Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uusimaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
348
190 Uusi-Siperia—Uusi testamentti 356
356
maan valmistamasta juustomäärästä.
Meijeri-juuston valmistus maassamme onkin alkuisin
U:lta, jossa sitä 1850-luvulla ensimäiseksi
alettiin valmistaa sveitsiläiseen tapaan Sippolan
pitäjän samannimisessä kartanossa. — T e o 1 1
i-suusliikkeitä oli U:n läänissä (jossa on
maamme suurin teollisuuskaupunki Helsinki) ja
Kymin kihlakunnassa, josta suurin osa kuuluu
U:han, yhteensä 714, joissa sai työtä 27,722
työläistä. Tuotannon bruttoarvo oli 194,312,800 mk.,
josta U:n läänin osuus (154,056,700 mk.) oli
suurempi kuin missään muussa läänissä. Vanhin on
rautateollisuus, jonka edustajia ovat Mustion
tehdas, Suomen ensimäinen rautaruukki
(perustettu 1616), Anskuuu (1630), Pinjaisten (1641),
Fagervikin (1648), Fiskarin (1649), Koskenkylän
(1682), Skogbyn (1686), Strömforsin (1698),
Kellokosken (1795), Karkkilan (1820), Joensuun
(1875) y. m. tehtaat (ks. n.), Rautakaivoksista
mainittakoon Lohjalla sijaitseva Ojamo, joka on
Suomen ensimäinen, sekä muista kaivoksista
Orijärven vaskikaivos. Maamme suurimpia
konepajoja ovat Kone- ja siltarakennusosakeyhtiö,
John Stenbergin ja Karhulan konepajat, Kotkan
rautaosakeyhtiö sekä valtionrautateiden konepaja
Fredriksbergin aseman lähistöllä. Kymijoen,
maamme tärkeimmän uittoväylän (vuotuinen uitto
n. 5 milj. tukkia) varrella sijaitsee joukko
mahta-vimpia sahalaitoksiamme (Norjan, Hietasen,
Hovinsaaren, Hallan, Jumalniemen, Sunilan ja
Karhulan sahat). Suurliikkeitä ovat niinikään
Porvoon, Koskenkylän, Tolkisten y. m. sahat. Suuria
selluloosatehtaita on sahojen yhteydessä ja
voimakkaiden koskien varsilla puuhiomoita, joista
Inkeroisten, Karhulan, Stockforsin ja Vattolan
puuhiomot ovat miljoonaliikkeitä. Sokeritehtaista
ovat Töölön (Helsingissä) ja Kotkan suurimmat.
Tulitikkutehtaita on joukko ryhmittynyt
Mäntsälään. Kutomo-, lasi- y. m. teollisuus on
vähäisempää. Kotiteollisuudella ei U:lla ole
sanottavaa merkitystä. — Kalastus on rannikolla
ia saaristossa suuren väestöosau pääelinkeinona.
Varsinkin harjoitetaan silakanpyyntiä kautta
vuoden verkoilla, isoilla rysillä ja nuotalla.
Tal-»vella pyydetään verkoilla ja nuotalla kuoreita
jään alta. Helsingin ja Tammisaaren välisen
rannikon edustalla saadaan verkoilla kilohaileja.
Tunnettuja ovat Tammisaaren kilohailit,
,,vas-puukit". V. 1913 saatiin U:n läänissä 757,016 kg
silakoita, 23,562 kg kuoreita ja 30,460 kg
kilohaileja. Kymijoesta saadaan lohia, Hiidenvedestä
ja Lohjanjärvestä maukkaita kuhia. Kravustus
oli ennen krapuruttoa monen vähäväkisen
huomattavana tulolähteenä. Metsästyksen alalla on
ai..oasiaan hylkeenpyynnillä ja vesilintujen
ammunnalla saaristossa sanottavampaa
merkitystä. Kalastuksen ohella useat rannikon ja
saariston asukkaat harjoittavat merenkulkua,
kuljettaen kotimaan rantakaupunkeihin tai Venäjälle
kiviä, hiekkaa, halkoja, kalastuksen tuotteita
y. m. V. 1913 oli U :n läänissä 509 laivaa,
yhteensä 64,123 rekisteritonnia, joista
purjelaivoja 375 (23,905 rekisteritonnia) ja
höyrylaivoja 134 (40,218 rekisteritonnia), jälkimäisiä
pääasiassa Helsingissä. — Kulkuneuvoihin
nähden on U. edullisessa asemassa. Hyvät
maantiet risteilevät kaikkialla. Maamme ensimäinen
rautatie alkaa Helsingistä, ja nykyisin ovat
maakunnan kaikki kaupungit joko valtion tai yksi-
tyisten haararatojen avulla pääradan yhteydessä.
