Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Utsjoki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
307
Uudenmaan kalastajaliitto—Uudet-Hebridit
308
sen alueena olivat molemmat läänit, mutta
sittenkuin Hämeen lääni sai oman seuransa 1893 ja
Uudenmaan läänin suomalainen alue 1897, ovat
seuran alueeksi jääneet Uudenmaan läänin
ruotsinkieliset seudut. Toimisto Helsingissä.
Ensi-mäisenä esimiehenä toimi yliopiston
sijaiskansleri, vapaaherra J. R. Munck. Jo ensi vuotena
seura sai 2 paikallista haaraosastoa (gille),
toisen Janakkalaan, toisen Nurmijärvelle ja
Tuusulaan. Seuran asiakirjat julkaistiin molemmilla
kielillä ja 1858 päätettiin Suomettaren
kustantajalle myöntää 100 ruplaa taloudellisen lisälehden
julkaisemista varten. Nyt on seura yksinomaan
ruotsinkielinen. Joku määrä yksityisiä jäseniä
on vielä seuran aikaisemmalta alueelta. Jäseniä
(1915) oli 665, joista kaupunkilaisia 162.
Pai-kallisseuroja 19, joissa jäseniä yhteensä noin 900.
U. B.
Uudenmaan kalastajaliitto (N y 1 a n d s
fiskareförbund), 1906 perustettu (säännöt
vahvistettu 9/7 1907) keskusliitto Uudenmaan
ruotsalaisen kalastajaväestön kehittämiseksi
taloudellisesti, henkisesti ja siveellisesti. Liiton
muodostavat Uudenmaan rannikkopitäjissä
toimivat kalastajaseurat. Nauttii valtioapua sekä
pitää palveluksessaan kalastusneuvojan sekä
kotitalouden ja puutarhaviljelyksen opettajattaren.
Toimisto Helsingissä.
Uudenmaan lääni (59° 45’-61° 17’ polij. lev.
ja 2° 7’- länt. pit.-1° 53’ it, pit. [Helsingistä])
käsittää Uudenmaan maakunnan
(lukuunottamatta Kymin kihlakuntaan kuuluvaa Uudenmaan
osaa) ynnä Jaalan, Iitin ja Orimattilan pitäjät
Hämeen maakuntaa; U. 1. jakaantuu Raaseporin,
Lohjan, Helsingin ja Pernajan kihlakuntiin.
Lääniin kuuluu Helsingin, Loviisan, Porvoon,
Tammisaaren ja Hangon kaupungit sekä 39
maalaiskuntaa (1917). Pinta-ala 12,039 km’-, josta
maata 11,272 km2; väkiluku 1908 359,074
(=31.9 1 :tä km’-:iä kohti), niistä
maalaiskunnissa 203,259 (= 18,2 1 :tä km2:iä kohti). V. 1910
oli väkiluku 376,218 henkeä, joista miehiä 180,458
ja naisia 195,760; läsnäolevasta väestöstä oli
suomenkielisiä 212,3-15, ruotsinkielisiä 149,173,
venäjänkielisiä 426, saksankielisiä 924 ja
muunkielisiä 41; koko väestöstä luterilaisia 374,906,
kreik.-katolisia 700, metodisteja 247, baptisteja
182 ja roomalaiskatolisia 183. — Viljeltyä maata
(1910) 263,474 ha (siinä luvussa luonnonniityt
38,182 ha). Hevosia 28,895, nautoja 109,882 (1914).
— Läänin pääkaupunki Helsinki. L. H-nen.
Uudenmaan läänin maanviljelysseura, per.
1897, käsittää Uudenmaan läänin suomenkielisen
asutusalueen. Toimisto Hyvinkäällä. Seuran
varsinaisena henkiin herättäjänä ja perustajana
voidaan pitää kirjailija Vihtori Peltosta (Johannes
Linnankoskea), joka myöskin oli pari vuotta
seuran ensimäisenä sihteerinä. Paikallisseuroja oli
(1915) 32, joissa jäseniä yhteensä 1,412. U. B.
Uuden-Seelannin pellava (Pliormium tenax),
Liliucete-heimoon kuuluva ruoho, jolla 011 1-1,s m
pitkät, tasasoukat, nahkeat, paksusta ja lyhyestä
juurakosta kohoavat lehdet ja kellanpunaiset,
pitkissä kukkavarsissa sijaitsevat kukat.
Kasvin kotimaa on Uusi-Seelanti. Paitsi täällä sitä
viljellään Austraaliassa, Itä-Intiassa, Natalissa
ja Mauritiuksella lehtisyiden takia, joista
saadaan touviainetta y. m. Erikoisesti
puhdistettuina lehtikuituja käytetään myös kankaiden
kutomiseen. Valmistus tulee kuitenkin kalliiksi,
ja käytäntö on sentakia vähenemässä.
