Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valokaasu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
545
Valokaasu
546
rautakannella. Useampia tällaisia retortteja,
joiden kuukin suuosasta menee putkia
kaasunjohta-mista varten säiliöihin, on yhdistetty yhteiseen
isoon uuniin. Retortit ovat joko jaksoittain tai,
harvemmin, jatkuvasti toimivia. Uunit, joissa ne
ovat, lämmitetään tav. generaattorikaasulla, jota
valmistetaan itse uunissa, koksista. Lämpöhukan
välttämiseksi johdetaan kuumat
kaasunpalamis-tulokset n. s. rekuperaattoreihin
lämmittämään generaattorin 1. kaasunmuodostajau
tarvitsemaa ilmaa. Näin tarvitaan vain 15-17 kg
koksia kuivatislaamaan 100 kg kivihiiltä.
Makaaviin retortteihin mahtuu n. 175 kg kivihiiltä,
jotka sinne pannaan uuninmittaisen,
poisvedettä-vän peltikehyksen avulla. Tislaus kestää n. 12 t.,
jolloin haihtuvat aineet poistuvat putkia myöten.
Jäänyt koksi poistetaan uunihaugoilla.
Pystysuorat retortit ovat makaavia paljoa
edullisemmat. Nämä ovat vasta viime aikoina
tulleet käytäntöön. Ennen luultiin, että
pystysuorat retortit kivihiilen kuumentuessa, paisuessa ja
alaspainuessa särkyvät ja että muodostunut
kaasu hajaantuu näissä liiaksi. Kaasun
havaittiin kuitenkin näissä nopeasti poistuvan sen
enempää hajaantumatta retortin verraten
kylmempää keskiosaa myöten ja kivihiilien
paisumis-vaara vältettiin sopivia kivihiililajeja
käyttämällä. Teknillinen tulos on pystysuoria
retortteja käytettäessä parempi, terva tulee ohuempaa,
saatu koksi kiinteämpää ja ammoniakkia
muodostuu puolta enemmän. Ensimäiset tällaiset
retortit sommitteli Bueb, Dessauerin
kaasulaitokseen (kuva 6). Retortit (R), jotka ovat
alaspäin hieman laajenevat tyhjentämisen
helpottamiseksi, ovat asetetut kahteen riviin.
Generaat-torikaasua, jolla retortit kuumennetaan,
muodostuu generaattorissa G, johon koksia tulee tietä
ef. Palavat kaasut kiertävät retortteja
käytävissä n ja poistuvat, „sekundääri-ilmaa"
rekupe-raattoreissa m lämmitettyään, käytävää r
myöten. Kuivatislattavat kivihiilet, tultuaan
nostolaitteiden avulla täyttäjään a, johdetaan
erityisillä laitteilla n. 4 ä 5 m korkeisiin retortteihin,
joista koksi tislauksen päätyttyä pudotetaan
kouruun d. Kaasu poistuu erityisen erottajan V
kautta pääjohtoon H. Terva kulkee johtoa ik
myöten edelleen. Retorttien korkein lämpötila
on n. 1,300° C. Tonnista hiiliä saadaan n. 350 m3
kaasua, jonka lämpöarvo on n. 5,000 kai.,
u. 730 kg koksia ja 50 kg tervaa. —
Keskey-mättä toimivia seisovia retorttiuuneja ovat
konstruoineet m. m. Glover ja West. Näissä on
retorttien alipäässä hitaasti kiertävä ruuvi, jolla
koksi ja kivihiilet lepäävät. Tämän kiertyessä
syöttyy säiliöstä ylhäällä hiljalleen kivihiiltä
alas ja koksi valuu säiliöön alhaalla. Retortin
keskiosaa lämmitetään ulkoa
generaattorikaasulla; tämän kuumat palamistulokset
lämmittävät retortin yläosaa, jonka sisästä kaasut
jatkuvasti poistuvat. Kuumaa koksia sisältävän
alaosan ulkopuolisissa käytävissä lämpiää
generaat-torikaasun ,,sekundääri-ilma", ja koksi jättää
retortin jäähtyneenä. Näissä uuneissa on saatu
paras kaasutulos ja niiden lämmittämiseen kuluu
vähimmin koksia. — Seisovien retorttien
edeltäjiä olivat vinoasentoiset r e t o r t’i t,
jotka eivät olleet seisovien vertaisia. — N. s.
kammiouuneissa voidaan yhtaikaa
käsitellä suuria määriä kivihiiliä, aina 15 tonniin
18. X. Painettu "/,„ 18.
asti. Näin säästyy työvoimaa huomattavasti.
