Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vannucci ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Vanunki = metallilanka (ks. t.).
Vanuttaa, muokata villakangasta
huopamaiseksi l. saraksi. Vanuttaminen suoritetaan
mekaanisesti puserrellen ja hieroen
saippualiuoksella kostutettua villakangasta, jolloin sen
kuidut takertuvat suomuillaan kiinni toisiinsa.
Vanutuskoneita on kahta laatua, vasaravanutin
ja valssivanutin. Viimemainittu on nykyään
enemmän käytetty. E. J. S.
Vanutuslaitos (vanutusmylly,
tamppilaitos), villakankaiden (sarkojen)
vanuttamista varten rakennettu teollisuuslaitos.
Vanutus tapahtuu näissä vanhanaikaisissa laitoksissa
vesivoiman käyttämällä vasaravanuttimella. V:t
olivat yleisiä, kun maaseudulla vielä yleisesti
kudottiin sarkaa ja villakankaita kotitarpeiksi.
Nykyään on niiden lukumäärä ja työ
huomattavasti vähentynyt. E. J. S.
Vanutusmylly ks. Vanutuslaitos.
Vanvitelli [-e´-], Luigi (1700-73), it.,
klassillisuuteen kallistuva barokkiajan arkkitehti,
aikansa kuuluisin Italiassa. 20-vuotiaana V. jo
oli valmis taidemaalari ja 6 vuotta myöhemmin
hän Pietarin kirkon arkkitehtina vahvisti
kupolia rautavanteella. V:n töitä on m. m.
Urbinossa, Anconassa, Roomassa ja Napoli’ssa; näistä
kuuluisin Casertan (ks. t.) linna, Euroopan
komeimpia ruhtinaspalatseja, jonka
puutarhasommitukset, porrashuone ja uudenaikaisiakin
vaatimuksia tyydyttävä alakerran teatteri vieläkin
herättävät huomiota. Casertan piirustukset V.
julkaisi 1756. U-o N.
Vapaa-ajattelija (engl. freethinker, ruots.
fritänkare) on historiallisesti katsoen nimitys, jota
alettiin käyttää Englannissa 18:nnella vuosis.
deististä (ks. Deismi) katsantotapaa
edustavista ajattelijoista. Ensi kerran sitä käytti
Molyneux 1697 kohdistaen sen kirjeessä, jonka
hän kirjoitti Lockelle, Tolandiin. Toland itse
kirjoitti 1711 itsestään ja hengenheimolaisistaan:
„me, vapaa-ajattelijat”. Nimityksellä tahdottiin
sanoa, että nämä ajattelijat historiallisesta
ilmoituksesta riippumatta paljaan järjen avulla
pätisivät yleiseen jumalakäsitteeseen. Myöhemmin on
nimitys saanut yleisemmän merkityksen; sitä on
käytetty varsinkin sellaisista ajattelijoista, jotka
uskonnollisissa kysymyksissä jyrkästi poikkeavat
perinnäisistä uskonopeista. Niinpä esim. Spinoza
ja Voltaire ovat usein saaneet käydä edustavista
v:ista. Tavallisesti sanaan liittyy huono
sivumerkitys; yleisessä tietoisuudessa v. usein
käsitetään ateistiksi. Näin käsitettynä v. ei ole sama
kuin vapaa ajattelija, s. o. ennakkoluulottomasti
ja monipuolisesti totuutta etsivä, vaan käsittelee
puolueellisesti ja pintapuolisesti erittäinkin
uskontoa. Filosofiaa harrastavissa piireissä
pyritään antamaan sanalle parempi merkitys siihen
tapaan kuin J. L. Runeberg „Döbeln Juuttaalla”
nimisessä runoelmassaan antaa Döbelnin
„arvokseen arvioida” tämän nimityksen. Se seikka, että
perinnäisen uskonnon nimenomaiset vastustajat
ovat joissakin maissa — esim. Saksassa, jossa
v:sta 1881 toimii „Saksalainen
vapaa-ajattelijaliitto”, ja Belgiassa, jonka pääkaupungissa 1880
perustettiin „Kansainvälinen
vapaa-ajattelijaliitto” — perustaneet tämännimisiä järjestöjä,
on omansa ylläpitämään nimessä puolueellisuuden
leimaa. Z. C.
