Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaasa, kaupunki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
385
Vaasa
387
Osa Kauppiaskatua ennen paloa 1852.
1. Maistraatinsihteeri Reinin talo. 2. Lukkari Cederliifin, sittemmin Nordlundin talo. 3. Hovioik.-neuvos Carpin talo
4. Vaasan ja Mustasaaren kirkko. 5. Hautauskappeli. 6. Jalkapuu, entinen häpeärangaistus. 7, 8. Kellotapuli ja
pitäjäntupa. 9. Pumppukaivo torilla. 10. Rouva Steinmarkin talo ja Storal-katu. 11, 12. Raatihuone ja kaupunginkapakan kellari
torilta päin. 13. Raatihuoneen tori. 14, 15. Corps de garde ja kaupunginvankila 16. Hovioikeusmies Krabben, sittemmin
ins. Grenmanin talo. 17. Triviaalikoulu. 18, 19, 20. Apteekkari Lindebäkin laboratori. apteekki ja yksityistalo.
vaaran ehkäisemiseksi ovat korttelit kaupungissa
jaetut leveillä n. s. palokaduilla kahtia. Katuja
on 33, joiden pituus kaupungissa 24,279,7 m.
Palosaarella 3,118 m ja Vaskiluodolla (myös
penger luettuna) 3,432 m. Pisin katu on
Iso-pitkäkatu, 1,894,8 m. — Puistoja on
kaikkiaan 15, alaltaan yhteensä 256,014 m2. Lavein
on Sandvikin puisto, jossa urheilukenttä,
Sandvikin huvila niminen ravintola ja kesäteatteri.
Muista puistoista mainittakoon:
Hovioikeuden-puisto, Eautatiepuisto, Lastenpuisto,
Konstanti-nintori ja Kirkkopuisto kirkon ympärillä.
Vastapäätä viimemainittua Kirkkopuistikossa E.
Vikströmin muovailema, 1915 paljastettu Z.
Topeliuksen pronssinen
muistopatsas.
Kaupungintalon sivustalla sikäläisessä
puistossa on 1908
pystytetty, myös
Wikströmin
muovailema kauppaneuvos Joachim
Kur-t6nin rintakuva.
Kaupungin ja
Vaskiluodon välissä
oleva Hietasaari
(Sandön), jonne
Vaskiluodon
penkereeltä johtaa
ponttonisilta, on
puistoista eniten
käytetty huvittelupaikkana. Siellä on myös
uimalaitos. —
Toreja. Hovioikeuden*, Vaasan- ja
Ivauppapuistikkojen
tori (106,4 x19° m)
rajoittama
Kauppa-ja Palosaaren
kauppatori (110x110
m).
Kirkkopuisti-kon eteläpäässä
Kasarmi- 1.
Venäläis-tori. — Raken-
nukset: kaikkiaan on (1917) 197
kivirakennusta; muut ovat puusta, osa vanhemmista
puurakennuksista rappaamalla uudistettuja.
Vanhimmat rakennukset ovat hovioikeuden ja
lääninhallituksen yhteinen, 1859 valmistunut talo
puistossa kaupunginselän rannalla, goottilaiseen
tyyliin 1867 rakennettu kirkko (jossa Ekmanin
ja Edelfeltin alttaritaulut) ja nyk.
rahatoimikamarin talo (kaikki K. A. Setterbergin
piirustusten muk.). Viime vuosikymmenenä on
erittäinkin Hovioikeudenpuistikon ja Rantakadun
varrelle rakennettu suurempia 3-5-kerroksisia
kivitaloja. Suurimmat ovat kauppias E. Hartmanin
liikepalatsi (arkkitehti Kallion piirust.) ja
Com-mercen talo Kauppatorin varrella, o.-y.
„Vasa-borgin", V:n osakepankin, kauppias Tuomas
Laurellin ja konsuli L. Backmanin talot.
Yleisistä rakennuksista mainittakoon tukholmalaisen
M. Isieuksen piirustusten mukaan rakennettu
kaupungintalo, poliisikamari,
lääninmaanmittaus-kputtori, Korsholman lääninvankila,
kunnallis-sairaala. lyseoiden ja tyttökoulujen talot,
kansakoulut Kauppapuistikon varrella ja Vöyrin
kaupunginosassa, kreik.-katolinen kirkko
kasarmialueella ja työväenyhdistyksen talo. Vanhassa
Vaasassa ovat lääninsairaalan rakennukset, vanha
3-kerroksinen apteekkitalo, vanhan kirkon
rauniot ja entinen hovioikeudentalo, nyk.
Mustasaaren kirkko.
Teollisuuslaitoksia y. m. V:n
puuvillateollisuus o.-y. Palosaarella (v:sta 1857;
val-mistusarvoltaan 3,496,000 mk. 1914); V:n
höyrymylly o.-y. (1875; 2,321,000 mk.), V:n
saippuatehdas o.-y. (1886; 690,"800 mk.), V:n
villatavara-tehdas o.-y. (1887), Onkilahden konepaja o.-y.
(myös laivatelakka v:sta 1908), Sähkölaitos
(1890), V :n sokeritehdas o.-y. Vaskiluodolla
(1897; 6,882,000 mk.), V:n tupakkatehdas o.-y.
(1908), Levyteollisuus o.-y., Vaskiluodon
höyrysaha, 2 höyryleipomoa, 2 moottoritehdasta,
hiivatehdas, olutpanimo, 2 spriinjalostustehdasta,
7 kirjapainoa, 2 kivipainoa, 2 kivenhakkaamoa,
valtionrautateiden konepaja, verkkotehdas,
puunjalostustehdas ynnä useita muita pienempiä
tehtaita. Koko teollisuuden tuotantoarvo 1914 oli
19,413,600 mk., joten V. on teollisuuskaupunkina
Yesitonii.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
