Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaistomainen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
437
Vaistomainen—Vaivaishoidontarkastus
438
suus ja siilien perustuva liikuntokoneisto voi
periytyä sukupolvesta toiseen. Jos tällaista
hankittujen ominaisuuksien periytymistä epäillään,
vedotaan v:n selittämisessä yksistään siihen
kehitysopilliseeu ajatukseen, että luonnollisen
valinnan perustuksella ne yksilöt jäävät elämään,
joissa tarkoituksenmukaisia liikuntotottumuksia
ulkonaisten kiihotusten johdosta muodostuu.
Vaistomaiset ruumiinliikkeet eivät kuitenkaan ole,
niinkuin aikaisemmin erittäinkin Cartesiuksen
vaikutuksesta selitettiin, „sokeita", s. o. kokonaan
itsetiedottomina pysyviä, ja konemaisen
muuttumattomia, vaan kokemukset ja olosuhteet voivat
vaikuttaa muodostavasti v:hin, esim. hyönteiset
voivat pesänsä rakentamisessa käyttää
sellaisiakin aineita, joita ne tavallisesti eivät käytä,
kuuhan tavattomat olosuhteet sen aiheuttavat.
V :t voivat joskus johtaa eläimen harhaankin,
esim. kun muuan hyönteislaji, jolla on tapana
laskea munansa mädänneeseen, toukkia
ravitsevaan lihaan, joskus erehtyy munimaan erään
pahalta haisevan kasvin lehtiin, joissa toukat
ruuan puutteeseen kuolevat. Muuttuneet
olosuhteet voivat myöskin poistaa muodostuneen v:n,
esim. kesyttyneen lehmän vasikka muuttuu
villiksi, jos se saa syntyä metsässä ja siellä oleksia
jonkun aikaa. Olosuhteiden ohessa sielunelämän
muut puolet, ensi sijassa muistaminen ja
mieli-kuvaili assosiatsioni, vaikuttavat muodostavasti
v:hin. Ihmisellä v:t eivät ole harvempia kuin
eläimellä, vaan päinvastoin moninaisempia, joten
eri v:t saattavat määrättynä hetkenä joutua
vaikuttamaan vastakkain ja ehkäisevät toisiansa tai
herättävät tietoisesti harkitsemaan, kumpaako
v:a 011 noudatettava. Z. C.
Vaistomainen ks. V a i s t o.
Vaitiolovelvollisuus, eräiden ammattien
harjoittajille säädetty velvollisuus olla ilmaisematta
salaisuuksia, joista he ammattitoimissaan ovat
saaneet tiedon. Rikoslain 38:nnen luvun 3 §:n
mukaan rangaistaan asianajajaa ja muuta
asiamiestä, lääkäriä, haavuria, kätilöä ja apteekkaria
sekä sellaisen henkilön ammattiapularsta, joka
luvattomasti ilmaisee siten tietoonsa saamansa,
yksityisen tai perheen salaisuuden, sakolla tai
vankeudella korkeintaan 6 kuukaudeksi.
Niinikään säädetään kirkkolain 123 §:ssä rangaistus
papille, joka luvattomasti ilmaisee, mitä hänelle
salaripissä on uskottu. • K. K-a.
Waltz, Franz Theodor (1821-64), saks.
sielutieteilijä ja antropologi, toimi dosenttina ja
ylimäär. professorina Marburgissa. Julkaisi
pääasiassa herbartilaiseen henkeen kirjoitetun
„Lehr-buch der Psychologie als Naturvvissenschaft"
<1849), laajan „Anthropologie der Naturvölker"
(6 os., joista kaksi viimeistä G. Gerlandin
vii-ineistelemiä, 1859-71) ynnä muutamia muita
sielu-tieteellisiä, filosofisia ja kasvatusopillisia teoksia.
A. Gr.
Waitz /vaits], Georg (1813-86), saks.
historiantutkija. W. tuli 1842 professoriksi Kielin
yliopistoon ja otti tehokkaasti osaa
slesvig-holsteinilaiseen liikkeeseen; v. 1849 professoriksi
Göttingeniin. V. 1875 W. otti johtaaksensa
lähde-kokoelman „Monumenta Germaniae liistorica"
julkaisemista asettuen Berliiniin; teoksia:
,,Jahr-biicher des deutschen Reichs unter Heinrich I"
(1837), „Deutsche Verfassungsgeschichte"
(pääteos. 8 nid., 1843-78), „Schleswig-Holsteins
Geschlchte" (I nid. 1851-54), „Liibeck unter
Jurgen Wullenweber" (3 nid., 1855-56).
