Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wakefield ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
451
sen paineen erotus, jota vakumi edustaa. V:t
rakennetaan aivan saman periaatteen mukaan
kuin manometrit (ks. t.). E. S-a.
Vakuolit, kasvien ja eläinten solujen sisässä
(sekä yksi- että monisoluisilla) tavattavia,
nesteen y. m. täyttämiä rakkomaisia onteloita.
Eri-koisluontoisia ovat n. s. kontraktiiliset v. eli
»sykkivät rakot", joita tavataan useimmilla
makeanveden alkueläimillä ja näyttävät toimivan
vuorotellen tyhjentyvinä ja täyttyvinä
eritys-eliminä. Yleensä niitä on vain yksi määrätyssä
paikassa soluruumista, joskus 2 t. useampia.
Vakuudellisuus sanaa on käytetty loogillisena
oppisanana, vastaamaan vieraskielistä
»modali-teetti" sanaa; myöskin on ehdotettu ja käytetty
sanoja »varmuusaste" tai »vakuusaste". ks.
Arvostelma, Modaliteetti. A. Gr.
Vakuus tarkoittaa jollekin henkilölle tuottaa
varmuutta määrätystä, tavallisesti taloudellisesta,
intressistä. V:na saattaa olla oikeus johonkin
esineeseen, kuten panttioikeus (ks. t.) ja
pidätysoikeus (ks. t.) tahi toisen henkilön sitoumus,
kuten takaus (ks. t.), garantia,
vakuutusväli-puheeseen perustuva sitoumus,
sovinnaissakko-sitoumus y. m. Kun v:na on esineoikeus
(tavallisimmin panttioikeus), sanotaan sitä
reaali-v:ksi, siinä tapauksessa taas että se käsittää
henkilöön kohdistuvan oikeuden johonkin
suoritukseen, p e r s o n a a 1 i-v :k s i. A. M-nen.
Vakuusoikeus, esineoikeus, jonka
tarkoituksena on jonkun muun oikeuden turvaaminen,
vrt. Panttioikeus ja Pidätysoikeus.
Vakuusrahasto (joskus sanottu myös v a
r-rnuusrahastoksi, ruots. säkerhetsfond),
rahasto, jonka muodostamisesta ja
määräsuurui-seksi kartuttamisesta vakuutusliikettä järjestävät
lait sisältävät erityisiä säännöksiä henki- ja
elin-korkovakuutusliikkeen turvaamiseksi. Suomessa
työväen tapaturmavakuutusta harjoittava
keskinäinen vakuutusyhdistys saa käyttää v:nsa
varoja vain liikettä lopettaessaan, silloin
juoksevien elinkorkojen ostamisen turvaamiseksi
toiselta vakuutuslaitokselta. O. 77-n.
Vakuuttaja 1. vakuutuksenantaja, se
vakuutuslaitos, joka on vakuutuksen myöntänyt.
Vakuutuksenottaja, se, joka on
vakuutuslaitoksen kanssa tehnyt vakuutussopimuksen,
koh-distukoonpa puheena oleva vakuutus hänen
omaan henkilöönsä (esim. henkilökohtainen
henkivakuutus ja tapaturmavakuutus) tai toiseen
henkilöön (esim. työväen tapaturmavakuutus) taikka
hänen omistamaansa tavaraan (esim. tavallinen
palovakuutus) tai toisen omistamaan (esim.
muutamat kuljetusvakuutuksen muodot). O. Tl-n.
Vakuutus, osanottajien 1.
vakuutuksenottajien suorittamiin keskinäisiin maksuihin
1. n. s. vakuutusmaksuihin nojaava
taloudellinen sopimus, jolla tahdotaan turvata
satunnaista, arvoltaan määrättävissä olevaa
omaisuuden tarvetta. Se tapahtuma, jonka sattuessa
vakuutuksenantajan tulee suorittaa sovittu maksu,
on oleva tulevaisuudessa joko mahdollisesti tahi
varmuudella sattuva. Jo tapahtuneeseen seikkaan
v:ta ei voida kohdistaa. — Useita muitakin v:n
määritelmiä on olemassa, mutta edellä esitetty
on yleisimmin hyväksytty. [Manes,
»Versiche-rungsvvesen", sama, »Versicherungslexikon".] vrt.
V a k u u t u s t o i m i. O. 77-n.
