Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Unkarin kruunun maat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
235
Untamo’
i—Uotila
236
Untamo ks. Kalevanpoika.
Unterwalden [-va’ld9n], kahden, sisällisesti
itsenäisen puolikanttonin, U. n i d d e m W a 1 d
ja U. o b d e m W a 1 d, muodostama kanttoni
Keski-Sveitsissä, Alppien pohjoisrinteellä,
Vier-waldstätter-järven eteläpuolella, on yksi Sveitsin
kolmesta alku- ja neljästä n. s.
metsäkantto-nista; 768 km2 (josta järviä 45 km2), 30,949 as.
(1910), 40 km2:llä, Sveitsin harvimmin asuttuja
kanttoneja. — U. kuuluu Alppien rinnemaahan
(korkein kohta Titlis 3,239 m yi. merenp.
kaakkoisrajalla; luoteisrajalla matkailupäämääränä
kuuluisa Pilatus, 2,133 m yi. merenp.) ; U. nid
dem Wald (275 km2, 13,788 as., joista
uskonnoltaan katolisia 13,448 ja kieleltään saksalaisia
13,329) käsittää Viervvaldstätter-järven
rannikkoalueen, U. ob dem Wald (493 km2, 17,161 as.,
joista uskonnoltaan katolisia 16.631 ja kieleltään
saksalaisia 16,738) edellisen lounaispuolella
olevan, siitä n. s. Kernvvaldin metsän erottaman
alueen Sarner Aan ja Sarner Seen ympärillä
sekä siitä erillään olevan Engelbergin laakson
latvaosan ympäristöineen. — Ilmasto laaksoissa
hyvin suopea. — Elinkeinoista maatalous
tärkein; 1912 U:n pinta-alasta oli metsiä 24,9%,
peltoa, niittyä sekä laidunmaita 57,e %. U:n
luontoon paraiten soveltuu karjanhoito; 1911 siellä
oli 660 hevosta, 21,669 nautaa, 9,106 sikaa,
647 lammasta ja 3,921 vuohta. Niiden tuotteita
myödään. Samoin metsäntuotteita. Teollisuus
verraten heikkoa; mainittavimmat haarat
silkki-ja korrenpunontateollisuus. Matkailuliikenne
vilkasta; vuorirata Pilatukselle ja Stanser Hornille.
— Opetusolot hyvällä kannalla. — Hallitusmuoto
täysin kansanvaltainen molemmissa
puolikantto-neissa. U. ob dem VValdin (myös Obivalden)
viimeinen valtiomuoto 011 v:lta 1867.
Lainsäädäntövalta on ikivanhalla kansankokouksella,
Lands-yemeindettä (ks. Sveitsi, palsta 700), joka
myös valitsee toimeenpanevan hallintoneuvoston,
Kantonsraiin (7 jäsentä; puheenjohtajana
Landammann). U. nid dem Waldin (myös
Nid-iralden) valtiomuoto (v:lta 1877) on
pääpiirteissään samanlainen kuin U. ob dem Waldin;
hallintoneuvosto on nimeltään Lundrat.
Kummastakin puolikanttonista valitaan jäsen kanttonineu
vostoon ja samoin kansallisneuvostoon. U. ob
dem Waldin pääkaupunki on S a r 11 e n, U. nid
dem Waldin pääkaupunki S t a 11 s.
Historia. U., jonka nimi keskiajalla
1300-luvun tienoille oli Jntramontani, luettiin aluksi
Ziirichgauhun, kuuluen suurimmaksi osaksi
Ilabs-burgeille; 1200-luvulla U. hajaantui nykyisiin
pääosiinsa. V. 1291 U. Sclnvyzin ja Uri’11 kanssa
teki ikuisen liiton Ilabsburgeja vastaan. V. 1309
valaliittolaiset saivat valtakunnanvapautensa
vahvistuksen Henrik Vililtä. V. 1333 U:n
molemmat osat, jotka 1291 olivat yhtyneet, erosivat
uudelleen puolikanttoneiksi. U:n molemmissa
osissa vastustettiin kiivaasti uskonpuhdistusta.
V. 1798 Obualden alistui ranskalaisten
muodostamiin uusiin olosuhteisiin, mutta Nidwalden
teki hurjaa vastarintaa, joutuen melkein
kokonaan hävitetyksi. V. 1802 U. nousi kapinaan
Ilelvetialaista tasavaltaa vastaan, saaden voimaan
entiset kansankokouksensa. Obwalden ja
Nid-walden ottivat 1832 osaa Sarner Bundiin ja 1845
Sonderbundiin. E. E. K.
