Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vahingonteko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
421
Vahingonteko—Wahlberg
422
v.-velvollisuus säädetty määrätynlaisen
liiketoiminnan johdosta syntyvänä vahingosta sille,
jonka lukuun liikettä harjoitetaan. Niinpä on
työnantaja velvollinen eräissä laissa säädetyissä
yrityksissä maksamaan korvausta työmiehelle
työssä sattuneen tapaturman johdosta syntyneestä
ruumiinvammasta, ja rautatienomistaja yleensä
korvausvelvollinen vahingosta, joka
rautatienkäytössä on syntynyt, muutamissa tapauksissa
riippumatta hänen tahi rautatiepalveluskunnan
tuottamuksesta, ja eräissä tapauksissa, jos
rautatie-hallinto tahi -henkilökunta on vahinkoon syypää.
A. M-nen.
Vahingonteko. Rikoslain 35:nnen luvun
mukaan on se, joka tahallaan, ilman laillista
oikeutta, hävittää tai vahingoittaa toisen
kiinteää tai irtainta omaisuutta, rangaistava.
Milloin rikoksen esineenä on huone, alus,
sähkö-lennätin, puhelin, rautatie, tie, katu, silta, sulku,
pato tai muu senkaltainen rakennus, on
rangaistus vankeutta tai sakkoa vähintään
viisikymmentä markkaa. Jos v. kohdistuu kiinteään
muinaisjäännökseen, julkiseen muistomerkkiin,
julkisessa kokoelmassa olevaan esineeseen,
julkiseen istutukseen, johonkin, mikä yhteiseksi
hyödyksi tai kaunistukseksi on julkiseen
paikkaan tai yleiseen rakennukseen asetettu, tai
hautapatsaaseen, rangaistaan syyllistä
vankeudella enintään yhdeksi vuodeksi tai sakolla.
Muissa tapauksissa on rangaistus sakkoa
enintään viisisataa markkaa tai vankeutta
korkeintaan kuusi kuukautta ja, jos vahinko on
vähäinen, voidaan tuomarin harkinnan mukaan
tuomita vain vahingonkorvausta. V. on
asianomistajarikos, jos ainoastaan yksityisen oikeutta on
loukattu. -— Sitäpaitsi säädetään muuallakin
rikoslaissa rangaistus omaisuuden hävittämisestä
tai vahingoittamisesta, kuten 12 :nnessa, 33 :nnessa
ja varsinkin 34:nnessä luvussa, jossa mainitaan
yleistä vaaraa tuottavat rikokset. K. K-a.
Vahingonvakuutus, niiden vakuutushaarojen
yhteinen nimi, joissa vakuutuksenantajan
maksettava rahasumma voidaan suuruudeltaan
määriltä vasta sen jälkeen kuin on sattunut se
epäedullinen tapahtuma, joka vakuutussopimuksessa
on määrätty maksun suorittamisen ehdoksi, ollen
kuitenkin tämän maksun yläraja
vakuutussopimuksessa mainittu. Sen vastakohtana on
määrä-s u m m a n v a k u u t u s, jossa etukäteen on
tarkoin määrätty vakuutustapahtuman johdosta
maksettavan rahasumman suuruus (ks. V a k u
u-t us to im il. V:lla pyritään yleensä saattamaan
vahingoittunut tavara sen entiseen arvoon. Joskus
luetaan siten korvattavaksi vahingoksi sen
mahdollisen voiton supistuminen, jonka omistaja
olisi voinut tavarallaan saada, ellei se olisi
vahingoittunut. O. H-n.
Vahinko ks. Vahingonkorvaus ja
Vahingonteko.
Vahinkoeläimet 1. tuhoeläimet,
laajimmassa merkityksessä kaikki ihmiselle
suoranaisesti tai välillisesti haittaa tai vahinkoa
tuottavat eläimet. Taloudellisesti tärkeimmät niistä
ovat epäilemättä tuhohyönteiset (ks. t.). —
Voimassaolevan metsästysasetuksen (20 p:ltä lokak.
