominaisuutta tai lukua
ilmaiseva attribuutti on taipumaton, samoin myös
nominin artikkeli, esim. jö ember = hyvä ihminen,
akk. jö embert = hyvän ihmisen; negy leäny =
neljä tyttöä, dat. negy leänynak = neljälle tytölle;
az ur - herra, abi. az urtöl - herralta. Omistajaa
ilmaiseva attribuutti on joko päätteetön tai
päät-teellinen (-nek, -nak), esim. az isten t. istennek
aJearatu = jumalan tahto. Sukunimi käy
ristimä-nimen edellä sen attribuuttina, esim. Katona
Jözsef = Jooseppi Katona. 21) Sana on yksikössä
(eikä monikossa) kun sen attribuuttina on
perus-lukusana, epämääräinen lukusana tai
numeraali-pronomini, esim. liat fiu - kuusi poikaa, keves
ember = vähän ihmisiä, nehäny viräg = muutamia
kukkia.
Kanssakäyminen muunkielisten kansojen kanssa
on aikojen kuluessa jättänyt unkarilaisten
kieleen paljon jälkiä, varsinkin sen
sanavarastoon, joka kirjavasti mutta uskollisesti
kuvastaa eri kielistä eri aikoina saatua vierasta
vaikutusta. Erottuaan lähimmistä
heimolaisistaan, voguleista ja ostjaakeista,
unkarilaiset joutuivat nyk. Kaakkois-Venäjällä asumaan
sellaisella alueella, jossa he n. vv.~600-800 j. Kr.
tulivat kosketuksiin alisen Volgan tienoilla
asuvien, turkkilaispe iäisten
bolgaa-rien (ks. t.), n. s. Volgan bolgaarien (nyk.
tsuvassien esi-isien) kanssa, jotka monessa
suhteessa olivat korkeammalla sivistysasteella kuin
unkarilaiset. Huomattava osa (kahdesta eri
murteesta saaduista) bolgaarilaisista lainoista
ilmaisee käsitteitä maanviljelyksen ja karjanhoidon
alalta, esim. Arpa = ohra, buza = vehnä, kcnder =
hamppu, komlö = humala, dara = suurima, eke
-aura, sarlö = sirppi, szörni = pohtia, örölni =
jauhaa; bika = sonni, ökiir = härkä, horju = vasikka,
kos jäärä, kecske = vuohi, disznö = sika,
sajt-juusto, y. m. Kaikkiaan on
bolgaarilais-turkki-laisia lainasanoja u. k :ssä noin 230. Mutta
sitäpaitsi on unkarissa muitakin, nuorempia
turkki-laisperäisiä lainoja, nim. unkarilaisiin Unkarissa
(neljiin ensimäisen vuosis. kuluessa unkarilaisten
saavuttua nyk. maahansa) sulautuneiden palöcien,
petsenegien ja kumaanien (ks. n.) antamia
(kumaanilaisia lainoja ovat luultavasti esim.
ärkäny = suopunki, boza = hirssistä valmistettu
väkijuoma, koboz = luuttu) sekä verraten
myöhäisiä osmanilaisperäisiä lainasanoja, jotka
kuitenkin enimmäkseen ovat tulleet unkariin
Serbian kielen välityksellä (esim. dalia = sankari <
serb. dilija = sotilas < osm. däli = urhoollinen,
csizma = saapas < serb. cizma<C osm. cizmä). —
Asetuttuaan v:n 800 j. Kr. tienoilla asumaan
Donin alijuoksun tienoille, sen kaakkoispuolelle,
joutuivat unkarilaiset Kaukasus-vuorten
pohjoispuolella asuvien i r a a n i 1 a i s t e n alaanien
(nyk. osseettien esi-isien) naapuruuteen.
Alaanien antamia lainoja ovat esim. unk. asszony
(vanhassa kirjakielessä: acliszin) = rouva (vrt. oss.
aXsin = herratar), Md = silta (vrt. oss. Xtd = silta),
kard = miekka (vrt. oss. k’ard = miekka).
