Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valerius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
493
1. P u b 1 i u s V. P o p 1 i e o l a (k. 503 e. Kr.),
sääti ollessaan konsulina 509 useita kansalle
mieleisiä lakeja (Leycs Valeria’).
2. Lucius V. Poplicola Po ti tus,
edellisen pojanpoika, aikaansai ollessaan konsulina
449 e. Kr. sisällisen rauhan deeemvirieu
kukistumisen jälkeen.
3. Marcus V. Co rv us (,,kaarne"), mainio
sotasankari, oli 6 kertaa konsulina ja kahdesti
diktaattorina, voitti m. m. samnilaiset 343 e. Kr.
| Mänzer, „De gente Valeria" (1891).]
A.-J. E.
Valerius /-<?’-/, Johan David (1776-1852),
ruots. runoilija. Päätettyään opintonsa V.
joutui virkamieheksi, tuli 1797 kuuink. teatterin
sihteeriksi, oli jonkun aikaa näyttelijänä, mutta
palasi takaisin virkamiesuralle. V. 1826 hänet
valittiin akatemian jäseneksi. Runoilijana V. on
liikkunut opetusrunoudeu alalla, saaden useista
tuotteistaan akatemian palkinnon (,,Sanningen",
„Tdlamodet", „Allmänna kärleken",
„Manna-styrkan"). Kansanomaiseksi ja suosituksi hän
tuli kuitenkin seuralauluillaan, jollaiset siihen
aikaan olivat erittäin muodissa. Ne hän julkaisi
kokoelmana „Visor oc-h sängstycken" (1809-11).
V :n „Samlade vitterhetsarbeten" julk.
elämäkerralla varustettuna Besko\v (1855). E. IV-s.
Valerius Flaccus [-le’-], Gaius V. F. S e t
i-nus Balbus (k. ennen v. 92 j. Kr.), roomal.
runoilija. Hänen sepittämänsä 8-kirjainen
,.Argo-nauttien retki" (..Argonautica"), on Apollonios
Rhodolaisen runoelman korkealentoinen mukailu.
iHarmand, ..De V. F. Apollonii Rhodii imitatore"
(1898).] K. J. E.
Valerius Maximus [-le’-], roomal.
historioitsija, julkaisi n. 32 j. Kr. puhujien ja koulujen
turpeeksi 9-kirjaiseu kokoelman »Merkillisiä
tekoja ja lausuntoja" („Facta dictaque
memora-bilia"). [Thormeyer, „De Valerio Maximo et
Cice-rone qusestiones criticse" (1902).] K. J. 11.
Wales [ue’ilz] (lat. Cambria), Englannin
kuningaskuntaan liitetty, aikaisemmin itsenäinen
ruhtinaskunta, käsittää samannimisen niemimaan
Ison-Britannian länsiosassa, rajoittuen idässä
Cheshire, Shropshire, Herefordshire ja
Mon-mouthshire nimisiin Englannin kreivikuntiin,
etelässä Bristol-kanaaliin, lännessä Pyhän Yrjön
kanaaliin ja pohjoisessa Irlannin mereen;
19,355 km2, 2,025.202 as. (1911). Pituus
pohjoisesta etelään n. 200 km, suurin leveys idästä
länteen n. 140 km. — Rannikko, joka enimmäkseen
on jyrkkä, kaartuu suuriksi lalidiksi, joista
Cardigan lännessä, Milford Haven lounaassa ja
Carmarthen etelässä ovat tärkeimmät. W:n
monilukuisista. kallioisista niemistä mainittakoon
W:n läntisin kärki St. David’s Head. Luoteessa
erottaa kapea Meuai-salmi Auglesey (ks. t.)
