Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valokaasu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
551
Valokaasu
546
tettaessa käyttää natriumkydroksidia ja tällöin
kaasun peseminen tapahtuu
ammoniakkipesemi-sen jälkeen. — Pahalta haisevat rikinpitoiset
aineet, rikkivety ja rikkihiili y. m., joita raa’assa
kaasussa on n. 1 volymiprosentti, poistuvat jo
osaksi edellämainituissa pesulaitoksissa. Ennen
käytettiin niiden poistamiseksi sammutettua
kalkkia, joka poisti rikkivedyn ja hiilidioksidin
kokonaan ja osan rikkihiiltä. Kalkkia kului
tässä hyvin paljon ja puhdistusmassaa oli vaikea
käsitellä. Sitten alettiin käyttää „L a m i n g i n
massa a", joka oli seos kalsiumhydroksidia ja
rautavihtrilliä. Nyk. käytetään yksinomaan
rautahydroksidia, useasti juuri suomalmin
muodossa, jolloin sen tulee olla kuohkeata ja
huokoista. Tämä ladotaan erityisiin
puhdistus-arkkuihin, joiden läpi kaasu saa kierrellä
kunnes rikkivety on kaasusta poistunut massaan
muuttuen täällä raudan sulfideiksi.
Kyllästynyttä puhdistusmassaa voidaan käyttää uudelleen
sen jälkeen kuin siihen on annettu ilman
vaikuttaa. Massa otetaan ulos arkuista, sitä
kostutetaan vedellä ulkoilmassa ja sitä lapioidaan
usein kasoihin. Tällöin sulfidi hapettuu
muodostaen vapaata rikkiä, jota voi kertyä vihdoin
n. 50 %, jolloin puhdistusmassaa ei enää voida
käyttää. — Kun kaasu näin on täydelleen
puhdistettu, johdetaan se sitten, kun se on erityisessä
tehtaalla sijaitsevassa k a asu mittarissa
(ks. t.) mitattu, suuriin k a a s u k e 11 o i h i n,
gasometreihin (ks. kuvaa), jotka toimivat
varastosäiliöinä. Näihin kootaan päivisin mahdollisesti
valmistettu ylimäärä ja näistä johdetaan kaasu
kaasujohtoja myöten kulutuspaikkoihin.
Kaasu-kellojen pääosan muodostaa 10,000-400,000 m3
sisältävä, rautapeltistä valmistettu, ylösalaisin
käännetyn /astian tapainen laite, joka useasti on
3-6 osainen siten, että vipulaitoksilla lepäävät
osat, jotka kaasusta tyhjinä ovat sisäkkäin, aina
sen mukaan kuin kaasua tulee sisään nousevat
ylös, sisin ylimmäiseksi. Osien liitoksissa on
vesisulku erityisissä kourumaisissa reunoissa.
Tämä varsinainen kaasukello kelluu veden
pinnalla ja se on tyhjänä erikoisessa betonisäiliössä
kokonaan veden alla. — Jotta saataisiin kaasu
kulkemaan retorteista kaikkien eri
puhdistuslaitteiden, pesulaitosten ja arkkujen läpi, täytyy
käyttää erikoista kaasunimijää, ekshaustoria.
Tämä on lieriönmuotoinen astia, jonka sisällä
on erikoinen eksentrisesti asetettu pienehkö,
akselin ympäri pyörivä lieriö, joka pyöriessään
saa aikaan imun ja työntää kaasua kelloon.
Ekshaustorin toiminta järjestetään siten, että
paine retorteissa on sellainen, ettei kaasua vuoda
niistä ulos liitepaikoista ja ettei ulkoilmaa
imeydy sisään. Senvuoksi onkin vielä useasti
järjestetty erilaisia
kaasuregulaatto-r e i t a painetta tasoittamaan. Kaasukellon ja
pääjohdon välillä on vielä asetettu
paineen-järjestäjä, joka pitää paineen
kulutuspaikoissa tasaisena. Sulkujen ja vuotojen
selville-saamiseksi on jolitoputkistoon eri paikoille
asetettu erikoisia m a n o m e t r e j ä.
