Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vankilajärjestelmä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
643
Vankivaunu—Van novskij
644
kilökuntana on esimies ja vartiat, jotka otetaan
päävankilan palveluskunnasta. Päävankilan
hallinto antaa esimiehelle määräyksensä
kirjallisesti ja esimies on velvollinen joka päivä
hallinnolle lähettämään vahvistetun kaavan
mukaisen raportin. Järjestys siirtoloissa on sama kuin
päävankilassa. Kuitenkin ovat olosuhteet vangeille
monessa suhteessa vapaammat, kun koko
järjestelmä on perustettu vangille annettuun
luottamukseen. Jos vanki tekee kurinpitorikoksen,
palautetaan hänet päävankilaan ellei rikkomus
ole aivan vähäpätöinen. Rangaistusaikansa
loppuun kärsinyt vanki voidaan suoraan siirtolasta
päästää vapauteen.
Vankien sielunhoidosta ja tietopuolisesta
kehityksestä huolehditaan siten, että kuritushuoneen
saarnaaja ja opettaja aika-ajoin tässä
tarkoituksessa käyvät siirtolassa. Tämän ohella
järjestetään vangeille paikalla olevien opettajien,
agronomien y. m. asianymmärtävien henkilöiden
avustuksella esitelmiä, luennoita j. n. e. Vankien
terveydenhoitoa valvoo ylinnä kuritushuoneen
lääkäri, mutta sen ohella on jonkun lähellä asuvan
lääkärin kanssa tavallisesti tehty sopimus
lääkärinavusta.
Erittäin suuri merkitys v:n toiminnassa on
työnteolla. Ilmajoen siirtolassa on vankeja
käytetty pääasiassa töihin Suomen
suoviljelysyhdis-tyksen koekentillä, siirtolan omilla viljelyksillä
suoturpeen nostossa ja turvepehkun
valmistuksessa. Rakennustöitä on myöskin suoritettu.
Sukevan siirtolassa taas on enimmäkseen
suoritettu metsänhakkuu-, metsänraivaus-,
suonkui-vaus- ja suoviljelystöitä osittain Metsähallituksen
laskuun, osittain siirtolan omia tarkoituksia
varten. Vankien mukana olevat vartiat ottavat osaa
töihin siten näyttääkseen vangeille hyvää
esimerkkiä. Menestyksellä on töiden järjestämisessä
käytetty urakkajärjestelmää siten, että vangeille
annetaan määrätty päivätyö, jonka suoritettuaan
he saavat jäljellä olevan osan päivästä käyttää
lepoon, urheiluun, talousaskareihin y. m.
helpompiin ja hupaisempiin tehtäviin. Taloudelliset
tulokset vankien työstä siirtoloissa ovat myös
katsottavat tyydyttäviksi.
Siirtolarakennukset Ilmajoella ja Sukevalla
ovat samanlaisia käsittäen suuren keittiön, joka
samalla on leipomo ja ruokailuhuone, 3
huonetta vankeja varten, joihin yhteensä mahtuu
n. 25 vankia, arestihuoneen sekä huoneistot
esimiehelle ja vartioille. Ellei ikkunoiden edessä
olisi rautaristikkoa, muistuttaisi rakennus
maa-laisasuntoa. Paitsi päärakennusta on siirtoloissa
tarpeelliset talousrakennukset, joissa myös on
sijoja vankeja varten. Erikoisten siirtoloista
johtuvien kustannusten korvaamiseksi on
vuosittain käytetty n. 15,000 markkaa siirtolaa
kohden. E. K-ja.
Vankivaunu ks. V a n g i n k u 1 j e t u s.
Vanko, pitkään puuvarteen kiinnitetty
rauta-koukku, jolla kaskea polttaessa palavia puita
vierretään. U. T. S.
