Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtakunnanoikeus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
585
melkoisesti, niin että sen neuvo tai suostumus
oli tarpeen tärkeimpiä asioita ratkaistaessa,
esim. ylimpiä virkamiehiä asetettaessa, asetuksia
ja veromääräyksiä julkaistaessa, ulkopolitiikkaa
koskevissa asioissa, y. m. Kustaa Vaasan
hallitessa neuvostosta poistettiin hengelliset herrat,
ja kuningasvalta osoittautui neuvostoa
voimakkaammaksi. Mutta Juhana lll:n ja Sigismundin
aikana ylimystön valta alkoi jälleen paisua ja
se pyrkii uudistamaan unioniajan
hallitusjärjes-tystä. Kaarle. IX torjui nämä hankkeet;
neuvoston asiana oli oleva neuvojen antaminen
kuninkaalle, mutta ei hallitseminen. Kustaa II :u
Aadolfin hallitessa neuvostosta tuli pysyväinen
virasto, jonka asemapaikkana oli oleva
pääkaupunki ja joka oli oleva hallinnon keskuksena,
mikä myöskin v:n 1634 hallitusmuodossa tuli
laissa määrätyksi. Ylimystön vallan kasvaessa
lisääntyi myöskin neuvoston valta varsinkin
Kristiinan ja Kaarle XI :n pitkällisten
holhooja-hallitusten aikana. Mutta se kehno tapa, millä
hallitusta hoidettiin Kaarle XI: n alaikäisyyden
aikana, saattoi neuvoston kukistumaan. Säätyjen
suostumuksella Kaarle XI syrjäytti neuvoston
kokonaan hallinnosta ja supisti sen tehtävän
siihen, että se tuli olemaan maan korkeimpana
tuomioistuimena. Neuvoston jäseniä ei enää
nimitetty valtakunnanneuvoksiksi, vaan
kuninkaallisiksi neuvoksiksi. Itsevaltiuden kukistuessa
neuvostokin joutui uuteen asemaan. Kuninkaaseen
nähden sen valta vapauden ajalla tuli olemaan
hyvin suuri. Sen tuli nyt niinkuin ennen
Kaarle XI:n hallitusta omasta aloitteestaan
huomauttaa kuningasta valtakunnan oikeudesta, ja
kuninkaan oli sitouduttava hallitsemaan
neuvoston neuvojen mukaisesti. Mutta säätyjen
rinnalla neuvoston valta oli vähäinen. Säädyt itse
asiassa asettivat neuvoston jäsenet ja säädyille
nämä olivat toimistaan vastuunalaiset.
Valtiopäiväin koossa ollessa säädyt usein
valiokun-tiensa ja komissioniensa kautta ottivat osan
hallintoa omiin käsiinsä ja antoivat neuvostolle
ohjeita vastaisen varalle. Täydellä syyllä
neuvostolle senvuoksi saattoi antaa nimen „säätyjen
valtuutetut". V:n 1772 vallankumous supisti
suuresti v:n valtaa kuninkaaseen nähden.
Ainoastaan erityisissä asioissa, m. m. rauhasta,
aselevosta ja liitoista päätettäessä kuningas oli
velvollinen mukaantumaan neuvoston mielipiteeseen.
Saatuaan 1789 Yhdistys- ja vakuuskirjalla
oikeuden mielensä mukaan määrätä neuvosten
lukumäärän Kustaa III lakkautti v:n kokonaan
asettaen sen sijaan Korkeimman tuomioistuimen ja
Yleisten asiain valmistelukuanan.
Myöskin Norjassa ja Tanskassa oli ennen v.,
joka Norjassa lakkasi olemasta 1500-luvulla ja
Tanskassa lakkautettiin kuninkaan tullessa
itsevaltiaaksi 1660-61. Viimemainitussa maassa oli
1854-66 v:n nimi sillä kokouksella, jonka tuli
käsitellä koko Tanskan monarkian yhteisiä
asioita. R. E. <£- J. F.
Valtakunnanoikeus. 1. Koko valtakunnalle
yhteinen laki vastakohtana valtakunnan osana
olevan yksityisen valtion laille. — 2. Erityisellä
tavalla kokoonpantu tuomioistuin, jonka edessä
syytetään hallituksen samoinkuin korkeimman
tuomioistuimen jäseniä heidän virassaan
tekemästään lainrikoksesta. — 3. Saksan valtakunnan
korkein tuomioistuin. K. O. I.