Vapaaehtoinen oikeudenhoito (lat. jurisdictio
valuntaria) on se tuomioistuimen tai muun
julkisen viranomaisen edessä tapahtuva toiminta, jolla
valtiovalta luomalla, muuttamalla tai kumoamalla
olevia oikeussuhteita suojaa yksityisoikeudellisia
etuja vastaisuudessa mahdollisesti syntyvien
loukkausten varalta. V:een o:oon lasketaan
kuuluvaksi erinäisten oikeussuhteitten rekisteröiminen
kuten lainhuudon ja kiinnityksen myöntäminen,
testamentin valvonta, edelleen alaikäisten ja
muitten henkilöitten vaarinpito sekä edustaminen y. m.
V:n o:n vastakohtana on
oikeudenkäyntimenettely riita-asioissa (lat. jurisdictio contentiosa),
jonka tarkoituksena on yksityisten välisten
oikeusriitojen ratkaiseminen jo tapahtuneitten
loukkausten johdosta (ks. Siviiliprosessi).
B. S.
Vapaaehtoinen palokunta ks. Palotoimi.
Vapaaharjoitukset ks. Voimistelu.
Vapaaherra (ruots. friherre, saks. Freiherr),
aatelinen arvonimi, jonka haltia on arvonsa
puolesta lähinnä kreivin alapuolella. Saksassa, mistä
sana on kotoisin, sillä alkuansa tarkoitettiin
feudaaliherraa, joka ei ollut toiselle herralle
palvelusvelvollinen. — Ruotsissa perusti
vapaaherran arvon Eerik XIV kruunajaisissaan 1561,
jolloin m. m. kaksi suomalaista aatelismiestä,
Lauri Fleming ja Klaus Kristerinpoika Horn
korotettiin v :oiksi. Vapaaherrakuntia
alkoi antaa läänityksiksi Juhana III. Suomessa
sai Klaus Fleming 1570 Vikin
vapaaherrakunnan, joka kuitenkin peruutettiin kruunulle jo
1598. Sittemmin perustettiin Suomeen Kaarle IX:n
aikana Nynäsin vapaaherrakunta, Kustaa II:n
Aadolfin aikana Kemiön vapaaherrakunta
(johon yhdistettiin myöskin Nynäs), Kristiinan
aikana Korpoon, Kajaanin,
Pyhäjärven, Örneholmin, Liperin, Oulun,
Kiteen, Loimaan, Limingan, Vöyrin,
Tohmajärven, Kokkolan, Laihian,
Pyhäjoen, Iin, Ikalaborgin,
Hailuodon vapaaherrakunnat. Useat aatelismiehet,
jotka nimitettiin v:oiksi, eivät saaneet
vapaaherrakuntia, mutta oikeuden liittää vapaaherran
arvonimeen jonkun aikaisemmin saadun
lahjoitusmaan tai jonkun perintötilansa nimi.
Tällaisia „vapaaherrakuntia” oli Suomessa esim.
Koiviston, Lempäälän, Elimäen vapaaherrakunnat. —
Varsinaisissa vapaaherrakunnissa v:t nauttivat
samantapaisia etuja ja oikeuksia kuin kreivit
(ks. t.). V:ain valtiollisista oikeuksista ja
vapaaherrakuntain peruuttamisesta kruunulle ks.
Kreivi. Ruotsin ritarihuoneeseen kirjoitetuista
406 vapaaherraisesta suvusta oli 1908 elossa 140,
Suomen ritarihuoneen 62 suvusta 45. J. F.
Vapaaherrakunta ks. Vapaaherra.
Vapaakauppa (engl. free trade), rajoitetussa
merkityksessä kansainvälisen kaupan täydellinen
vapaus, jota eivät ehkäise eivätkä häiritse
tuonti-ja vientikiellot, suojelustullit y. m. sentapaiset
valtion toimenpiteet. Laajemmassa merkityksessä
v. tarkoittaa kaiken taloudellisen toiminnan
täyttä, kuitenkin lain rajoissa liikkuvaa, vapautta,
niinmuodoin jotenkin samaa kuin vapaa kilpailu.
Vapaakauppamies on siis se, joka tahtoo
vapauttaa liike-elämän kaikista „keinotekoisista”
rajoituksista, jommoisia ovat esim. monopolit,
toimiluvat, ammattikuntalaitos,
rajahintamääräykset, koronkiskomislait, ylellisyysasetukset,
j. n. e. Tavallisesti v. sanaa kuitenkin käytetään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