Van Loo {fa& löj, alankoni, taidemaalari-suku.
jonka useat jäsenet 17:nnellä ja 18:nnella vuosis.
työskentelivät Euroopan eri maissa melkoisella
menestyksellä. Jakob (1614-70) harjoitti
Rem-brandtin tyylistä taidettaan ensin Amsterdamissa
ja sitten Pariisissa. Hänen poikansa Louis
(1640-1712) toimi niinikään pääasiallisesti Rans-
kassa saaden m. m. Pariisin taideakatemian
1 :sen palkinnon maalauksistaan. Hänen poikansa
Jean Baptiste (1684-1745) opiskeli aluksi
Roomassa, mutta työskenteli sittemmin hänkin
Ranskassa maalaten muotokuvia ja mytologisia
tauluja. Muotokuvamaalaaja oli myöskin hänen
poikansa Louis Michel (1707-71), Ranskan
taideakatemian jäsen ja espanjalainen
hovimaalari. Tämän veli Charles Am6d6e
Philippe (1719-90) toimi hovimaalaajana
Berliinissä ja suoritti koristeellisia seinä- ja
kattomaalauksia kirkkoihin, linnoihin ja teattereihin.
F. L.
Vannas (ruots. stäf), keulavannas t.
perävannas, aluksen rungon keulassa tai
perässä oleva äärimäinen vankka pystypuu tai
-rauta, johon aluksen kyljet päättyessään ovat
kiinnitetyt. ’ F. W. L.
Vannasluu fvomer) ks. Pääkallo, palsta
1271.
Vannehtimiskone, tynnyriteollisuudessa
käytettävä kone, johon tynnyrilaudat (kimmet)
asetetaan järjestykseen ja joka sitten painaa laudat
alapäästään yhteen, puristaa vanteet ja
taivuttaa senjälkeen yläpäät yhteen ja vannehtii nekin.
P-o P-o.
Vanneliitos, puuvanteissa käytetty liitos, jossa
vanteen päihin on tehty lovi eli haka ja päät
lisäksi pujotettu itse vanteen alle. P-o P-o.
Vannepainin, käyrä aluspuu, jolla vanteen
päät taivutetaan. U. T. S.
Vannerauta, litteä rauta (ks. Valssattu
rauta), jonka paksuus vaihtelee 0,s-5 111111 ja
leveys 10-70 mm. Kaupassa se useimmin
esiintyy kiekoksi vyyhdettynä. Käytetään
astiavan-teiksi, paalien tukemiseen j. n. e. W. W-o.
Vannes [van] (bretoniksi Ouened), kaupunki
Länsi-Ranskassa, Bretagneu niemimaan
eteläosassa, 5 km Morbilian-lahdesta pohjoiseen, radan
varrella; Morbihan-departementin pääkaupunki:
23,748 as. (1911). Arvokas muinaistieteellinen
museo (kelttiläisiä ja gallialais-roomalaisia
esineitä), kirjasto (10,000 nid.), hydrografinen
opisto; uudenaikainen kaupungintalo. Alempana
olevassa, keskiaikaisen muurin ympäröimässä kau- <
punginosassa useita vanhoja rakennuksia, m. m.
katedraali (rak. 13-18 :nnella vuosis.). —
Puu-villa- ja nahkateollisuutta, pitsien valmistusta;
kalastusta (sardiineja). Suolan, viljan,
karjan-tuotteiden ja hunajan kauppaa. — V.,
muinaisajan Dariorigum Venetorum, keskiajan Venedi 1.
Venetia, oli alkujaan veneettien pääkaupunkina.
V. 1342 englantilaiset valloittivat sen, 1675-89
kokoontui siellä V:n parlamentti. J. O. O-ö.
Vannesaha ks. Saha.
Vannikko (lat. torus), pylvään jalkaa
vahvistava renkaan tapainen muotojäsen. Joonilaisessa
t)rylissä vannikoita on 2 kourun yhdistämää,
toskanalaisessa 1. ks. Pylväs.
Vanninen, O n t r e i ks. Runolaulajat.
Vannovskij /-o’-/, Petr Scmenovits
(1822-1904), ven. kenraali, ministeri. Toimi
v:sta 1857 Pietarin upseerikoulun johtajana,
palveli Turkin sodassa 1877-78 perintöruhtiuaan
armeian yliesikunnan päällikkönä. Ollessaan
1881-98 Venäjän sotaministerinä saattoi
päätökseen sotalaitoksen järjestämisen asevelvollisuuden
kannalle. V. pani alulle lie toimet, jotka
tarkoittivat Suomen sotalaitoksen muodostamista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