Unkarissa on, paitsi alaanilaisia, kyllä muitakin
iraanilaisperäisiä sanoja; mutta nämä,
samoinkuin monet muutkin vanhat indoeurooppalaista
alkuperää olevat sanat, ovat esiunkarilaiselta
ajalta. — Siirtyessään petsenegien pakottamina
Donin alijuoksulta lännemmäs „virtainväliseen"
(Dneprin, Bugin, Dnestrin, Prutin ja Serethin
väliseen) Etelköziksi nimittämäänsä maahan,
tulivat unkarilaiset ensi kertaa lyhyeksi aikaa
tekemisiin slaavilaisen kansan, venäläisten,
kanssa (venäjästä saatiin m. m. lengyel =
puolalainen). Vasta nyk. Unkariin saavuttuaan
(895 j. Kr.) unkarilaiset joutuivat suuremmassa
määrässä slaav. vaikutuksen alaisiksi,
jouduttuaan uudessa isänmaassaan, siellä asuvien
(unkarilaisiin sitten suureksi osaksi sulautuneiden) eri
slaav. heimojen välittömään yhteyteen. U. k :n
slaav. lainojen joukossa on sanoja, joista toiset
ovat lähteneet kreikkalaisen, toiset taas
latinalaisen kulttuurin kannalla olevien slaav.
heimojen kielistä; lainat ovat osaksi venäläistä (vrt.
yllä) ja bulgaarilais-slaavilaista
(muinaisbulgaa-rialaista), osaksi serbokvoaattilaista,
sloveeni-Iäistä ja tsekkiläis-slovaakkilaista alkuperää.
U. k:n vanhemmat slaav. lainat, joiden
lukumäärä noussee n. tuhanteen, ilmaisevat käsitteitä
mitä erilaisimmilta aloilta; erikoisesti
huomataan niiden joukossa useita kristilliseen
käsitepiiriin kuuluvia sanoja. Esim.: lcereszteny -
kristitty, pogdny - pakana, pap - pappi, kcreszt = risti,
iiecsernye - iltajumalanpalvelus, szent - pyhä, pokol
- helvetti, kardcsony - joulu; kiräly = kuningas.
csäszär = keisari, pönz = raha, szolga = palvelija,
paraszt = talonpoika, csalud = perhe, molndr -
mylläri, koväcs - seppä, takdcs - kutoja, szoba - huone.
konyha = kyökki, udvar = piha, ketnence = uuni,
pad = penkki, asztal = pöytä; puszta = aro, gabona
= vilja, szena = heinä, szalma = olki, bah = papu.
Ien = pellava, käposzta = kaali, marha = karja,
kasza = viikate, gereblye = harava, csep =
puima-varsta, y. m. Sitäpaitsi on unkarin pohjoisissa
murteissa joukko myöhäisiä slovaakkilaisia
lainasanoja, jotka eivät ole päässeet tunkeutumaan
yleiskieleen. — Hyvin suuri on ollut myös
saksalainen vaikutus, joka alkaa jo ensimäisten
kuninkaiden aikana ja jatkuu vielä tänäkin
päivänä. Lainanantajia ovat olleet Unkarissa asuvat
saks. talonpojat sekä maalian muuttaneet
kauppiaat ja käsityöläiset. Vanhimmat saks. lainat
ovat osaksi keskifrankkilaista, osaksi
itävaltalais-baierilaista alkuperää. Vanhempia lainoja ovat
esim. herceg = herttua, polgdr = porvari, kalmdr=~
kauppias, ccger = kyltti, cimer = vaakuna, ceh =
ammattikunta, font = naula (paino), tucat = tusina.
halap = hattu, pdncel = panssari, torony - torni.
&rc’= malmi, metalli, csiir = lato, rit= niitty, fiild
= vainio, farsang = laskiainen, frigy = liitto, c£l =
päämäärä, pelda = esimerkki, sögor = lanko, y. m.
Nuoremmat saks. lainat, jotka monessa
tapauksessa esiintyvät vain paikkakunnittain, saavat
selityksensä enimmäkseen Unkarin nykyisistä
saks. murteista. Useat niistä ovat kuitenkin
tunkeutuneet yleiskieleenkin, esim. dröt =
metalli-lanka, krajcär = kreutseri, krumpli = peruna. —
Italialaisen vaikutuksen vanhimmat jäljet
ulottuvat melkein yhtä kauas taaksepäin kuin
saks. vaikutuksen. Unkariin siirtyi jo aikaisin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