1898) mukaan katsotaan meillä v:ksi, jotka kuka
hyvänsä saa tappaa tai kiinniottaa, seuraavat
eläimet: karhu, susi, ilves, ahma, kettu, näätä,
hilleri, vesikko, saukko, järvihylje, maakotka,
merikotka, huuhkaja, hiiriäispöllö, tunturipöllö,
kaikki haukausukuiset linnut, kalasääski,
merilokki, räiskä, kuikat, uikut, merimetso, korppi,
varis, harakka, närhi ja kuusanka. Viidestä
ensinmainitusta sekä v:sta 1909 lisäksi meri- ja
järvihylkeistä valtio maksaa tapporahaa.
Erinäisten lintujen tappamisesta taas kunnat ovat
velvolliset suorittamaan palkintoja (ks.
lähemmin Tapporaha). Myöskin kissa luetaan
metsästysasetuksen mukaan tavallaan v:iin;
maanomistajalla ja metsästysoikeuden haltialla on
nim. oikeus tappaa kissa, „joka tavataan hänen
puistossaan tahi puutarhassaan taikka ulkona
hänen tiluksillaan tahi metsästysmaallaan
vähintään kahdensadan metrin päässä asuntotontista".
/. V-s.
Vahinkohyönteiset ks. Tuhohyönteiset.
Vahinkorahasto, vakuutusalalla se erä, jonka
vakuutuslaitos tilinpäätöstä tehdessään varaa
tilivuoden päättyessä tunnettuja, mutta silloin
vielä selvittämättömiä vahingonkorvauksia tahi
muita maksuja varten. Nykyään on yleensä
alettu sanoa puheena olevaa erää
korvaus-rahastoksi (saks. Erstattungsrescrve, ruots.
ersältningsreserv), ja se on osa laitoksen
vakuu-tusrahastosta. O. H-n.
Wahl [väl], Brita (k. 1761), lahjoittaja,
kauppiaan leski, testamenttasi 15,000 talaria
Turun akatemialle.
Vahl [väl], Martin (1749-1804), tausk.
kasvitieteilijä. Professorina Kööpenhaminan
yliopistossa 1801-04. Oli taitava
kasvisystemaa-tikko. Julkaissut m. m. teoksen ,,Flora danica"
(1787-1803).
Wahl [vai], Paul W a h 1 & Co, toiminimi,
harjoitti aikoinaan suurta ja merkitsevää
liiketoimintaa, omistaen m. m. Varkauden tehtaat ja
Viipurin konepajan. Toiminimen perustamat ja
ennen omistamat liikeyritykset ovat nykyjään
joutuneet moniin eri käsiin, ks. V a r k a u s.
Wahlberg [i-ulbärj], Alfred (1834-1906),
ruots. maisemamaalaaja, sai ensi opetuksensa
eräältä taiteenharrastajalta ja sittemmin
Tukholman taideakatemiassa. V. 1857 hän asettui
Diisseldorfiin Guden oppilaaksi. Tämän ensi
opintokauden tuloksia on suuri joukko
maalauksia, kuten ,,Maisema linnanraunioineen" (1863),
,,Metsämaisema vesiputouksilleen" (1863) ja
,,Maisema Kolmärdenista" (1866), kaikki Tukholman
kansallismuseossa. Sam. v. W. lähti Pariisiin,
jossa hän oppi pian katselemaan luontoa
syvemmin ja yksinkertaisemmin ja saamaan siihen
enemmän tunnelmaa kuin ennen. Tätä uutta
suuntaa edustavat lukuisat kauniit maalaukset:
,,Kuutamoinen jokimaisema" (1871), ,,Elokuunyö
Ruotsissa" (1875), „Toukokuu Nizzassa" (1875) sekä
useita tauluja Hallannin Väderöstä. Elämänsä
loppupuolella hän aina innokkaana
eteenpäin-pyrkijänä vielä kerran muutti suuntaa liittyen
ransk. symbolisteihin. Hänen teoksistaan puhuu
kaikista voimakas tunnelmallisuus;
taidekeino-jaan hän hallitsee kyvykkään taiturin tavoin.
Häntä pidetäänkin syystä yhtenä Ruotsin
etevim-piä maisemamaalaajia. Pariisin
maailmannäyttelyssä 1878 hän sai teoksistaan 1 :sen luokan
mitalin ja kunnialegioonan ritarimerkin. V. 1880
hänet nimitettiin Tukholman taideakatemian
maisemamaalauksen professoriksi. F. L.
Wahlberg [välbärj], Carl Ferdinand
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