Vakuutusarvo, se jonkun verran vaihteleva
452
omaisuudenarvo, joka vakuutussopimuksen
mukaan on kunakin eri hetkenä vakuutuksenottajalle
taattu, jos hänen omaisuuttaan kohtaa jokin sen
arvoa vähentävä, vakuutussopimuksessa mainittu
vahinko. V:n yläraja on vakuutussumma.
Vakuutuksenantajan korvausvelvollisuus voi syntyä joko
omaisuuden arvon suoranaisesta alenemisesta tahi
toivotun voittomahdollisuuden vähenemisestä.
Yleensä määrätään v. tavaran todellisen arvon
mukaan korvaustilaisuudessa, mutta muutamien
maiden (esim. Sveitsin) vakuutuslainsäädännön
mukaan on v:ksi katsottava tavaran todellinen
arvo siihen aikaan, jolloin vakuutussopimus
tehtiin tahi tavaraan siihen aikaan kiinnitetty
arvon kohoamisen toivo. [Manes, [-»Versicherungslexikon".]-] {+»Versicherungs-
lexikon".]+} O. H-n.
Vakuutuskanta. Vakuutusyhtiön v. jonakin
määrättynä hetkenä on sen silloin voimassa
olevien vakuutussitoumusten summa. Jonkun maan
esim. palovakuutuskanta on kaikkien puheena
olevana hetkenä maassa voimassa olevien
palovakuutusten summa. O. E-n.
Vakuutuskirja, asiakirja, joka sisältää
vakuutuksenantajan ja vakuutuksenottajan väliseen
vakuutussopimukseen kuuluvat määräykset.
Vakuutussopimusta järjestävät lait, missä niitä on
(esim. Sveitsissä ja Saksassa), sisältävät tarkkoja
määräyksiä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka
v :n antaminen ja vastaanottaminen "aiheuttaa.
Suomen lainsäädännössä tavataan v:aan
suorastaan kohdistuvia määräyksiä ainoastaan
merilaissa (v:lta 1873). — vrt. V a k n u t u s t o i m i.
O. 77-n.
Vakuutuskongressit. Kansainvälisiä
kongresseja on vakuutusalalla pantu toimeen sekä
yleisiä että erikoisaloja varten. Ensimäinen yleinen
v. pidettiin 1895; niitä on sittemmin pidetty
kaikkiaan seitsemän. Viimeinen oli
Amsterdamissa 1912, ja päätettiin silloin seuraava
pidettäväksi Pietarissa 1915. Sen järjestämiseen
aikoivat Suomenkin vakuutusyhtiöt ottaa isäntinä osaa.
Näissä kongresseissa on käsitelty kysymyksiä
vakuutustoiminnan kaikilta aloilta, joskin
henkivakuutus ja siihen liittyvät kysymykset ovat
olleet etualalla. Aluksi kuului niiden ohjelmiin
myöskin työväenvakuutuksen alaan luettavia
kysymyksiä, mutta kun näitä varten pidettiin
erityisiä kansainvälisiä kongresseja, on
myöhempien yleisten v:n ohjelmasta poistettu
viimemainitut kysymykset.
Ensimäinen kansainvälinen
työväenvakuutus-kongressi pidettiin 1889 Pariisissa; niitä ou sen
jälkeen ollut yhdeksän, viimeinen Ziirichissä 1912.
Niissä on käsitelty työväenvakuutuksen eri aloi
hin kuuluvia kysymyksiä ja m. m. yritetty saada
aikaan eri maissa yhdenmukainen
tapaturmatilasto. Työttömyysvakuutuksen alalla pidettiin
1910 Pariisissa kansainvälinen kongressi, jossa
perustettiin kansainvälinen
työttömyysvakuutus-yhdistys. Vaikka vakuutuslääketieteellisiä
kysymyksiä on käsitelty yleisissä v:ssa, on
viimemainittua tieteenhaaraa varten pidetty useita
erikoiskongressejakin, monasti samaan aikaan
kuin yleiset v. O. H-n.
Vakuutuslaitos toimii vakuutuksenantajana
keräten vakuutuksenottajain vakuutusmaksut ja
hoitaen niitä, kunnes ne tarvitaan
vakuutussopimuksen aiheuttamien maksujen suorittamiseen.
V :t ovat joko osakkaiden keskinäiseen vastuu-
Vakuolit—Vakuutuslaitos
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
