Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiovelka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
«07
Valtioyhdistys — Valvatsioni
G08
rautatien rakentamisesta 1858. Sittemmin
saatiin luottoa Venäjältä: 1859 pietarilaisen
pankki-liikkeen Stieglitzin välityksellä 4 milj. ruplaa,
jonka korko oli 4 % ja pääomanvähennys 7 %,
ja 1868 Riihimäen-Pietarin rautatien
rakentamista varten Venäjän kruunulta 10 milj. ruplaa
sillä ehdolla, että tämän radan voitosta 1/3
luovutetaan lainan antajalle. Jälkimäinen velka
kuoletettiin 1882 ulkomailta saadulla lainalla. Jo
aikaisemmin, 1862 otettiin ensimäinen
ulkomainen laina, 16,s milj. mk. pankkiiriliike M. A.
v. Rotschildin välityksellä. Lainan korko oli
4,s % ja emissionikurssi 88 %. Varat käytettiin
osittain hätäaputoimiin, osittain rahanmuutoksen
toimeenpanoon. V. 1867 otettiin samalta taholta
1 v:n ajaksi 6 milj. mk:n kreditiivilaina leivän
hankkimista varten; korko oli 6%. Rotschildin
välityksellä saatiin sittemmin, 1874, 1880, 1882,
1886, etupäässä rautateiden rakentamista varten,
edullisempia lainoja, joiden nimellinen korko oli
4,5 ja 4 %. Jotenkin raskailla ehdoilla
pankkiiriliike Erlanger & Söhne välitti 1868
palkintolai-nan, 16,938,000 mk., josta korkoa suoritettiin 6%
ja pääomanvähennys oli samoin 6 %. Itä-Suomen
lahjoitusmaiden lunastamista varten valtio käytti
1872, 1873, 1875, 1876, 1879 ja 1880 kotimaista
luottoa lähes 10 milj. mk. Korko oli nimellisesti
4,5 %, todellisuudessa suurempi. — V. 1889
Saksasta Rotschildin, Bleiehröderin y. m. välityksellä
saadun yli 40 milj. mk:n lainan korko oli vain
3,5 % ja emissionikurssi 95. Seuraavalla
vuosikymmenellä siirryttiin Ranskan
rahamarkkinoille, joilta pankkiliike Crädit Lyonnais on
välittänyt useita edullisia rautatielainoja. V. 1895
saatiin 18 milj. mk. 3,5 %:n nimellisellä korolla,
1898 55 milj. vain 3%:n korolla, 1901 25 milj.
ja 1903 10 milj. 3,»%:n korolla;
pääomanvähennys oli 2,5-8 Mutta Suomen valtiollisen
aseman huonontuessa <■ ulkomainen luottokin tuli
vähemmän edulliseksi. V. 1909
kulkulaitosrahas-ton lisäämiseksi otetusta lainasta, jonka
välittäjinä oli m. m. engl. pankkiiriliike C. J. Hambro
et Son, saatiin sitoutua maksamaan 4,5 %
nimellistä korkoa, ja pääoman vähennys oli 10,5 %.
V:n 1914 päättyessä oli v:aa yhteensä
171,247,053 mk. 99 p:iä ja sen korkoihin ja
kuoletukseen käytettiin sam. v. 8,023,957 mk.
04 p:iä. Sen jälkeen on valtio ottanut Suomen
pankista tilapäistä luottoa ja keväällä 1918
laskettiin liikkeelle 200 milj. mk. suuruinen
kotimainen obligatsionilaina, „vapaudenlaina",
puna-kaartilaiskapinan aiheuttamien kustannusten
suorittamiseksi. [K. Th. von Eheberg,
„Finanssi-oppi" (1911) ; E. Nevanlinna, ,,Suomen raha-asiat
vuosina 1863-1904" (1907); E. G. Palman,
»Suomen valtiovelka ja sen vastineet" (Oma Maa V);
Th. Becker, „Les emprunts de l’6tat finlandais au
point de vue juridique" (1913).] L. Erm.
Valtioyhdistys, valtio-oikeudellisesta tai
kansainvälisoikeudellisesta perustuksesta johtuva
yhdistys kahden tai useamman valtion välillä,
ks. Personaaliunioni, Reaaliunioni,
Liittovaltio, Valtioliitto,
Puoli-suvereeninen. K. G. I.
