Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uuslamarckianismi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
367
lisenakin, 011 sitä mieltä, että ainoa tehokas keino
väestön liiallisen lisääntymisen ehkäisemiseksi on
hedelmöitymisen estämistä tarkoittavien
preven-tiivisten välineiden käyttäminen. Suurempaan
vauhtiin u. pääsi 1870-luvulla, ensin Englannissa,
missä 1877 perustettiin „Malthusian league"
niminen yhdistys. Käytännössä u. on erisin ja
laajassa mitassa saanut jalansijaa Ranskassa n. s.
kaksilapsijärjestelmän muodossa, ja leviää tätä
nykyä muissakin maissa. [Drysdale, „The
popu-lation question according to Malthus and Mill";
Kautsky, ,,Der Einfluss der Volksvermehrung au f
den Fortschritt der Gesellscliaft"; Kötzselike, »Die
Gefahren des Neumalthusianismus".]
Uusplatonilaisuus, filosofinen oppisuunta,
joka syntyi 3:nnella vuosis. j. Kr. kreik.
filosofian ja itämaisen teosofisen mietiskelyn
yhtymisestä. Tällaista yhteensulattamista ilmenee
jo varhemmin m. m. Philon (ks. t.) Juutalaisen
opissa, joka siten on u:n edeltäjänä. U. opetti,
että Jumalasta, joka on käsittämätön alkuyhteys,
mikä äärettömän täydellisyytensä takia on
kaiken inhimillisen ymmärryksen
saavuttamattomissa, ,,emaneeraa" 1. „virtailee" 1. »säteilee"
kaikki olevainen alenevassa sarjassa. Mitä
kauempana kukin olento on alkulähteestä, sitä
enemmän se kadottaa jumalallista puhtautta ja
tulee puutteenalaiseksi. Uusplatonilaisen
filosofian alkuunpanija Ammonios Sakkas ja sen
etevin edustaja Plotinos (ks. n.) elivät ja
opettivat Aleksandriassa, jälkimäinen sittemmin
Roomassa. Myöhemmin muodostelivat u:ta yhä
haa-veellisempaan muotoon »syyrialaisen"
koulukunnan perustaja Iamblikhos ja »ateenalaisen"
koulukunnan päämies Proklos (ks. n.). [J. Simon,
»Histoire de l’6cole d’Alexandrie" (1843-45);
Vaeherot, »Histoire eritique de 1’ficole d’Alexandrie"
(1846-51) ; Zeller, »Die Philosopliie der Griechen"
III 2 (4:s pain. 1903); Whittaker, »The
Neo-Platonists" (1901).] A. Gr..
Uusromantiikka, nimitys jota käytetään
romanttisesta virtauksesta 19:nnen vuosis.
kirjallisuudessa (ks. Romantiikka).
Uusskolastiikka (ks. S k olas t iikka).
Vastoin 19:nnellä vuosis. syntynyttä kirkollisten
dogmien filosofista ja historiallista kritiikkiä,
joka tunkeutui syvälle katoliseenkin
jumaluusoppiin, rupesi kirkollinen taantumus
harrastamaan skolastiikan uudistusta. U:n
keskuspaikoiksi eri maissa tulivat: Löwenin yliopisto
Belgiassa, Toulousen katolinen opisto Ranskassa
ja Freiburgin yliopisto Saksassa. Kirjeellään
terni patris" (v:lta 1879) Leo XIII julisti
Tuomas Akvinolaisen kaiken tieteellisen työn
ohjeeksi. Pius X:n taistelu modernismia
vas-• taan on u :aa suuresti vahvistanut, ks. S k o 1 a
s-t i i k k a. E. K-a.
Uusvitalismi. Yhdeksännentoista vuosis.
keski-paikkeilla näyttivät tiedemiehet jo melkeinpä
yleisesti hylänneen »vitalismin" 1. sen opin, että
elimellisissä olennoissa tapahtuvia elämänilmiöitä
olijaa omituinen elämänvoima (vis vitalis), sekä
yhtyneen mekanistiseen katsantotapaan näihin
ilmiöihin nähden (ks. Vitalismi,
Elämänvoima). Jonkun ajan kuluttua vitalistinen
ajatustapa kuitenkin heräsi uudelleen ja on viime
vuosikymmeninä esiintynyt u:n 1.
