Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vanhakaupunki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
623
Vanha luku-
Vanha Suomi
624
tumaan. Nyt on vuorella enää ainoastaan
mitättömiä jätteitä linnasta nähtävänä. [J. Rinne,
„Suomen keskiaikaiset mäkilinnat", I (1914).]
E. G.
Vanha luku ks. Ajanlasku.
Vanhaluterilainen kirkko, valtiokirkosta
eronnut luterilainen kirkkokunta Preussissa. Sen
synnyn aiheutti Fredrik Wilhelm III:n 1817
toimeenpanema luterilaisen ja reformeeratun kirkon
yhdistys (ks. Unioni), jonka toteuttamiseksi
säädettiin uusi kirkkokäsikirja (agenda)
käytäntöön otettavaksi. Joukko Sleesian luterilaisia,
joiden mielestä käsikirjan sisällys poikkesi
luterilaisesta tunnustuksesta, rupesi vastustamaan sen
käytäntöä ja perusti professorien Seheibelin ja
Huschken johdolla 1830 omia seurakuntia.
Hallitus rankaisi liikkeeseen liittyneitä pappeja ja
professoreja virkaerolla ja useat muuttivat
Arne-riikkaan; vasta Fredrik Wilhelm IV soi näille
„vanlialuterilaisille" oikeuden järjestäytyä
lailliseksi kirkkokunnaksi. Oppiriidat ovat
hajoitta-neet ja lamauttaneet liikettä. Nykyään kuuluu
v:n k:n pääryhmään, jonka hallituksena on
„yli-kirkkokollegio" Breslaussa, 80 seurakuntaa ja
60,000 jäsentä; muita pieniä ryhmiä on eräissä
toisissa Saksan valtioissa. [G. Froböss
Herzog-Hauckin Realencyclopädiassa XII (1903).]
J. G.
Vanha maailma on Euroopan, Aasian ja
Afrikan, s. o. muinaiskansoille tuttujen maanosien
yhteisnimi, vrt. Uusi maailma.
Vanhan Hautaan kartano (ruots. G a m 1 a
H a u d o i s) sijaitsee Kylmäkoskella, 6 km
Kylmäkosken asemalta, 12 km Toijalan asemalta. V. H. k.
on Hämeen vanhimpia herraskartanoita,
säteri-rustitila, joka säilyneiden asiakirjojen mukaisesti
on aina Juhana III:n päiviltä alkaen kuulunut
vapaaherralliselle Mellin-suvulle, mahdollisia
lyhyitä väliaikoja lukuunottamatta, kuten 17 :nnen
vuosisadan puolivaiheilla, jolloin eversti Erik
Pistolhjelm merkitsi itsensä V. H. k:n herraksi.
— N. v :sta 1860 on V. n. k. ollut lehtori O.
Favönin (Uotilan) ja hänen perillistensä hallussa.
V. 1912 ryhdyttiin tilaa palstoittain (n. 60)
myymään. E. C-g.
Vanhanmaailman apinat 1. kapeanenäiset
apinat (Catarrliini) ks. Kapeanenäiset.
Vanhan Upsalan kummut, eräitä pienempiä
ja 3 suurta hautakumpua Upsalan lähellä. Suuret
n s. Odinin, Torin ja Freyrin kummut, ovat Ruotsin
suurimmat, niiden kunkin halkaisija on n. 65 m
pitkä. Ne ovat nähtävästi sisältäneet esihistorial-
Vanhan Upsalan kummut.
lisiä kuningashautoja kansainvaelluksen ajalta;,
vanhin on n. v:lta 500, toinen n. v:lta 530,
kolmas n. v:lta 600 j. Kr. Kumpujen rakenne on.
sellainen, että alinna luontaisella töyräällä on
ruumiinpolton jätteitä, palaneita luita, sulaneita,
pronssi- ja kultaesineitä y. m. Niiden yli on
kasattu kiviroukkio, jonka yli vielä on luotu
valtaisa maakumpu. — Upsalan seutu on nähtävästi
jo tällöin, n. 500 j. Kr., saavuttanut johtavan
aseman Svean maassa. Ruots. tutkija B. Nerman
on äskettäin melkoisen sitovasti voinut todistaa,
että noihin kolmeen suureen kumpuun haudatut
kuninkaat ovat Ynglinga-sukuiset hallitsijat Aunr
Egil ja Adils. [B. Nerman, „Vilka konungar
ligga i Uppsala högar?" (1913).] A. M. T.