Valttitorvi (saks. TValdhorn) ks.
Käyrätorvi.
Valtuuskunta, ryhmä henkilöitä, jotka ovat
ottaneet toisen puolesta toimittaakseen jotain,
vrt. Delegatsioni. A. M-nen.
Valtuuskunta Antellin kokoelmien hoitoa
varten 1. „A n t e 11 i n delegatsioni" ks.
Antellin kokoelmat.
Valtuusto ks. Kunnanvaltuusto,
Kunta, Kaupunginvaltuusmiehet.
Valtuutettu ks. Asiamies.
Valtuuttaa, oikeuttaa toinen henkilö itseään
oikeudellisesti sitovalla tavalla toimimaan
puolestaan.
Valtuutus, oikeustoimi, jolla toinen henkilö
oikeuttaa toisen itseään oikeudellisesti sitovalla
tavalla toimimaan puolestaan. Todistukseksi
siitä, että v. on tapahtunut, annetaan
valtuutetulle tavallisesti valtakirja. V. on erotettava
toimeksiannosta (mandatum). Viimeksi mainittu on
sopimus toimeksiantajan ja asiamiehen välillä,
jossa viimeksimainittu sitoutuu edellisen puolesta
jotakin toimittamaan. V. sitävastoin on
valtuut-tajan yksipuolinen tahdonilmaisu, jolla hän
kolmanteen henkilöön nähden selittää tahtonsa
olevan, että valtuutettu voi häntä sitovasti
oikeudellisesti toimia.
Waltzemiiller [valtsemylar] (myös
Waldsee-miiller, Eylacomylus, Ilacomilus), Martin,
kuuluisa kosmografi, julkaisi 1507 Saint-Di6ssä
Lothringenissa, ,,Cosmographi® introductio"
nimisen vihkosen, johon liitetyssä 12-lehtisessä
maailmankartassa nimi ,,America" ensi kerran esiintyy.
Valuhiekka ks. K a a v a u s h i e k k a.
Valujev /-«’-;, Petr Aleksandrovits
(1814-90), ven. valtiomies, kreivi. Palveltuaan
v:sta 1845 Riian kenraalikuvernöörin virastossa
ja oltuaan v:sta 1853 Kuurinmaan
siviilikuver-nöörinä V. pääsi 1861 sisäasiainministeriksi.
Hänen johdollaan toimeenpantiin maaorjien
vapautus, hallinnon erottaminen oikeudenhoidosta
ja semstvolaitoksen järjestäminen. V. 1868 hänen
oli pakko luopua virastaan, mutta 1872 hän
jälleen astui ministeristöön, tällä kertaa
domeeni-ministerinä, ja 1877 hänestä tuli
ministerikomitean puheenjohtaja. Kukistuttuaan 1881 V. jäi
valtakunnanneuvoston jäseneksi. K. W. R.
Valunahka, valetun metallin pinnalle
muodostunut ohut oksidikerros.
Valurauta, raakarauta, jota käytetään
valu-tarkoituksiin. vrt. R a u t a ja R a u t a v a 1 i m o.
Valusauma, valetun esineen pinnalla oleva,
useimmin viivamainen kohopaikka, joka
muodostuu valuaineen tunkeutuessa muotin eri osien
väliin. On useimmissa tapauksissa poistettava.
W. W-o.
Valuta [ ii’-] (it.), arvo, määrä; jonkun maan
rahakanta eli laillinen maksuväline (kulta-,
hopea-, paperi-v.) ; vekselin arvo rahassa tai
tavarassa.
Valuteräs, valantateräs (ks. Rauta), jota
tavallisesti suorastaan uunista laskettuna
käytetään suurempaa lujuutta vaativien esineiden
valamiseen. W. TV-o.
Valuutta ks. Valuta.
Valvatsioni (ransk. valuation, < lat. valPre =
olla voimassa, arvossa), arvioiminen, esim.
jonkun rahalajin arvon virallisesti määrääminen.
Tällainen v. on usein tarpeen maassa, jossa
liikkuu paljon ulkomaalaisia rahoja, joita
asukkaiden täytyy ottaa vastaan. Monessa maassa
määrätään vieraille Tahoille arvo, josta niitä
otetaan vastaan rautatie-, tullikassoissa j. n. e.
Kotimaisiin rahoihin nähden v. tulee kysvmyk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