»neovitalis-min" nimellä. U. nojautuu, samoin kuin
vanhempikin vitalismi, siihen käsitykseen, että elä-
368
män ilmiöiden olemusta ja omituisuuksia ei voida
sittenkään tyydyttävästi selittää yksinomaan
fyv-sillisistä ja kemiallisista voimista, — huolimatta
luonnontieteiden kaikista edistyksistä.
Luonnon-tutki jäin joukossa esiintyivät u:n puoltajina
m. m. fysiologinen kemisti G. v. Bunge (ks. t.,
»Vitalismus und Meelianismus" 1885, sisältyy
myöskin hänen teokseensa »Lehrbueli der
Physio-logie"), lääkäri E. v. Rindfleisch (ks. t.), kasvi
tieteilijä Joh. Reinke (ks. t.), biologi ja
luonnonfilosofi H. Drieseh (s. 1867; »Der Vitalismus
als Gesehichte und als Lehre", 1905, »Philosophie
des Organischen", 1909). Muutamat kirjailijat,
varsinkin filosofit, ovat uudistaneet sen
vanhemmassakin vitalismissa monesti esiintyneen opin,
että tuo ohjaava voima on sielullista laatua,
jonkinmoista hämärää, tajutonta järkeä ja
tahtoa. Esim. E. v. Hartmann (ks. t.) koettaa jo
»Philosophie des Unbewussten" teoksessaan sekä
sitten myöhemmissä julkaisuissaan
laajaperäisellä pohjalla todistaa tätä mielipidettä. IBiitsclili.
»Meelianismus und Vitalismus" (1901); K. C.
Schneider, »Vitalismus" (1901) ; G. Wolff,
»Meelianismus und Vitalismus" (1902) ; Braunig,
»Meelianismus und Vitalismus in der Biologie des
19. Jahrhunderts" (1907) ; Cournot,
,,Mat6ria-lisme, vitalisme, rationalisme" (1875) ; vitalismin
vastustajista mainittakoon Wundt,
»Pliysio-logisclie Psycliologie" III, 5:s pain., s. 725-43.]
A. Gr.
Uutelo, K. J. Gummeruksen keksimä n o v e
1-1 i n (ks. t.) nimitys, joka kuitenkaan ei ole
päässyt yleiseen käytäntöön.
Uutisarvo, esineen hankintakustannusten
yhteinen määrä. U:oa käytetään lähtökohtana
laskettaessa rakennusten ja koneiden nykyarvoa
niiden iän ja arvioidun kestävyysajan perusteella.
J. E. S.
Uutistalo, entisestään asumattomalle
liikamaalle perustettu ja siis kruununluontoinen talo,
.jota valmistavasti viljellään maanviljelystaloksi
ja joka tällöin nauttii suurempaa tai pienempää
verovapautta. U:sta tulee aikaa myöten
kruunun-talo. Kunink. kirje 7 p:ltä marrask. 1787
määräsi, että vielä erottamattomille, suurille
yhteismaille sai erinäisillä ehdoilla perustaa n. s.
»väliaikaisia uutistiloja", joille määrättiin
väliaikainen manttaali. Näitä perustettiinkin
Pohjoissuomeen useita.
Uutistoimistot ks. S ä h k ö s a n o m a t o
i-m i s t o t.
Uutisviljelys, luonnon tilassa olevan maan
valtaus viljelykselle. Kaskiviljelys (ks. t.)
saattoi muodostua u:ksi. jos kaski otettiin ja
kunnostettiin pysyväiseksi pelloksi. S u o v i 1 j
e-1 y s (ks. t.) on ainakin Suomessa nykyajan
huomattavin ja tärkein u:n muoto. Kiinteälläkin
maalla jatkuu väestön lisääntyessä ja asutuksen
laajentuessa u., varsinkin missä viljelykselle on
voitettavana hyvänlaatuisia, ravintorikkaita
maita, kuten savimaita sekä paksumultaisia,
tiiviillä jankolla olevia hiekkamaita. Viljelystar
peen kasvaessa, maan arvon ja tuotteiden hinnan
noustessa j. n. e. otetaan nykyään viljelykseen
huonompiakin maita kuin ennen, kuten kankaita
ja hietanummia (esim. Jyllannissa Tanskassa).
Maata u:lle valittaessa otetaan mikäli
mahdollista huomioon sen asema talon keskukseen
nähden. Kuta kaukaisempi alue on, sitä hankalam-
Uusplatonilaisu us—Uutisviljelys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