[Kluck-liohn, ,,Zur Eriunerung au Georg W."] J. F.
Waitzen ks. V ä e z.
Vaiva, potilaan itsensä tuntema taudillinen
ilmiö tai taudintila, siis taudillisten häiriöitten
subjektiivinen puoli; vastakohtana ne
taudin-ilmiöt, objektiiviset, jotka ovat toisen,
lääkärinkin todettavissa.
Vaivainen on „toisen holhousta vailla oleva"
työhönkykenemätön hädänalainen: alle 15-vuotias
lapsi, heikkomielinen, raajarikko, pitkällistä
tautia sairastava tahi vanhuudenheikko, kuten
voimassa olevan vaivaishoitoasetuksen 1 ja 2 § :ssä
mainitaan, ks. Vaivaishoito. V. J.
Vaivaisapu. Voimassa olevan
vaivaishoito-asetuksen (17 p:ltä maalisk. 1879) mukaan, on
kukin työhön kykenevä mies talli nainen
velvollinen itseään ja alaikäisiä lapsiaan elättämään,
niin myös mies vaimoaan, mutta kunnan tulee
työhön kykenemättömille hädänalaisilleen, s. o.
alle 15-vuotisille lapsille, heikkomielisille,
raajarikoille, pitkällistä tautia sairastaville ja
vanhuudenheikoille, jotka ovat toisen holhousta vailla,
antaa v:ua asetuksen määräämällä tavalla,
ks. V a i v a i s h o i t o. V. J.
Vaivaishiiri ks. Hiiret.
Vaivaishoidonneuvoja ks.
Vaivaishoidontarkastus.
Vaivaishoidontarkastelija ks. V a i v a i s h o
i-dontarkastus.
Vaivaishoidontarkastus. Kunnallisen
vaivaishoidon toimittamista valvomaan, neuvoja
antamaan, huomaamistaan epäkohdista
ilmoittamaan, antamaan lausuntoja
vaivaishoitokysymyk-sistä sekä silmällä pitämään yksityisen
hyväntekeväisyyden vaikutusta vaivaishoitoon
asetettiin vaivaishoidontarkastelija 1888 viideksi v:ksi
ja 1893 vakinaiseksi. Vaivaishoidontarkastelijan
johtosääntö annettiin 16 p. elok. 1893. V. 1898
asetettiin vaivaishoidontarkastelijan avuksi
vaivaishoidon neuvontatoiuta varten
vaivaishoidon-neuvoja; julistuksella ja johtosäännöllä (17 p:ltä
lielmik. 1902) niiden luku määrättiin toistaiseksi
kolmeksi. Yllämainitut asetukset (vv:lta 1888 ja
1893) kumottiin 28 p. jouluk. 1917 annetulla
asetuksella, jolla perustettiin sosiaalihallitus
sosiaaliasiain yhtenäistä johtoa, valvontaa ja
edistämistä varten. Vaivaishoidontarkastelija siirrettiin
v :n 1918 alusta tämän hallituksen jäseneksi,
köyhäinhoidon ylitarkastajaksi ja sosiaalihallituksen
köyhäinhoidon tarkastusosaston johtajaksi.
Köyhäinhoidon ylitarkastajan avuksi on samalla
perustettu naispuolisen köyhäinhoidon
apulaistarkastajan palkkiovirka. Asetuksilla 18 ja 25 p :ltä
tammik. 1918 on maa köyhäinhoidontarkastelua
varten toistaiseksi jaettu 4 piiriin, nimittäin
eteläpiiriin, johon kuuluvat Turun ja Porin sekä
Uudenmaan läänit, länsipiiriin, johon kuuluvat
Vaasan ja Hämeen läänit, itäpiiriin, jolion
kuuluvat Viipurin, Mikkelin ja Kuopion läänit sekä
pohjoispiiriin, johon kuuluu Oulun lääni.
Kussakin piirissä toimii köyhäinhoidon piiritarkastaja.
Eteläpiirin tarkastajan asuntopaikkana on
Helsinki, länsipiirin Tampere, itäpiirin Savonlinna
ja pohjoispiirin Oulu. Sosiaalihallituksen lääkäri
on köyhäinhoidontarkastelun apuna
terveydenhoidollisten ja mielisairashoitokysymysten
käsittelyssä. ’ V". J.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