Jolitoputkistoon keräytyy myös aikojen kuluessa vettä ja
tervaa, koska puhdistusta ei aina saada ihan
täydelliseksi. Tämän vuoksi on johdossa alaville
paikoille asetettu s i f o n e j a 1. rauta-astioita,
joihin tiivistyinistulokset saavat valua. Nämä
voivat pakkasella jäätyessään aiheuttaa johdossa
sulun, joka paraiten poistetaan kaatamalla
johtoon väkiviinaa. Pääjohdot ovat valuraudasta
valmistettuja ja hyvin tervattuja, aina metrin
läpimittaisia putkia. Mannesman n-p u t k e t .
ovat paksuseinäisiä ohuempia putkia, joita
käytetään kaukojohtoina toiseen kaasukelloon,
kun tehdas sijaitsee kaukana kulutuspaikasta.
Kaasun paine kulutuspaikoissa on n. 30-50 mm.
Kaasujolitoa ei saada koskaan aivan tiviiksi;
vuoto voi olla viisikin prosenttia. Kunkin
kaasun-kulutuspaikan menekkiä mittaamaan asetetaan
erikoisia itsetoimivia
kaasumitta-reita (ks. t.). —V:ua valmistetaan paitsi
kaasulaitoksissa myös koksitehtaissa. Edellisissä
tislaus toimitetaan pääasiallisesti pienissä
samotti-retorteissa, ja tarkoitus on saada
mahdollisimman palj on mahdollisimman hyvää kaasua ; koksi,
terva ja ammoniakki ovat vain sivutuotteita,
joskin arvokkaita. Koksitehtaissa ovat
sivutuotteina kaasu, terva ja ammoniakki; pääasiana
on niissä saada mahdollisimman hyvää koksia,
jota saadaan näissä käyttämällä suuria
kammio-uuneja.
V :ua käytettiin aluksi yksinomaan
valaistus-tarkoituksiin, josta seikasta se on saanut
nimensäkin. Nykyään sitä käytetään myös
lämmitys-tarkoituksiin. V:n valovoima riippuu ensiksikin
siitä, paljonko siinä on raskaita hiilivetyjä,
joiden hiilihiukkaset palaessaan synnyttävät
hehkun. Näistä köyhää kaasua voidaan
karburee-rata (ks. Karbureerata) petrolieetterillä,
bentsiinillä y. m. N. s. a 1 b o k a r b o n i 1 a
m-p u s s a oli polttimen luona naftaliinia sisältävä
astia. Polttimen kuumetessa kaasuuntui
naftaliini -sekoittuen v :uun ja tehden sen liekin
valaisevaksi. Valovoima on sitäpaitsi riippuvainen
liekin kuumuudesta ja siitä, paljonko ilmaa
siihen palaessa sekoittuu. Liekki on valaiseva jos
vain vähän ilmaa on siihen sekoittunut kaasun
kulkiessa polttimen läpi. Vanhimmat polttimet
olivat reikäpolttimia, joista kaasu kulki
yhden tai useamman pyöreän hienon reijän läpi.
Levymäinen liekki syntyi kaasun kulkiessa
polttimen läpi, jossa kaasu kulkee ohuen n. 0,» mm
leveän raon kautta. Tällaisissa polttimissa oli
usein laitteita, jotka alensivat kaasun painetta
polttimessa, näin säästäen kaasua:
säästö-polttimet. N. s. a r g a n d-p o 111 i m i s s a
tulee kaasu hienoista, ympyrään asetetuista
reijistä, joita on kehässä n. 15-40 kpl.,
muodostaen putkimaisen liekin. Dumas’n
polttimessa on ympyrän muotoinen rako.
Siemensin ja w e n h a m-1 a m p u i s s a
lämmittävät kaasun palamistulokset polttimeen johdetun
kaasun. — Nämä vanhemmat poltin- ja
lamppu-lajit ovat joutuneet pois käytännöstä sen
jälkeen kuin Auer v. Welsbach 1885 keksi
kaasu-hehku v a 1 o n. V. johdetaan Bunsenin lampun
(ks. t.) tapaisen laitteen läpi, jonka liekki
kuumentaa n. s. h e h k u s u k k a a (ks.
Auer-lamppu). Tavallinen kaasuhehkulamppu
kuluttaa tunnissa n. 120 litraa seosta, jossa on
1 tilavuusosa v:ua ja 2,s-3 osaa ilmaa.
Sellaisen lampun valovoima ou n. 90 Hefner-kynttilää
(ks. t’.). N. s. luca s-1 »nipussa on lasi
tavallista korkeampi, joten ilmaa imeytyy v:uun
tavallista enemmän, n. 4 tilavuusosaa, 1 osaa
v:ua kohti. Tavallisissa kaasuhehkulampuissa on
liekki ylöspäin; n. s. inverttilam puissa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
