Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vapaasatama ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
659
tiin myöntää vapaus vuokramaksusta
vuokra-välipuheessa määrättyinä vuosina. Niitä vuosia,
jolloin lampuoti siten oli vapautettu
vuokramaksua suorittamasta, nimitettiin v:ksi. V:n 1902
maanvuokralaissa on v:sta samaan suuntaan
käypä määräys. V:n 1909 maanvuokra-asetuksen
mukaan taas ei vuokrasopimuksessa ehdottomasti
tarvitse olla määrättynä, että vuokramaksu on
suoritettava vuosittain, minkä vuoksi asetus ei
estä sopimasta siten, että määrättyinä vuosina
ei ollenkaan suoriteta vuokramaksua. A. M-nen.
Vapahtaja (kreik. söttfr), Jeesuksen tavallinen
nimitys. Tämä nimitys on
uskonnonhistorialli-sesti katsoen hellenististä eikä juutalaista
alkuperää. Kreikkalaisista jumalista Zeus, Apollon
ja Asklepios usein saivat liikanimen soter.
Samoin annettiin tämä nimi Aleksanteri Suuren
jälkeen useille egyptiläisille ja syyrialaisille
kuninkaille ja myöhemmin Rooman keisareille.
Luonnollista onkin sentähden, että soter nimitys
sovitettiin Jeesukseen ensiksi pakanakristillisissä
piireissä. E. K-a.
Vapahtajan yhdistys (pyhän Augustinuksen
uudistetun säännön mukaan) ks.
Birgittii-n i t.
Vapaita lehtisiä oli nimenä Tukholmassa
syysk. 1901-lokak. 1905 ilmestyneellä
sanomalehti-julkaisulla, jonka tehtävänä (samoin kuin
vastaavalla ,,Fria ord" nimisellä ruotsinkielisellä)
oli paljastaa ja vastustaa Bobrikovin aikuista
sortovaltaa Suomessa ja jota sieltä ankaroista
ehkäisytoimenpiteistä huolimatta levitettiin
tilaajille Suomeen. Sen huomattavimpana
toimittajana oli toht. Arvid Neovius (k. 1916). E. O.
Vapauden aika on Ruotsin historiassa se
aikakausi, joka alkoi Kaarle XII:n kuoltua 1718
— Suomessa Uudenkaupungin rauhasta 1721 —
ja loppui Kustaa III:n toimeenpanemaan
vallankumoukseen 1772. Nimi johtuu siitä, että
silloinen hallitusmuoto, jonka mukaan
valtakunnan säädyillä oli suurin valta ja kuninkaan valta
mitättömän pieni, katsottiin olevan kansan
vapauden tunnuksena ja takeena (ks. Ruotsi,
historia, palsta 348 seur.). K. O. L.
Vapaudenlakki (ransk. bonnet rouge =
punainen lakki), Ranskan suuren vallankumouksen
aikana käytetty suippopäinen,
punavärisestä villakankaasta tehty,
fryygialaista lakkia (ks. t.)
muistuttava päähine, jota koristi iso,
kolmivärinen kokardi.
Kertomuksen mukaan sen saattoivat muotiin
eräät Pariisiin 1792 tulleet
vapaiksi lasketut kaleeriorjat. Tämä
päähine tuli yhdeksi tämän ajan
vapaudensymboleja, ja se nähdään kuvattuna
julkisissa asiakirjoissa, leimasimissa, sineteissä y. m.
Se alkoi joutua pois käytännöstä termidorin 9p:n
vallankumouksen jälkeen (1794). J. F.
Vapaudenpuut (ransk. arbre de la libertö),
puita, joita suuren Ranskan vallankumouksen
aikana istutettiin kaikkialle Ranskaan jälleen
saavutetun vapauden vertauskuviksi. Jo vähän
aikaisemmin oli tällaisia puita istutettu
Amerii-kassa vapaussodan aikana. Pariisissa sanotaan
ensimäisen vapaudenpuun tulleen istutetuksi 1790,
ja ennenpitkää oli jokaisella Ranskan kylällä
vapaudenpuunsa, jonka juurella pidettiin
isänmaallisia puheita, tanssittiin carmagnolea (ks. t.)
