Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wallot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
537
Wallot
—Valo
538
maantieteelliset nimet kelttiläistä juifrta.
Antropologiset mittaukset osoittavat v:n syntyneen
kahdesta lyhytkalloisesta alkurodusta
(pitkävartaloi-sesta, tummatukkaisesta, n. s. adrialaisesta, ja
lyhyestä, vaaleampitukkaisesta, n. s. alppilaisesta),
jota paitsi heidän alueensa pohjoisrajalla on
huomattavissa pitkäkalloisten, vaaleaveristen
germaanien vaikutuäta. V:n ruumiinpituus (keskim.
1,659 mm) on pienempi, tukka tummempi, nenä
lyhyempi ja leveämpi ja kasvot leveämmät kuin
pohjoisempana asuvilla flaamilaisilla. —
Luonteeltaan v. ovat flaamilaisia vilkkaammat,
ranskalaisia kestävämmät ja ahkerammat. — V:n
kielessä on huomattava määrä germaanilaisia
lainoja. Puhtaimpana se on säilynyt Hainaufn
(Hennegaun) provinssissa Belgiassa. 18:nnella
vuosis. kehittyi erityinen vallonien kirjakielikin.
Viime aikoina voimakkaaksi kehittynyt
flaamilainen liike (vrt. Flaamilaiset) on
aiheuttanut v:n keskuudessa monenmoisten,
kansallisuus-asiaa ajavien yhdistysten ja yritysten synnyn.
(Brämer, „Nationalität u. Sprache in Belgien"
(1887); \Vilmotte, „Le Wallon. Histoire et
litte-rature" (1893) ; Yenvaeck, ,,La taille eu Belgique"
(1909).] J. G. G-ö.
Wallot, Paul (1841-1912), saks. arkkitehti;
Darmstadtiu reaali- ja taideteollisuuskoulussa,
Hannoverin polyteknikumissa, Berliinin
rakennus-akatemiassa ja Giessenin yliopistossa, Grojmiksen,
Hitzigin ja Lueaen luona Berliinissä, Italiassa
ja Englannissa opiskeltuaan toimi
yksityisarkki-tehtina Frankfurt am Mainissa (1869-72) ottaen
menestyksellä osaa kilpailuihin; sai Saksan
valtiopäivätalon (Reiehstagsgebäuden) toisessa
kilpailussa I:n palkinnon (1882). Tämän
kuuluisimman, 22 milj. Saksan mk. maksaneen työnsä
suoritettuaan (1884-94) uudenaikaisen
korkea-renesanssin (Palladio-) tyyliin W. kutsuttiin
taideakatemian ja teknillisen korkeakoulun
professoriksi Dresdeniin, jossa m. m. rakensi
saksilaisen Ständehausin, Berliinissä
valtiopäiväpresi-dentin palatsin 1903. U-o N.
Vallotton [valotö’], F61ix (s. 1865),
sveits.-rausk. taidemaalari, puu- ja kivipiirtäjä. On
herättänyt Pariisissa, jonne muutti 17-vuotiaana,
erityisesti huomiota puupiirroksillaan, joiden
voimakas, leveä muotokäsittely tekee melkein
varjokuvan vaikutuksen. Eteväksi ja tarkaksi
havain-tojenlekijäksi hän on niinikään osoittautunut
Pariisin elämää esittävissä maalauksissaan.
Ateneumin kokoelmissa on muudan V:n maalaama
muotokuva. [J. Meier-Graefe, ,,F. V." (1898).]
F. L.
Wallqvist [-levisi], Olof (1755-1800), ruots.
piispa ja valtiomies, antautui pappisuralle ja
tuli 1780 leskikuningatar Loviisa Ulriikan
hovisaarnaajaksi, nimitettiin 1786 Vexiön
tuomiorovastiksi sekä vuotta myöhemmin Vexiön
piispaksi. Esiintyi jo 1786 sekä varsinkin v:n 1789
valtiopäivillä Kustaa III:n innokkaana
kannattajana ja avustajana sekä nautti kudinkaan
täydellistä suosiota ja luottamusta. Sai
viimemainituilla valtiopäivillä m. m. aikaan, että valtiovelan
hoito annettiin valtiopäiväin tarkastuksen
alaiselle valtiovelkakonttorille, ja tuli jäseneksi
vastaperustettuun valtakunnan yleisten asiain
val-mistelukuntaan kirkollisasiain johtajana; tuli
myös kuninkaan rippi-isäksi ja
yli-hovisaaruaa-jaksi. Geflen valtiopäivillä (1792) W:lla oli tär-
keä osa. Erotettiin Reuterholmin tultua valtaan
ministerintoimestaan 1792 ja palasi
hiippakuntaansa; kuoli Norrköpingin valtiopäivillä. —
W. oli erittäin tarmokas, kekseliäs ja
käytännöllinen; hän saattoi sekä valtakunnan
kirkollisasiat että oman hiippakuntansa olot erinomaiseen
järjestykseen. G. li.