586
Valtakunnanpankki ks. Pankki, palstat
170, 176.
Valtakunnanpanna, julistus, jolla hallitsija
keskiaikana, oikean uskon korkeimpana
suojelijana, julisti harhauskoisen yhteiskunnalliset
oikeutensa menettäneeksi ja turvattomaksi.
Tällainen panna julistettiin esim. Lutheria vastaan
YVormsin valtiopäivillä 1521. E. K-a.
Valtakunnansääty (saks. Reichsstand),
entisessä Saksan valtakunnassa jokainen (henkilö tai
korporatsioni), jolla oli istunto- ja äänioikeus
valtiopäivillä. Hengellisiä v:jä olivat
hengelliset vaaliruhtinaat, arkkipiispat, piispat y. m.,
maallisia v:jä maalliset vaaliruhtinaat,
herttuat, ruhtinaat, maa-, raja- ja linnakreivit,
kreivit ja valtakunnankaupungit. Valtiopäivien
kolmesta kollegiosta muodostivat ensimäisen
vaaliruhtinaat, toisen ruhtinaat, kolmannen
valtakunnankaupungit. Saksan valtakunnan hajotessa 1806
lakkasivat v:tkin olemasta entisessä
merkityksessään, ks. lähemmin M e d i a a 11 i. J. F.
Valtakunta, täysivaltainen 1. suvereeninen
valtio (ks. t.). Kuvannollisesti puhutaan myös
Jumalan v:sta, luonnon v:sta, y. m.
Valtalaki, nimitys, jota yleisesti, vaikkei
virallisesti, käytettiin siitä Suomen eduskunnan
18 p :nä heinäk. 1917 hyväksymästä, mutta
vahvistamatta jääneestä laista, jolla eduskunta otti
itselleen korkeimman vallan kaikissa muissa
asioissa paitsi ulkopolitiikkaa, sotalaitosta ja
Venäjän kansalaisia koskevissa;
viimemainittujen ratkaisemista varten oli myöskin Venäjän
valtiovallan suostumus oleva tarpeen. Uusien
vaalien pohjalla kokoontunut eduskunta hylkäsi v:n
joulukuun 5 p:nä 1917. V:n virallinen nimi oli
„Laki korkeimman valtiovallan käyttämisestä".
Valtalupa (oktroiji), Suomessa, senaatille
Venäjän vallan aikana kolmivuotiskaudeksi
annettu valtuutus eli virkamääräys; myöskin
kolmi-vuotisaika, joksi se annettiin; vrt. Senaatti.
Valtameri ks. M e r i.
Valtameriliikenne ks. Laivaliikenne ja
art:iin Liikenne liittyvä
Maailmanlii-kennekartta.
Valtamerkit ks. Valtakunna n-a r v
o-merkit.
Valtaneuvos ks. Valtakunnanneuvos.
Valtaoja ks. Ojitus.
Valtasuoni 1. valtimo ks. Verisuonet.
Valtaus. 1. Okkupatsioni,
kansainvälisessä oikeudessa: o. Saantotapa ja -peruste,
jonka mukaan jokin valtiovaltansa alaiseksi
laskee ..isännättömän" alueen, s. o. sellaisen, joka
ennestään ei ole ollut minkään valtiovallan
alainen. Ollakseen oikeudellisesti pätevä v:n tulee
olla tehokas ja siitä on tehtävä ilmoitus muille
valtioille. — h. Sotainen valtaus (occupatio
bel-lica) ks. Sota. — c. Vihollislaivan ja siinä
olevan vihollisluontoisen omaisuuden, samoin
sota-kieltotavaran (kontrabandin) saaliiksi ottaminen
merisodassa. R. E.
2. Oikeuden hankkiminen johonkin
kivennäis-t. malmiperäiseen alueeseen (myös järvimalmin
nostoon). V.-oikeus on haettava
teollisuushallituk-selta, joka antaa hakijalle v.-k i r j a n. Jos samana
päivänä on ilmoittautunut useita valtaajia,
annetaan kullekin v.-kirja, jolloin kullakin on
yhtäläinen oikeus, jollei jokin heistä voi näyttää ennen
muita keksineensä löydöksen, jolloin hänellä
Valtakunnanoikeus—Valtaus
I
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