660
ja laulettiin ga ira-laulua (ks. t.). V. olivat
tavallisesti tammia tai poppeleita ja niiden
latvassa riippui vapaudenlakki (ks. t.). Vv. 1830
ja 1848 vallankumouksissa ne jälleen tulivat
vähäksi aikaa muotiin. J. F.
Vapauskirja, nimitys, jota varsinkin
keskiajalla käytettiin asiakirjoista, joissa hallitsijat
myönsivät kansalle valtiollisia oikeuksia ja
vapauksia tai kaupungeille ja erilaisille
yhdyskunnille taloudellisia tai oikeudellisia etuja. vrt.
Charta ja Magna charta. J. F.
Vapausrangaistus, rangaistus, joka riistää
rangaistavalta vapauden. Voimassa olevan 19 p.
jouluk. 1889 annetun rikoslain mukaan voidaan
Suomessa tuomita ja panna täytäntöön kahta
lajia v :ta: kuritushuonetta ja vankeutta, joista
ensinmainittu on ankarampi (3 v:n kuritushuone
vastaa 4 v:n vankeutta). Kuritushuonetta
voidaan tuomita määräajaksi vähintään 6
kuukaudeksi ja enintään 12 v:ksi tai elinkaudeksi.
Vankeusrangaistuksen vähin määrä on 14 päivää
(muuntorangaistuksena sakoista 4 päivää) ja
poikkeustapauksia lukuunottamatta korkeintaan
4 v. Vankeus on kuritushuoneeseen verraten
vähemmän kunnialle käypä. Kumpaankin saattaa
lisärangaistuksena liittyä kansalaisluottamuksen
menettäminen, vaikka se vankeusrangaistuksen
ohella on harvinaisempi. Jos vankeusrangaistus
on alle 14 päivää, voidaan se panna täytäntöön
kaupungin tai käräjäkunnan vankilassa, joka on
tähän tarkoitukseen hyväksytty.
Rangaistusten täytäntöönpanosta säätää asetus
19 p:Itä jouluk. 1889. Progressiivisen (edistys-)
järjestelmän (ks. Vankeinhoito) mukaan
on v:sta kärsiville säädetty luokkajako.
Kuritushuoneissa tulee olla pakko-, oppi- ja koeluokat.
Alussa jokainen kuritushuonevanki kuuluu
pakko-luokkaan ja häntä on vähintään 4 kuukautta
pidettävä yksinäishuoneessa, elleivät erikoiset
syyt sitä estä. Yleneminen seuraaviin luokkiin
tapahtuu vangin käytöksen perusteella.
Oppiluokassa vanki on päivin työssä muiden vankien
kanssa, mutta öisin ja lomahetket kopissa.
Koe-luokassa häntä harkinnan mukaan voidaan pitää
yhteishuoneissa öisinkin. Oppi- ja koeluokissa on
vangeille myönnettävä sellaisia etuja, että erotus
luokkien välillä tulee tuntuvaksi.
Vankeusrangaistusta kärsivät vangit ovat kahdessa
osastossa. Aluksi vanki kuuluu alempaan osastoon
ja häntä voidaan harkinnan mukaan pitää
yksinäishuoneessa korkeintaan 12 kuukautta.
Kuritushuone- ja vankeusvangit, jotka ovat alle 18 v„
ovat säilytettävät erillään vanhemmista vangeista.
Niinikään ovat vangit, jotka sakoista kärsivät
vankeusrangaistusta, pidettävät muista vangeista
erillään.
V:ta kärsivät ovat tarkan valvonnan alaisina.
Jokaisen vangin tulee saada opetusta ja neuvoja,
miten hän voi elämäänsä parantaa. Sen, joka
on tuomittu yli 3 kuukauden v:een, tulee saada
opetusta uskonnossa, koulutiedoissa ja
mahdollisuuden mukaan sellaisessa ammatissa, johon
hänellä on taipumusta. Vankia, joka on
täyttänyt 40 v., ei kuitenkaan voida opetukseen
pakottaa. Vangille saapuvat tai vangin lähettämät
kirjeet tarkastaa laitoksen johtaja tai hänen
määräämänsä virkamies. Jos vangin kirje on
osoitettu sille virastolle, jonka alainen
rangaistuslaitos on, on se lähetettävä lukematta perille.
Vapahtaja—Vapausrangaistus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
