Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uuttaa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
371
Uvaroviitti—Uzsok
372
jän muinaishistoriaa koskevaa kuvailuteosta ja
ryhdyttiin moniin arkeologisiin kaivauksiin.
V. 1881 ilmestyi U:n teos „Venäjän
muinais-tiede. I Kivikausi" (ven.) ja 1883 avattiin hänen
toimestaan Moskovan historiallinen museo.
3. Praskovja Sergejevna U., kreivitär,
omaa sukua ruhtinatar Stserbatov (s. 1840),
edellisen puoliso, jatkoi harrastuksella ja tarmolla
miesvainajansa työtä Moskovan arkeologisen
seuran puheenjohtajana. J. J. M.
Uvaroviitti 1. kromigranaatti, vihreä
granaattilaji, kokoomukseltaan
ealsium-kromi-silikaattia (vrt. Granaatti). Kauniita
u.-kiteitä on viimeaikoina löydetty Outokummun
vaskikaivoksesta. P. E.
Uvertyyri, vius. (ransk. ouveriure <
ouvrir-avata), avajaissoitto 1. alkusoitto (ks. t.),
etenkin oopperassa. 17:nnen vuosis. lopulla
kehittyi erilaisia u.-muotoja. Ransk. oopperan (Lully)
u :iin kuului polyfoninen (fuugamainen)
nopeatahtinen keskijakso, jonka kahden puolen
soitettiin lyhyt hidastahtinen, sävyltään juhlallisen
mahtipontinen johdatus- ja päätösjakso.
Napolilaisen oopperan (Scarlatti) u:t olivat samoin
3-jaksoisia. Mutta niissä oli keskijakso
hidastahtinen, hempeäsävyinen, ja molemmat
äärijak-sot nopeatahtiset, iloisen loisteliaat. Näiden
u.-muotojen erotus johtui esitystilaisuuksien
laadusta. Ransk. ooppera kuului Ludvik XIV:u
kuninkaallisiin hovijuhlallisuuksiin, napolilainen
taas muodostui paikkakunnallisen ylhäisön
seurustelu- ja huvitilaisuudeksi. Kolmas u.-laji
kehittyi venetsialaisessa kansanoopperassa (Cavalli).
Muodoltaan se oli höllästi yhteenliitetty sarja
oopperan tärkeimmistä sävelmistä. Tämä muoto
periytyi sittemmin koomilliseen oopperaan ja
operettiin. Vakavissa ooppera-u :eissä pääsi
18:nnen vuosis. lopulla sonaattimuoto
käytäntöön (Gluck, Mozart, Beethoven). Se on myös
vallalla konsertti- ja j u h 1 a-u :eissä. Uusin
u.-muoto on Wagnerin kehittämä sinfonisesti
yhtenäinen ja säveldraaman johtoaiheista punottu
yksijaksoinen johdatus eli ,,etusoitto" (saks.
Vorspicl, ruots. förspel, ransk. introduction).
I. K.
Uxmal [uhmäl], rauniokaupunki Meksikossa,
Yucatanin valtion länsiosassa, 55 km Meridasta
etelään (rautatie n. 30 km päähän). U. on
maja-kansan rakentama, ja oli vielä jonkun aikaa esp.
valloituksen jälkeen asuttu. Sen suurenmoisten
temppelien ja palatsien rauniot ovat Uuden
maanosan vanhain sivistyskansain
huomattavimpia muistomerkkejä. Mainioin on n. s.
,,Kuvernöörin palatsi", rakennettu kolmelle pengermälle,
105 m pitkä, 13 m leveä ja 10 m korkea.
Rakennusaineena siinä on käytetty, samoinkuin
muissakin U:n rakennuksissa, pehmeää kalkkikiveä.
Korkokuvia ja koristuksia on erittäin runsaasti.
Muista rakennuksista mainittakoon
„Noitateinp-peli" (24 m korkea pyramidi, juuresta 72 m
pitkä. 54 m leveä), „Nunnainkartano",
,,Kilpi-konnatalo" ja „Kvyhkystalo". — U:n tapainen,
vaikka ei yhtä suurenmoinen, on sen itäpuolella
(50 km Valladolidista länteen) oleva C lii c li
c-n i t z a n (Tsitsenitsan) rauniokaupunki.
