Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uotila ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
239
Upsalan
kokous
240
(jonka poikki vie useita siltoja, vanhin 1476
rak. Tuomiosilta) itäpuolella ovat Svartbäeken
ja Kungsängen, länsipuolella Fjärdingen ja
Luthagen (nuorin, rak. 1870-luvulta alkaen)
nimiset kaupunginosat. Useita puistoja:
yliopiston kasvit, puutarha, Kungsparken,
Karolina-parken (jossa Kaarle XIV Juhanan kuvapatsas),
Odinslund (ylioppilaiden juhlapaikka; 1832
Kustaa II Aadolfin muistoksi pystytetty obeliski),
Strömparterren, joen länsirantaa kulkeva
puistokäytävä, kaunis hautausmaa. Monien, taajojen
tulipalojen johdosta U:ssa on säilynyt vain
verraten vähän vanhoja, keskiaikaisia rakennuksia.
Kaikista huomattavin on goottilaistyylinen,
ransk. keskiaikaisten kirkkojen malliin rak.
Upsalan tuomiokirkko
tuomiokirkko (aloitettu 1250-luvulla, vihitty
käytäntöön 1435, palanut kokonaan, kiviseiniä
lukuunottamatta, 1702, viimeksi uudistettu
1885-93; merkillisyyksiä: Eerik Pyhän hopeinen
pyhäinjäännöskirstu, 21 liautakuoria, m. m.
Jagelloninen, Kustaviaaninen [jossa m. m.
Kustaa Vaasan ja Juhana IIl:u haudatj, Klaus
Kristeriupoika Hornin, Sturein, De Geerien,
Oxenstiernojen, useita hautapatsaita ja
epita-fioita, m. m. Karl von Linnön, Laurentius Petri’n,
Olavi Svebiliuksen, Mennanderin; kirkossa on
kruunattu useimmat Ruotsin hallitsijat Maunu
I adonlukosta alkaen Ulriikka Eleonooraan asti),
pohjoismaiden suurin (119 m pitkä ulkoa, 107 m
pitkä sisältä, 45 m leveä sisältä, korkeus sisältä
27 m, molempien tornien huiput 119 m korkeita).
Muita: linna, korkealla vierinkiviharjulla joen
länsirannalla (aloittanut Kustaa Vaasa 1548,
palanut 1702, uudestaan rak. 1744-1820,
käytetään maaherran asuntona; linnanpihalla
Fogelbergin muovailema Kustaa Vaasan kuvapatsas),
yliopiston uusi rakennus (1879-87; edustalla
Börjesonin muovailema Geijerin patsas),
yliopistollisten laitosten monet rakennukset, Heliga
Trefaldighetskyrkan-kirkko, arkkipiispankartano,
keskiaikainen Domtrappluiset, tiedeseuran talo.
Gillet-kokoushuoneisto, raatihuone, teatteri,
osakuntain osakuntatalot. — Oppi- ja
sivistyslaitoksista tärkein on mainio yliopisto, pohjoismaiden
vanhin (per. 1477, rappiolla 1515-95, sai 1624
Kustaa II Aadolfilta suurenmoisen
maalahjoituk-sen, m. m. 264 kokotilaa; jumaluusopillinen,
Upsalan yliopisto.
lainopillinen, lääketieteellinen ja filosofinen
tiedekunta, joissa 2,383 ylioppilasta 1912, enemmän
kuin missään muussa Ruotsin korkeakoulussa),
jonka yhteydessä on monta suurta tiet. laitosta,
kokoelmaa ja Ruotsin suurin kirjasto (n. 350,000
nid. ja käsikirjoitusta, m. m. Codex argenteus).
Vielä U :ssa on korkeampi yleinen oppikoulu
(ent. katedraalikoulu, keskiajalta peräisin),
kansakoulunopettajaseminaari, korkeampi
tyttökoulu, teknillinen koulu, kansanopisto, pari
kauppakoulua y. m. — U:n arkkihiippakunnan
arkkipiispan ja läänin hallintoviranomaisten
asuinpaikka. •—• U:n taloudellinen merkitys on
vähäisempi. Teollisuus on sekalainen (panimoita,
tiili-, huonekalu-, kem. tehtaita, rautavalimoita
y. m.). Satamaan pääsevät vain 2,i m
matalammalla kulkevat alukset; säännöllinen,
jokapäiväinen höyrypursiyhteys Tukholman kanssa
purjehduskauden kestäessä. — Nyk. U:n kohdalla
oli Vanhan U:n (ks. t.) satamapaikka Östra
Aros, jonne kristinopin voiton jälkeen liike
Vanhasta U:sta siirtyi ja jonne 1273 siirrettiin
myöskin arkkipiispanistuin. Vähä senjälkeen
Östra Aros peri myöskin U:n nimen. U. on ollut
monen, Ruotsin sisäisessä historiassa tärkeän
tapauksen näyttämönä; mainittakoon U:n kir .
kolliskokous 1593 sek? v:n -1654 valtiopäivät,
jolloin kuningatar Kristiina luopui kruunustaan.
Myöhempien aikojen U:aa kohdanneista
onnettomuuksista inainittavimmat ovat tulipalot 1702
(jolloin melkein koko kaupunki paloi), 1766 ja
1809. — 3. Hiippakunta, Ruotsin vanhin,
muodostettu 1100-luvun alkupuolella, korotettiin 1164
arkkihiippakunnaksi ja v:sta 1457 arkkipiispa
rupesi käyttämään arvonimeä Ruotsin kirkon
primas. Suomi kuului U:n hiippakuntaan Turun
hiippakunnan perustamiseen asti sekä oli
senjälkeen U:n arkkihiippakunnan alaisena, kunnes
Suomi erotettiin Ruotsista 1809. Nyk. U :n
hiippakunta käsittää 32,625 km2 (l":n ja Gäfleborgin
läänit kokonaan, Tukholman läänin Södertörniä
lukuunottamatta, Tukholman kaupungin ja
pienen osan Vestmanlandin lääniä), n. */» milj. as.
E. E. K.
Upsalan kokous, Södermanlandin herttuan
Kaarlen ja valtaneuvoston kokoonkutsuma
Ruotsi-Suomen 1593 pidetty kirkolliskokous, joka
vakiinnutti Ruotsin valtakunnassa evankelisen uskon
liturgisen riidan (ks. t.) levottomuuksien jälkeen.
Hyväksymällä muuttamattoman Augsburgin
tunnustuksen Ruotsin kirkon tunnustuskirjaksi
kokous julisti luterilaisuuden Ruotsi-Suomen
valtionuskonnoksi. Suomea kokouksessa edusti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
