Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valakka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
473
Valakka—Valaminen
474
laitoksen sekä julkaisi lakikirjan. — Basarabin
suku sammui 1659. — Turkkilaiset saivat
vähitellen taas jalansijaa maassa, ja 1716 V. menetti
viimeisenkin jäännöksen itsenäisyyttään; siitä
alkaen näet Turkin hallitus möi V:n
ruhtinas-arvon enimmin tarjoovalle kreik.
fanariootti-perheelle. Tämä aika oli taloudellisessa ja
henkisessä suhteessa turmiollinen maalle. —
Seuraavien sotien johdosta Turkin ja Venäjän välillä
viimemainitun vaikutusvalta V:ssa yhä lisääntyi
Turkin kustannuksella, ja venäläiset pitivät jo
usean kerran maan miehitettynä. V. 1832 Venäjä
laati V:lle n. s. »orgaanisen asetuksen"
valtio-säännöksi. Hospodarit (ruhtinaat) A. Ghiea
(1834-42) ja G. Bibesco (1843-48) olivat
todellisuudessa vain Venäjän maaherroja. Kuitenkin
tapalitui maassa kirjallinen ja valtiollinen
elpyminen, ja vaadittiin vierasten vaikutusvallan
poistamista. Helmikuun vallankumouksen johdosta
antoi ruhtinas Bibesco V :lie vapaamielisen
valtiosäännön, eroten heti senjälkeen vallasta. Nyt
seurasi väliaikainen hallitus, jolloin vihattu
»orgaaninen asetus", poltettiin, mutta pian Venäjä ja
Turkki uudistivat entisen tilan. Balta Limanin
sopimus v:lta 1849 teki Moldovan ja V:n
ruhtinaat vielä riippuvammiksi molemmista
ulkovalloista. Silloin (1849) nimitetty V:n ruhtinas oli
Barbo Stirbey (G. Bibescon veli). V. 1850
venäläiset ja turkkilaiset poistuivat ruhtinaskunnista,
1853 venäläiset kuitenkin taas palasivat niihin.
Mutta nyt alkoi Krimin sota. jonka johdosta
venäläiset lopullisesti jättivät maat, ja Pariisin
sopimuksen (1856) seurauksena Moldovan ja V:n
ruhtinaskunnat yhdistettiin Romaanian valtioksi
1859. (vrt. Moldova ja I{ o m a a n i a, hist.)
G. R.
Valakka (ruots. välack, saks. Wallacli <
Valakia. mistä saksalaiset saivat ensimäiset kuohitut
hevosensa), ruunahevonen.
Valaliitto, Sveitsi n, niiden
vapaavaltioiden yhtymä, jotka yhdessä muodostavat Sveitsin
tasavallan, ks. Sveitsi.
Valamiehistö 1. jury, valamiesoikeuden
(ks. t.) maallikkoaines. V:nä, jonka kokoonpano
eri maissa tapahtuu eri tavoin, on tavallisesti
kussakin rikosasiassa kaksitoista valainiestä,
jotka ennen toimeensa ryhtymistä vannovat
valan. Kun asia on tutkittu, esittää oikeuden
puheenjohtaja siitä selostuksen ja tekee v:lle
muutamia syytetyn syyllisyyttä koskevia
kysymyksiä. V:n neuvoteltua erityisessä huoneessa
näihin annettavista lyhyistä, myöntävistä tai
kieltävistä vastauksista, jotka Englannissa on
päätettävä yksimielisesti (muuten asia siirretään
uuden v:n käsiteltäväksi) ja mannervaltioissa
syytettyä langetettaessa kahden kolmanneksen
enemmistöllä, ilmoittaa v:n keskuudestaan
valitsema esimies v:n vastaukset, joiden nojalla
oikeuden lainoppineet jäsenet lakia sovelluttaen
määräävät syytetylle rangaistuksen tai vapauttavat
hänet. Kuitenkin voivat nämä, jos katsovat, että
syytetty aiheetta on selitetty syylliseksi,
syytettyä tuomitsematta alistaa asian uuden v:n
harkittavaksi. A’. K-a.
Valamiesoikeus, tuomioistuin, jossa paitsi
lainoppineita tuomareita 011 maallikoista valittu
valamiehistö (ks. t.). Valamiessäännöstö, jonka
tarkoituksena 011 saattaa kansan keskuudessa
vallitseva oikeuskäsitys lainkäytössä edustetuksi,
on peräisin Englannista, missä sitä käytetään
tärkeämpiä sekä rikos- että riita-asioita
ratkaistaessa. Suurempia rikosasioita varten se v. 1791
otettiin käytäntöön Hanskassa ja on
sittemmin, pääpiirteiltään sellaisena niiksi se täällä
muodostui ja rikosprosessiin rajoittuen, levinnyt
miltei kaikkiin Euroopan mailiin. Poikkeuksena
011 111. 111. Suomi, missä kihlakunnanlautakunta
maalla ja kunnallisneuvosmiehet pienemmissä
kaupungeissa edustavat maallikkoainesta
tuomioistuimissa. Valamiessäännöstöä, joka Englannissa
on osoittautunut täysin tarkoituksenmukaiseksi,
011 mannermaan valtioissa arvosteltu usein
hyvinkin ankarasti, ja sillä onkin kieltämättä siilien
liittyvien eittämättömien etujen ohella myöskin
varjopuolensa. K. K-a.
Valaminen, työtapa, jonka avulla aine
juoksevassa tilassa saatetaan määrätynmuotoiseen
onteloon, n. s. muottiin, jossa se jähmettyy
muotin sille antamaan muotoon. Valamalla
valmistetaan kappaleita eräistä rauta- ja
teräs-lajeista, pronssista, messingistä, sinkistä, tinasta,
lyijystä, kipsistä, sementistä, betonista, vahasta
steariinista y. 111. V :een kuuluu muotin valmistus
1. kaavaaminen, valettavan aineen
saattaminen juoksevaan tilaan (sulatus tai veteen
sekoitus), varsinainen v., valanteen poistaminen
muotista ja sen puhdistus. Valamalla voidaan
monimutkaisimmatkin kappaleet valmistaa.
I. Raudan valaminen.
Valurautakappa-leet ovat hyvin tavallisia. Niitten raaka-aine,
harmaa takkirauta (ks. Rauta) sulaa
verraten helposti, juoksee ahtaisiinkin sopp;iii,
täyttää hyvin muotin laajeten
iähmettymishet-kellä, 011 helppoa lastuta (viilata, sorvata j. 11. e.)
sekä halpaa. Masuunista saatuna takkirauta
tavallisesti valetaan harkoiksi, joita sitten kukin
rautavalimo sulattaa uudelleen sekoitellen eri
lajeja sekii
valurauta-romua yhteen siten,
että aine saa
halutut ominaisuudet.
Kappaleiksi
valettua harmaata
takkirautaa sanotaan
valuraudaksi.
Sulatus tapahtuu
tavallisesti kupoli-u u n i s s a (kuva 1).
Liereään uuniin A
pudotetaan
panosaukosta B
kerroksittain koksia ja
rautaa. Sula rauta
kerääntyy uunin
pohjalle, osaan C,
ja lasketaan pois
rännistä R.
Pulial-lusilma painetaan
koneilla putkea L
[litkin ja
jakaantuu uunia
kiertävässä renkaanmuo-toisessa laatikossa
P useampiin
pulial-lusputkiin eli
hor-meiliin F. Aukosta
C tarkastellaan
sulamista. Osa A on
Kuva 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
