Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaasa, kaupunki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
385
Vaasa
393
societetens pensionskassa; 1836),
kauppayhdistys (handelsföreningcn; 1869), österbottens
svenska landtbrukssällskap, tehdas- ja
käsityöyhdistys, vapaaehtoinen palokunta, V:n
työväenyhdistys (1883) ammattiosastoineen, Vasa svenska
arbetareförening (1902), Palosaaren
työväenyhdistys ,,Taisto", rouvasväenyhdistys
(hyväntekeväisyystarkoituksia varten), Marttayhdistys,
folkhögskolesällskapet Vasa, naisyhdistys
„Fyl-gia" (sairasavustusta varten; 1890),
purjehdusseura (jolla oma paviljonkinsa Vaskiluodolla),
uimaseura, suom. ja ruots. lähetysyhdistys,
luterilainen rukoushuoneyhdistys, nuorisoliitto,
evank.-luterilainen nuorisoyhdistys, rauhanyhdistys,
(lestadiolainen), kuuromykkäyhdistys,
orkesteriyhdistys, taideyhdistys, kunnallisklubi
(nuor-suom.), V:n Nuija, talonomistajavhdistys,
seura-klubi, kauppaseura (Handelsgillet; 1890),
suomalainen klubi, V:n teollisuusklubi (käsityöläisiä
varten), teollisuudenharjoittajain eläkekassa,
teknillinen klubi, luistinseura, useita urheiluseuroja,
eri ammattilaisten yhdistyksiä ja koko maata tai
V:n lääniä käsittävien yhdistysten haaraosastoja,
kuten N. M. K. Y:n ja N. N. K. Y:n,
Valko-nauhayhdistyksen y. m. Kaikkien yhdistysten ja
seurojen lukumäärä n. 100. —- Teattereita:
V:n työväenteatteri (1906), Folketshusteater
(1915), jota paitsi kesäteatteri Sandvikin
puistossa. Vapaaehtoisen palokunnan talo on
sisustettu teatterinäytäntöjä varten.
Kaupungin tulot 1916 olivat kirjanpidon
mukaan Smk. 2,591,845:71. Taksoituksella
saatiin Smk. 965,810:21. Suurimmat tuloerät
olivat: korkoja Smk. 27,928:71, kiinteistöistä
Smk. 138,164: 93, tuloja antavista oikeuksista
ituulaakia, satamamaksuja,, liikennemaksuja y. m.)
Smk. 231,167:96, teknillisistä laitoksista
(vesijohdosta ja teurastuslaitoksesta) Smk. 92,983: 79.
Suurimmat menoerät olivat sam. v.:
velkojen kuoletuksiin ja korkoihin Smk. 288,506:58,
virkakuntien (maistraatin, raastuvanoikeuden ja
ulosottolaitoksen) menot Smk. 60,415: 88,
kunnallishallinnon Smk. 129,324: 92,
poliisilaitoksen Smk. 98,460: 43, palotoimilaitoksen Smk.
61,435: 35, terveys- ja sairaslioidon Smk.
213,865: 16, vaivaishoidon Smk. 195,198:45,
opetuslaitoksen Smk. 376,904:80, katu- ja
satama-valaistuksen Smk. 34,432: 94, yleisten töiden
(talojen korjausten, katujen, puistojen, viemärien
ylläpitoon, hätäaputöihin y. m.) Smk. 141,713: 99,
erinäisiä menoja Smk. 425,725:02. —
Kaupungin omaisuus 1916: kaupungin tontit
Smk. 1,330,880:04, Klemetsön kylän maat ja
kalavedet Smk. 843,242:50, lahjoitusmaat Smk.
1,079,692:—, kaupungin metsät Smk. 292,759: 75,
rakennukset Smk. 3,920,095:71, laiturit Smk.
946,200:—, irtaimisto Smk. 482,062:32, osakkeet
Smk. 50,000:—, vesijohto Smk. 1,152,045:44,
Mustasaaren puoleinen osa Palosaarta Smk.
241,044:68, kaikkiaan Smk. 11,356,819:06. Velat
31 p. jouluk. 1916 Smk. 4,968,822: 79. — E a h a
s-t o j a : kauppiaiden eläkekassa
(Handelssociete-tens pensionskassa) n. Smk. 430,000:—,
kauppayhdistyksen (Handelsföreningen) rahasto n. Smk.