Laivaliikenteen helpottamiseksi on kaikissa
kaupungeissa satamia, joista varsinkin valtion
rakennuttamat Hangon suurenmoiset
satamalait-teet ovat mainittavat, sekä kulkuväylien varsilla
majakoita, joista vanhin, Porkkalan majakka, on
v:lta 1800. — Kansanvalistus on
maakunnassa verraten hyvällä kaunalla.
Lukuunottamatta entisajan pedagogioita (Lohjan 1661r
Tammisaaren 1695 ja Porvoon 1699 perustettua)
sai nuoriso aluksi opetusta yksityisten
ylläpitämissä kouluissa, joista vanhimmat olivat De Geerin
koulu Tervikissä (perust. 1763) ja Regina-koulu
Anjalassa (perust. 1802). Jo lukuv. 1887-88,
aikaisemmin kuin muissa lääneissä, oli U:n
läänin jokaisessa kunnassa ainakin yksi kansakoulu.
V. 1913 oli jokaisessa koulupiirissäkin, yhtä
ainoata lukuunottamatta (Iitissä), koulu. Lukuv.
1914-15 oli maakunnassa maalaiskouluja
kaikkiaan 403 (suomenkielisiä 217, ruotsinkielisiä 177
ja 9 sekä suomen- että ruotsinkielistä) eli
likipitäen yksi koulu kutakin 590 maaseutulaista,
kohden. Oppilaita kävi näissä 18,699, opettajia
työskenteli 542, josta riittää kunkin 440
asukkaan osalle yksi opettaja. Kaupungeissa toimi
samaan aikaan 423 kansakoululuokkaa, joissa 447
opettajan opetusta nauttimassa kävi 14,966
oppilasta (näistä 9,962 suomen- ja 5,004
ruotsinkielistä). Jo 1913 oli U:n läänissä jokaista 450
asukasta kohti yksi opettaja ja tällöin kävi 77 %
kaikista kouluikäisistä lapsista koulua.
Jatkuvasta kansalaisopetuksesta huolehtivat
kansanopistot, joita on 4 suomalaista: Sippolassa (perust.
1896), Vihdissä (1897), Helsingissä (1907) ja
Tuusulassa (1907) sekä 6 ruotsalaista: Porvoossa
(1889), Espoossa (1891), Inkoossa (1895),
Pernajassa (1905), Pohjan pitäjässä (1905) ja
Helsingin pitäjän Malmilla (1908), sekä niiden
yhteydessä toimivat isäntä- ja emäntäkoulut.
Kansakoulunopettaja-seminaareja on vain yksi,
Tammisaaren ruotsalainen (perust. 1871), esi- ja
kiertokoulunopettaja-seminaareja 3, Helsingin
suomalainen (1896) ja ruotsalainen (1897) sekä
Kotkan (1902). Maatalouden kohottamiseksi ovat
työskennelleet ruotsinkieliset Söderkullan
maanviljelyskoulu (v:sta 1863) ja Vestankvarnin
maamieskoulu (1907), suomenkielinen Latokartanon
maanviljelyskoulu (1896-1911), Vihdin ja Espoon
tietopuoliset karjanhoitokoulut, Pinjaisten (1898),
Sippolan (1898) ja Högvallan (1908)
puutarhakoulut sekä Elias Lönnrotin emännyyskoulu. Paitsi
Helsingissä, johon on keskittynyt koko maan
korkeampi opetus (ks. Helsinki), on oppikouluja
joka kaupungissa ainakin yksi sekä lisäksi
maaseudulla Lohjan ja Pyhäjärven suomalaiset sekä
Oulunkylän ja Grankullan ruotsalaiset
yhteiskoulut. — Arvaamaton merkitys väestön
hyvinvoinnin ja sivistystason kohottamisessa on
niinikään ollut monilukuisilla seuroilla kuten
maanviljelys- ja maamiesseuroilla, nuorisoseuroilla,
työväenyhdistyksillä, voimistelu- ja
urheiluseuroilla y. m. Sanomalehdet, joita ilmestyy joka
kaupungissa, levittävät kaikkialla valistusta.
Suomen ensimäinen kansankirjasto on Anjalan
Regina-koulun kirjasto, jonka perusti 1803
vapaaherra Rabbe Gottlieb Wrede. Jo ennen v. 1900
oli maakunnan jokaisessa kunnassa ainakin yksi
kirjasto, suurimmissa toistakymmentä.
U :n historialliset vaiheet ulottuvat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