Vanhasuomalainen puolue ks.
Suomalainen puolue.
Vanha Suomi, Uudenkaupungin ja Turun
rauhanteoissa 1721 ja 1743 Venäjän
valtakuntaan yhdistetty Suomen osa, 1. Viipurin lääni,
venäläiseltä kannalta katsottuna; erotukseksi
Uudesta Suomesta, jonka valloitus tapahtui vasta
1808-09. — Historia. Jo Suuren Pohjan sodan
vielä kestäessä oli tsaari Pietari Itä-Suomessa
ruvennut jakelemaan maita lahjaksi venäläisille
herroille, ja tätä tapaa sitten jatkettiin,
suureksi vaaraksi talonpojille, jotka siten olivat
menettää omistusoikeuden tiloihinsa ja joutua
maaorjuuteen. Isännille maksettavat verot
säädettiin v:n 1728 revisionilla. Muuten maakunnan
hallitus, verotus ja oikeuslaitos pääasiassa saivat
jäädä entiselle pohjalle, vaikka ne alistettiin
Pietarissa olevien keskusvirastojen alaisiksi.
Oikeudenhoidon ja kirkon asiain ylijohto kuului
valtiojustitsikollegille. Kun erinäisissä kohdin
V:n S:n hallinto oli yhdistettynä Viron ja
Liivin asioihin, tulivat näidenkin olot siihen
vaikuttamaan, ja m. m. saksa tuli tavalliseksi
virkakieleksi, jonka rinnalla ruotsia käytettiin
ali-asteilla ja venäjää kirjeenvaihdossa korkeimpien
viranomaisten kanssa. Turun rauhanteko ei
aiheuttanut mitään mainittavaa muutosta V:n S :n
tilassa. Huomattavaa on, että tällä kertaa
rauhan-kirjassa nimenomaan vakuutettiin asukkaille
heidän uskontonsa ja erioikeuksiensa säilyttäminen.
V. 1744 vahvistettiin tälle pohjalle laadittu,
Campenhausenin valmistama hallintojärjestys.
Maakunta muodosti Viipurin kuvernementin,
jaettuna kahteen käskynhaltiakansliakuntaan (toinen
Viipurissa, toinen Kyminkartanonlääniä varten
Lappeenrannassa) ja kuuteen komissariaattiin.
V. 1763 vahvistettiin Ruotsin laki v:lta 1734
noudatettavaksi rikosasioissa koko Venäjän
Suomessa. Mutta 1784 pantiin V:ssa S:ssakin
voimaan Katariina II :n toimeenpanema uusi käskyn
-haltialaitos, tuottaen uutuudellaan ja Suomen
oloihin soveltumattomuudellaan paljon häiriöitä.
Viipurin kenraalikuvernööriksi määrättiin saks.
prinssi Fredrik Vilhelm Karl (sittemmin
Wiirttem-bergin ensimäinen kuningas). Mutta Paavalin
tultua keisariksi peruutettiin 1797 koko
käskyn-haltialaitos, olot palautettiin yleensä entiselleen ja
maakunta oli nimitettävä »Suomalaiseksi
kuverne-mentiksi". Sen sijaan pantiin nyt toimeen
pakollinen rekryytinotto ja ukaasilla kiellettiin
Venäjän alamaisia käymästä ulkomaiden yliopistoissa,
siis V:n S:n nuorukaisia Turussa, niinkuin
siihen asti oli ollut tapana. Lahjoitusmaakysymys
oli kuitenkin tällä aikaa kehittynyt yhä kipeäm-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