Euroopassa u. on ollut tunnettu Cookin matkojen
jälkeen. Kasvihuoneissa sitä yleisesti viljellään.
K. L.
Uuden-Seelannin pinaatti ks. Pinaatti.
Uuden-Siperian saaristo (ven. Novosibirskij
arhipelag), hajallinen saariryhmä
Pohjois-Jää-meressä, Siperian rannikolla, Lenan suun
koillispuolella, 73° 9’-77° 30’ polij. lev. ja" 136° 16’-159° 6’
it. pit. välillä, 25,966 km2, asumaton. U.-S. s.
jakaantuu kolmeen pääryhmään: Ljahovin
(5,058 km2; Boljsoj 1. Bliznij, Malyj"1. Daljnij,
Stolbovoj) , Uuden-Siperian 1. Anjoun (16.079;
Koteljnoj, 10,814 km2, suurin kaikista saariston
saarista, Fadeevskij, Uusi-Siperia) sekä De Longin
(4,829 km2; Bennett, Henrietta ja Jeannette)
ryhmät. Saaret ovat kallioisia, aivan puuttomia,
llarvalajisen eläimistön pääaineksina ovat
suurissa parvissa esiintyvä sopuli, erinäiset
vesilintulajit, naali, jääkarhu sekä mantereelta
saaristoon vuosittain vaeltava poro. Entisaikain
rehevästä kasvillisuudesta ja runsaasta
eläimistöstä kertovat fossiilisessa jäässä (20 m vahvoja
kerroksia) sekä sen päällä olevassa
post-tertiääri-sessä kerroksessa olevat puiden ja eteläisten
kasvien sekä mammutin, sarvikuonon, antiloopin,
tiikerin y. m. m. eläinten lukuisat jätteet.
Mantereelta Ljahovin saarella käy metsästäjiä. —
Kesää kestää vain kaksi kuukautta. —
Ensimäi-nen eurooppalainen, joka kävi U.-S. s :11a, oli
ven. kauppias Ivan Ljahov. Hän kävi 1770
hänestä nimensä saaneella ryhmällä ja 1773
Koteljnojlla. Saaristoa tutki Sannikov 1805-11,
Hedenström 1809-10, Anjou ja Ujin 1822, De Long
1879 (löysi hänestä nimensä saaneen ryhmän)
sekä paroni E. Toll 1885-87, 1893 ja* 1900-,
häviten viimeisellä matkallaan kolmen
seuralaisensa keralla tietymättömiin (lähdettyään
Ben-nett-saarelta pyrkimään etelään päin). Hänen
muistokseen 1913 Koteljnoj-saarelle pystytettiin
pronssinen muistotaulu. E. E. K.
Uudenvuodenpäivä, porvarillisen vuoden
eusi-mäinen päivä, nyk. 1 p. tammik., vietettiin
vanhassa kirkossa vakavalla parannussaarnalla
pakanallisia kevytmielisiä tapoja vastaan, jotka
kuuluivat tämän päivän viettoon. Joulujuhlan
tultua yleiseksi liittyi vuoden l:nen p., s. o. 8:sp.
joulusta joulusikermään Jeesuksen
ympärileikkauksen ja nimensaannin juhlana. — Juutalaisten
porvarillinen vuosi alkaa Tisri-kuun 1 p:stä
(syyskuussa); uskonnollinen vuosi Nisan-kuusta
(huhtikuussa). — Roomalaiset uhrasivat vuoden
1 p:nä Janukselle (ks. t.).
Uudestikastajat ks. Kasteen u u dist
a-jat.
Uudet-Alankomaat (holli. Nieuice Nederland),
hollantilaisten 1620-luvulla Ameriikan
itärannikolle, Uuden-Englannin (ks. t.) etelä- ja
länsipuolelle perustama siirtola, jonka pääpaikkana
oli Uusi-Amsterdam (ks. t.), Iludson-joen suussa.
Bredan rauhassa 1667 alue luovutettiin
Englannille.
Uudet-Hebridit (ransk. Xoit velles-Htbridcx.
engl. Acio Ilcbrides), saaristo Oseaaniassa,
Mela-neesiassa, Uuden-Kaledonian (josta sen erottaa
syvä hauta) pohjoispuolella, samalla, luoteesta
kaakkoon kulkevalla vedenalaisella selänteellä,
jonka pohjoispäässä on Santa Cruz-saaristo,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