Vahneusharjoitukset, voimistelu- ja
urheilu-harjoituksia, joiden erikoisena tarkoituksena on
kehittää tarkkaavaisuutta sekä nopeata
käsitys-ja toimintakykyä, esim. lähtöharjoitukset
(startti), nyrkkeily, miekkailu, paini, monet
pallopelit j. n. e. Kl. U. 8.
Valmikatto, päädytön nelilappeinen
harjakatto. ks. Katto.
Valmistava tutkinta, rikosasioissa ennen
varsinaista oikeudenkäyntiä toimitettava
tutkinta, jonka tarkoituksena on saada selville,
onko riittävää aihetta syyttää jotakin henkilöä
tuomioistuimessa rikoksesta, ja valmistaa asia
oikeuden käsittelyä varten kokoamalla saatavissa
oleva todistusaineisto. V. t., jota meillä
tavallisesti sanotaan poliisitutkinnoksi 1.
poliisikuulusteluksi, on virallisen syyttäjän toimitettava,
mutta myöskin poliisiviranomaisille on tässä
kohden säädetty velvollisuuksia. Muissa maissa
toimittaa v. t:n usein n. s. tutkintatuomari.
K. K-a.
Valmistushakkaus, hakkaus, jolla metsästä
poistetaan vanhempia varjostavia, nuoremman
metsän kehitykselle haitallisia puita, tai myös
sellaisia puita, jotka ovat metsikön luonteelle
vieraita ja joiden poistamisella metsikkö
saatetaan yhdenmukaisemmaksi ja tasaisemmaksi.
O. Lth.
Valmistustodistus I. alkuperätodistus,
ks. Sertifikaatti.
Valmistusvero, sama kuin tuotantovero
(ks. t.).
Valmu = unikko, ks. t.
Valmy [-mi’], kylä Ranskassa Marnen
departementissa; preussilaiset pommittivat sitä
turhaan 20 p. svysk. 1792, minkä jälkeen he
alkoivat peräytyä. V:n puolustaja Kellermann sai
myöhemmin Napoleon I:ltä arvonimen V:n
herttua.
Valo, sähkömagneettisen säteilyn aiheuttama
näköaistimus. Tätä säteilyä itse sanotaan myös
v:ksi. Esineet ovat joko oma valoisia 1.
valolähteitä (esim. aurinko ja kiintotähdet,
hehkuvat kappaleet, valoliekit) tai pimeitä.
Pimeät kappaleet tulevat näkyviksi vain
v.-lähteiden valaisemina, mutta voivat siinä
tapauksessa itsekin näyttää omavaloisilta (esim. kuu).
V. etenee tasa-aineisessa (homogeenisessa)
väliaineessa suoraviivaisesti, valosäteinä. Sen
voi osoittaa monella eri tavalla. Kun esim.
tarkastelee jotakin pientä v.-lähdettä pahvilevyyn
neulalla tehdyn pienen aukon läpi, huomaa sen
ainoastaan siinä tapauksessa, että silmä, aukko
ja v.-lähde ovat samalla suoralla. Todistuksia v:n
suoraviivaisesta edentyrnisestä ovat myös camera
obscuran (ks. K a m e r a) ylösalasin oleva kuva
ja valoitetun pimeän kappaleen varjon (ks. t.)
muoto. Kohdatessaan kahden valo-opillisessa
suhteessa erilaisen väliaineen rajapinnan v.
jakautuu kolmeen osaan: yksi osa heijastuu
joko säännöllisesti tai epäsäännöllisesti
takaisin (ks. Heijastuminen ja H a j a a n-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