s laren manteresta. — W. on läpeensä vuorimaata,
josta suurin osa kambri- ja siluurikaudella
syntynyttä sekä devonikaudella poimeutunutta
savilius-ketta. Harjujen ja laaksojen suunta on
enimmäkseen, kuten vuoripoimujenkin, lounaasta koilliseen,
mikä osoittaa W:u pinnanrakenteensa puolesta
liittyvän Skotlantiin ja Norjaan. Monessa
kohden on eruptiivivuorilajeja purkautunut
liuske-kerrosten väliin ja puhki. Vuoret ovat
loiva-kaartoisia, autioita ja kaljuja tai
nummikasvilli-suuden peitossa. Korkeimmilleen kohoaa
vuorimaa pohjoisessa, jossa jääkauden jään särmis-
494
tämä Sno\\ don-tunturi (1,094 m) on 5 kk. v:ssa
lumen peitossa. W:n eteläisimmässä osassa,
Bristol-kanaalin lähistössä, missä
devonimuo-dostumat ovat peittyneet kivihiilikautisiin
kerrostumiin, on erinomaisen tuottoisia
antrasiitti-ja rautakaivoksia. — Joista ovat Severn, Wye,
Dee ja Tovvy pisimmät. Vuoriylängöillä on kau
niitä, jääkautisten kerrostumain salpaamia
järviä. — Asukkaat ovat suureksi osaksi
(n. 60%) kelttiläisiä 1. kymriläisiä, joiden kieltä
puolet W:n väestöstä taitaa. Nykyinen kieliraja
seuraa suuunilleen valtiollista rajaa. Enemmistö
W:n kelttiläisistä on eriuskolaisia, metodisteja.
Voimakkaan uskonnollisen liikkeen ansiota on
yleinen lukutaito ja valveutunut
kansallistunto (vrt. Kelttiläiset kansat ja
kielet!. — W:n pohjois- ja keskiosassa, missä
karjanhoito on pääelinkeinona, on asukasmäärä
viimeksi kuluneina vuosikymmeninä pysynyt
jotenkin samana ja asutustilieys pienenä
(paikoin ainoastaan 18 km2:llä). Sitävastoin on
Etelä-VV :ssa. jonka kaivos- ja
teollisuuskeskuksissa elää enemmän kuin puolet W:n asukkaista,
ollut havaittavissa tuntuva väestön
lisääntyminen, asutustiheyden kohotessa 340 reenkin km2 :llä.
— V. 1915 oli W:n pinta-alasta 43% niittyä ja
laidunta. 15 % peltoa. 3.» % metsää, loput
nummea ja kaljua vuorta. Kivihiiltä saatiin W:ssa
v. 1915 39.5 milj. tonnia (6:s osa Englannin
koko kivihiilituotannosta), josta yksistään Gla
morganin kreivikunnassa 33,i milj. tonnia. —
Tiheä rautatieverkko, oivalliset satamat ja useat
kanavat edistävät kauppaa. Satama- ja
kauppakaupungeista ovat tärkeimmät Cardiff, maailman
suurimpia hiilisatamia, 182,259 as. (1911), ja
Swansea, 1 14.663 as. (1911). Sisämaankaupungeista
mainittakoon rauta- ja kivihiilialueen keskus
Merthyr Tydfil, 80,990’ as. (1911). — W.
jakautuu 12 kreivikuntaan (eounties; vrt.
Iso-Britannia ja Irlanti). J. G. G-ö.
Historia. W :n vanhimmat asukkaat
olivat kelttiläiset kynnit. Kun anglosaksit 5:nnellä
vuosis. valloittivat Englannin, pakeni osa maan
kelttiläistä väestöä W:iin, missä se sulautui
kymrien kanssa yhdeksi kansaksi, joka viime
aikoihin asti on säilyttänyt luonteensa ja tapansa,
mutta unohtanut suurimmalta osalta kielensä.
Walesilaisilla oli omat ruhtinaansa, jotka
kuitenkin keskinäisten riitainsa tähden tulivat
riippuvaisiksi anglosaksilaisista kuninkaista
ainakin jo l0:nnellä vuosis. Myöskin Vilhelm
Valloittaja pakotti heidät tunnustamaan
yliherruuttansa. Täydellisesti valloitti W:n Edvard I
1283 voitettuaan \valesilaisten ruhtinaan L1
e-vvellynin ja hänen veljensä Davidin.
W. läänitettiin 1301 Edvardin Caernarvonissa
syntyneelle pojalle Edvardille, joka sai arvonimen
W: n" prinssi. Siitä lähtien on tämä arvonimi
ollut Englannin kruununperillisillä. 1400-luvun
alussa \valesilaiset koettivat Owen G 1 e n d
o-werin johdolla päästä jälleen itsenäisiksi,
mutta joutuivat lopulta tappiolle. V. 1536
Henrik VIII yhdisti W:n täydellisesti Englantiin,
ks. myös Kelttiläiset kansat ja
kielet, palstat 692-3. J. F.
Vale-Sebastianit ks. Sebastian,
Portugalin kuningas.
Valesilkki ks. Keinotekoinen silkki.
Walesin prinssi [ue’ilz-J, v:sta 1301 Englannin
Valerius—VValesin prinssi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