Untuva ks. H ö y h e n.
Untuvakuovit (Apterygidce), sileälastaisten
(ks. t.) heimo, käsittää vain kivin suvun
(Apteryx). ks. Kivi.
Unyoro (Unjoro, oik. Bunjoro), maakunta
Iveski-Afrikan itäosassa, Englannille kuuluvan
Ugandan suojelusalueen länsiosassa,
Albert-järven, Niilin ja Kafun välissä, n. 80,000 km2,
n. 700.000 as. — U. on n. 1,400-1.600 m korkeaa
ylätasankoa, joka enimmäkseen on savannia
kasvava; ilmasto vilpoisempi kuin naapurialueilla,
mutta hyvin saderikas. Väestön pääaineksena
ovat wanyorot 1. banyorot, jotka kuuluvat
bantu-neekereihin; he harjoittavat etupäässä
maanviljelystä. Hallitsevana kansana ovat
vähälukuisemmat, haamilaisperäiset \vahumat 1. vvahimat,
joiden pääelinkeinona on karjanhoito. Tärkein
kaupunki Kibero Albert-järven rannalla. — U. oli
itsenäinen, ajoittain Bugandalle verovelvollinen
kuningaskunta v:een 1896, jolloin englantilaiset
ottivat sen suojelukseensa, vrt. Uganda.
Unza, joki Keski-Venäjällä, Vologdan ja
Kostroman kuvernementeissa, Volgan lisäjoki
vas., alkaa Vologdan kuvernementissa. virtaa
lounaista, kaakkoista ja taas lounaista
pääsuuntaa, laskee Jurjevetsiu kaupungin kohdalla
Volgaan; 527 km, josta Vologdassa 132 km.
Kostromassa 395 km. Kuljettava jokialuksilla
koko matkan Kostroman kuvernementissa,
höyryaluksilla 158 km suusta ylöspäin. Liikennettä
haittaavat kesällä matalikot. Keväällä tulva paikoitel
Ien leviää 3-4 km:n laajuudelle, vrt. U n j z a.
Uotila, August (1858-86), taidemaalari;
talollisen poika Urjalasta, yliopp. 1876.
Taideopintonsa U. alkoi jo 1873 taideyhdistyksen
piirustuskoulussa Helsingissä, jatkoi niitä
yliopiston piirustussalissa ja syksystä 1877 Pariisin
Ecole des Beaux-Arts’issa H. Lehmannin
johdolla. Pariisista 1879 taideyhdistyksen
näyttelyyn lähettämänsä maalaus „Appelsiinityttö’’
kiinnitti häneen ensi kerran yleisempää
huomiota. Lyhyen oleskelun jälkeen Suomessa U.
lähti 1880 valtion matka-apurahalla toistamiseen
Ranskaan, josta 1881 palasi kotimaahan 4 v:ksi.
Vilustumisesta 1880 johtunut kaulatulehdus. ynnä
sitä seuraava keuhkotauti pakotti liänet
kevättalvella 1885 lähtemään etelämaille. Valtion
apurahalla U. oleskeli ensin Nizzassa, sitten
Ajac-ciossa Korsikassa, jossa hän maalisk. 18 p.
1886 kuoli vain 27-vuotiaana. — Niin
keskeneräiseksi kuin U:n taiteilijaura jäikin, ansaitsee
hän kuitenkin lalijakkaisuutensa ja sen
vakavuuden vuoksi, millä hän taudistaan huolimatta otti
taiteensa, tulla mainituksi sen taiteilijapolvemme
yhteydessä, joka A. Edelfeltin esimerkkiä noudat
taen sai vaikutteita ransk. taiteesta 1870- ja
1880-luvuilla. Ulkoilmamaalauk- en liittyen hän
maalasi maisema- ja henkilökuvia sekä osoitti
niissä varsin kehittynyttä väriaistia ja hienoa
kokonaissävyä. Hänen teoksistaan ovat
Ateneumissa »Paimentyttö ja lampaita".
..Rukiinleikkuu" (1883) ja’.,Tori Nizzassa" 11885) sekä
Antellin kokoelmissa „Syysmaisema kuutamossa"
(1883). Juuri ennen kuolemaansa hän viimeis
teli isokokoista taulua ..Kalastajia Korsikan
rannalla". Suomen taiteen näyttelyssä Helsingissä
1885 U. sai teoksistaan »kunniamaininnan", ja
hänen kuoltuaan järjesti Suonien taideyhdistys
syksyllä 1886 hänen sekä J. Takasen töiden
muistonäyttelyn. E. R-r.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