E. E. K.
Uz [uts], Johann Peter (1720-96), saks.
runoilija. Valmisti yhdessä Götzin kanssa
Anakreou-käännöksen (1746), joka herätti
ansaittua huomiota, samoinkuin hänen myöhempi,
miellyttävä lyriikkansa. Suurta suosiota
saavutti koomillinen eepos „Sieg des Liebesgottes",
joka on Popen jäljittely. Hänen oodinsa
„Theo-dieee" sisältää lennokkaan esityksen Leibnizin
samannimisen filosofisen teoksen perusaatteista.
U:n tuotannosta mainittakoon vielä opetusruno
„Die Kunst stets fröhlich zu sein". Hänen
„Poe-tisclie "Schriften" ilm. 1804 (2 nid.; uuden
laitoksen julk. Sauer, 1890). [Feuerbaeh, „Uz u.
Cronegk" (1866); Petzet, „J. P. U." (1896).]
E. W-s.
Uzbekit (oik. özbegit), turkkilaisperäinen
kansa Turkestanissa, etupäässä Kiivan
kaanikun-nassa, Bukharan emiirikunnassa, Ferghanan
provinssissa ja Afghanistanin pohjoisosassa,
kaikkiaan n. 2 milj. henkeä. U:hin on aikojen
kuluessa sekaantunut niin paljon vieraita
aineksia, että u.-nimellä on enemmän merkitystä
hist.-valtiollisena kuin kansatieteellisenä käsitteenä;
varsinaista tyyppiä on myöskin melkein
mahdoton määritellä. Puhtaimpina u. ovat säilyneet
Kiivassa, Amu-darjan vas. rannalla; Kiivan u.
ovat keskikokoisia, kirgiisejä vartevammat,
pää-kallonmuoto pitkulainen, ihon väri vaaleampi
kuin tadzikeiden, tukka tummempi kuin
turkmee-nien. Bukharan u:ssa arjalainen sekoitus on
vielä tuntuvampi kuin Kiivassa, ja Ferghanan
u : ja on jo vaikea erottaa sarteista. Usein heitä
sekoitetaankin keskenään; kaupunkeihin
muuttaneiden u:n jälkeläisistä usein tulee sarteja ja
maaseudulla taasen sartit mielellään nimittävät
itseään u :ksi, samoinkuin myös tadzikit, kirgiisit
y. m. U. näet ovat hallitsevana kansana
asuma-alueillaan. Alkuaan he olivat paimentolaisia,
mutta nyk. suurin osa on maataviljelevää
kansaa; elintavoissa on kuitenkin säilynyt paljo
paimentolaisaikaista (liharuuan merkitys
taloudessa j. n. e.). Yhteiskunnallisessa ja
perhe-elämässä niinikään. Uskonnoltaan u. ovat
innokkaita muhamettilaisia, vaikkei yhtä kiihkoisia
kuin useimmat naapurikansoista.
Muhamettilaisuudesta huolimatta avioliiton solmiaminen ei
tapahdu vanhempien välisestä sopimuksesta.
Naisen asema perheessä 011 sangen hyvä.
Moni-vaimoisuutta tapaa vain ylemmissä säädyissä. —
U:n luonteessa on paljo turkkilaiskansojen hyviä
ominaisuuksia: luotettavaisuutta. suoruutta,
sota-kelpoisuutta. — U. esiintyvät historiassa
900-luvulla ghuzien nimellä, saaden nyk. nimensä
1300-luvulla hallinneesta mahtavasta Uzbek-kaanista.
Toinen u:n kukoistuskausi oli 1400-1500-luvuilla,
jolloin Seibani-kaani kokosi ympärilleen lukuisia
turk. kansoja (joita kaikkia ruvettiin u :ksi
nimittämään) ja jolloin vähitellen suuri osa
Turkestania joutui u :n valtaan. E. E. K.
Uzit ks. K u m a a n i t.
Uzsok [uzok], sola Metsä-Karpaateissa,
Unkarin ja Galitsian välillä, 869 111 yi. merenp.,
yhdistää Ungin ja Stryjin jokilaaksot. Sen kautta
kulkee rautatie Unkarista Galitsiaan. Solan
luona on samanniminen kauppala, jossa n. 1,000
ruteeni laista as. — U. joutui ankarain
taisteluiden jälkeen syksyllä 1914 venäläisten valtaan;
senjälkeen U:sta oteltiin sangen kiivaasti,
kunnes se venäläisten peräännyttyä Galitsiasta
joutui lopullisesti itävalta-unkarilaisten haltuun.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