Niiden tislausaika on puolta pitempi kuin
retorttien. — Retorteista tulevassa raa’assa v:ssa
011 joukko aineita, jotka ovat siitä poistettavat
ennen kuin sitä voidaan käyttää
valaistustarkoi-tuksiin. Sellaisia ovat vesihöyry, tervahöyryt,
naftaliini, syaanivety, ammoniakki, rikkivety,
rikkihiili ja hiilidioksidi. Kaasu johdetaan aluksi
kojeen (ks. kuvaa) läpi, jossa se eroaa tervasta
jäähdyttäjiin. Ilmajäähdyttäjän
(ks. kuvaa) muodostaa kaksi sisäkkäin asetettua
levylieriötä, joiden lähekkäisten seinien välissä
kaasu kulkee. Vesijäähdyttäjät (kuva 7,
ABC) ovat lieriömäisiä astioita, joiden sisällä
kaasu kulkee putkien välitse, joissa
jäähdytysvesi virtaa. Jäähdyttäjissä erottuu kaasusta
kaasuvettä ja tervaa. Kaasuveteeu jää myös osa
ammoniakista ja rikkivetyä. Jäähdyttäjistä kaasu
johdetaan erityisiin kojeisiin, jotka siitä
erottavat tervan täydelleen. Tällaisia
tervanerot-t a j i a ovat m. m. Pelouzen ja Droryii
aparaatit. Näissä erottuu terva kaasusta
kulkiessaan kahden vierekkäisen, hienoilla reijillä
varustetun levyn läpi, joissa kummassakin reikien
suuruus on erilainen. — Raa’an v:n naftaliini jää
tervaan suurimmaksi osaksi. Jätteet poistetaan
kaasusta jottei ne johtoputkiin kiteytyen tukkisi
näitä ajan pitkään. Sen poistamiseksi johdetaan
kaasu antraseeni- t. kreosoottiöljyllä täytettyjen
pesukojeiden läpi, joissa naftaliini liukenee
öljyihin. Öljyt käytetään uudelleen sitten kuin niistä
naftaliini, jota niihin voi liueta n. 15
jäähdyttämällä on poistettu. — Ammoniakki
poistetaan kaasusta, koska se vahingoittaa
kaasumitta-reita ja koska se palaessaan muodostaa typen
oksideja. Se on sitäpaitsi arvokas sivutuote.
Kaasua pestään ensin kaasuvedellä ja sitten
puhtaalla vedellä erikoisissa suurissa seisovissa
lieriöissä, scrubber, joihin kaasu johdetaan
alhaalta ja joihin ylhäältä valuu vettä kulkien
monien siiviläpohjien tai muiden laitteiden läpi.
Nyk. käytetään kuitenkin miltei yksinomaan
s t a n d a r d-p esukoneita. Nämä ovat
makaavia, useihin osastoihin jaettuja, puoliksi
vedellä täytettyjä lieriöitä. Lieriön läpi
kulke-vaaa akseliin on kiinnitetty kuhunkin osastoon
kimppu likekkäisiä, ympyränmuotoisia, keskessä
reijällä varustettuja peltilevyjä, jotka viskovat
vettä. Kaasu kulkee osastosta toiseen levyjen
välitse, veden kulkiessa vastakkaiseen suuntaan.
Näin saadussa vedessä on n. 3 % ammoniakkia.
Tämä väkevöidään tai valmistetaan siitä
ammoniumsulfaattia. Veden asemesta käytetään joskus
pesemiseen rikkihappoa, jolloin saadaan suoraan
ammoniumsulfaattia. — V:ssa on myös pieniä
määriä syaanivetyä, joka on siitä poistettava.
Riippuen kuivatislauslämmöstä ja kivihiilien
laadusta on sitä kaasussa n. 0,i-0,3
volymiprosent-tia. Kuivin keinoin se poistetaan erinäisiä
rauta-yhdistyksiä ja kalkkia käyttäen. Tav. se
poistetaan Buebin menetelmän mukaan
johtamalla kaasu ammoniakkisen väkevän
rautasul-faattiliuoksen läpi. Tämä kaasun peseminen
tapahtuu tällöin ennen sen johtamista
ammo-niakkipesulaitokseen. Syaanivety yhtyy tällöin
raudan ja ammoniakin kanssa, saostuen
liukenemattomana yhdistyksenä. Sakasta voidaan
sitten valmistaa ammoniakkia ja berliinin-sinistä.
Ammoniakin asemesta voidaan syaanivetyä pois-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