225,000:— (omistaa sitäpaitsi tervahovin), ruots.
lyseon rahastot yhteensä Smk. 206,625:—,
kan-sankirjastorahasto Smk. 215,753:30,
kaupungin-lasarettirahasto v:lta 1865 Smk. 171,110:25,
Gustaf Duvaldtin rahasto I (yleisiä tarkoituksia
varten) Smk. 40,801: 49, saman II (kaupungin
kansakouluja varten) Smk. 10,008: 64, saman III
(polttopuita köyhille) Smk. 89,823: 19, saman IV
(yleisiä tarkoituksia varten) Smk. 401,230:46,
Maria Elisabeth ja Carl Johan Hartmanin rahasto
(V:n kaupan edistämiseksi) Smk. 131,137:85,
J. O. M. Blomin rahasto (varattomain lasten
kasvatukseksi) Smk. 239,910:92, Vasili
Smir-noffin museorakennusrahasto Smk. 199,330: 88,
Ragnar ja Lodbrok Holmbergin rahasto Smk.
174,846:67, Vanhaa ja uutta V:aa
symbolisee-raavaa muistopatsasta va rten Smk. 26,535: 24
y. m. pienempiä rahastoja. Rahatoimikamarin
hoidettavat rahastot yhteensä Smk. 2,127,995:09.
Teollisuuslaitoksilla ja yhdistyksillä on vielä
rahastoja eri tarkoituksia varten.
Historia. Mustasaaren kylän asema
Etelä-Pohjanmaan vanhimmassa ja viljavimmassa
seudussa, Korsholmanselän perukassa osoittaa sen
olleen ikivanhan sataman ja myöskin
kauppapaikan. Pyynnöstään saivat Mustasaaren,
Pietarsaaren ja Närpiön pitäjäläiset jo 1348 kuningas
Maunu Eerikinpojalta luvan keskenään käydä
siellä ruokatavarakauppaa. Tämä oikeus
vahvistettiin sittemmin 1357 ja 1365. Korsholman
( Krytsehorg) linnan perustamisen jälkeen kasvoi
paikkakunnan merkitys myös jossain määrin.
Satama- ja kauppapaikkana mainitaan
Mustasaari nimenomaan ensi kerran Kustaa Vaasan
aikana, jolloin vuosittain satamassa kävi 6-13
laivaa sekä kymmenkunta kauppiasta Kyröstä,
Mustasaaresta ja Vöyriltä, osaksi omilla
aluksillaan, harjoittaen kauppaa. Kaarle Herttuan
käydessä matkallaan Turusta Pohjanlahden
ympäri Ruotsiin helmik. 1602 Korsholmassa,
kypsyi hänessä ajatus paikan sopivaisuudesta
kauppakaupungiksi. Kun Turun porvaristo 1605 oli
tehnyt valituksen talonpoikaiskaupasta
Pohjanmaalla, antoi edellisenä v. kuninkaaksi huudettu
herttua, Kaarle IX 28 p. toukok. 1605 »avoimen
kirjeen", jossa hän vastaukseksi mainittuihin
valituksiin selittää aikovansa perustaa erinäisiä
kaupunkeja m. m. „Mussoriin".
Perustamiskir-jeensä sai kaupunki 2 p. lokak. 1606 sekä
varsinaisen privilegiokirjeensä 31 p. tammik. 1611.
Jälkimäisessä asiakirjassa annetaan uudelle
kaupungille nimeksi V. ynnä kuningassuvun
vaakuna osoitteena kuninkaan suosiosta, jonka
ohessa sille lahjoitettiin paitsi Mussorin kylää
(8 Ve mantt.) myöskin Höstveden ja Runsorin
kyläin tilukset (4 ja 4 mantt.). Vaihtojen
kautta maa-alueet kuitenkin myöhemmin
muuttuivat, jota paitsi kaupunki sai lisämaita
lahjaksi. Vv. 1606-11 nimitettiin kaupunkia
Musso-riksi ja Mustasaareksi, kylän mukaan, johon
kaupunkia oli ruvettu rakentamaan, aivan
Korsholman silloisen kuninkaankartanon
läheisyyteen. Ulkomaan kauppaoikeuksia ei kaupungille
vielä myönnetty. Pohjanmaan kaupungeille
turmiollisella 1617 v:n kauppasäännöllä oli V:n
kauppiastenkin purjehdusoikeus rajoitettu
Turkuun ja Tukholmaan sekä niiden pohjoispuolelle.
Turhat olivat ylimalkaan porvarien pyynnöt
purjehdusoikeutensa laajentamisesta;
poikkeuksena oli V:n porvareilla 1624-36 ollut oikeus
vapaasti purjehtia Riian kaupunkiin. —
Teollisuus oli mitätön. Sitä edusti ainoastaan eräs
1640-luvulla perustettu pikipolttimo, jossa
saatiin valmistaa ainoastaan rajoitettu määrä pikeä,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
