Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vapaussota ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
\
663
Varaajapullo ks. L e i d e n i n puli o.
Varaaminen, sähköllä = sähköiseksi
tekeminen.
Varaani ks. Varan i.
Väradi [vä-], A n tai (s. 1854), unk.
kirjailija, v :sta 1898 Budapestin
näytelmätaideakate-mian johtaja. Kirjoittanut m. m.
murhenäytelmät „Tam6ra" (1879), „Pyhä Margareeta" (1897)
ja ..Charitas" (1899) sekä huvinäytelmän „A tör"
(»Tikari"). Julkaissut myös useita kokoelmia
syvätunteisia ja harrasmielisiä runoja, joista
var-sinki n legenda-ailieiset ovat huomattavat.
Sitäpaitsi V. on kirjoittanut muutamia romaaneja
sekä oppikirjoja johtamansa oppilaitoksen
oppilaita varten.
Varaesimies, toimihenkilö, jonka tulee
esimiehen poissa tahi estettynä ollessa suorittaa
esimiehelle kuuluvia tehtäviä. vrt. Esimies,
Puheenjohtaja, Vara p u h e e n j o
h-t a j a.
Varainhoitokausi, se aika, jonka jonkun
valtion tulo- ja menoarvio on voimassa ja joka
tavallisesti on yksi vuosi. vrt. Tulo- ja
menoarvio.
Varajäsen ks. Varamies.
Varakonsuli ks. Konsuli.
Varala, naisten voimistelullinen kasvatuslaitos,
sijaitsee luonnonihanalla paikalla Pyhäjärven
rannalla, Pyynikin eteläisellä rinteellä, n. 2 km
Tampereelta; omistaja Tampereen
naisvoimistelu-talo o.-y. (perust. 1909). Laitokseen kuuluu
hallirakennus, jossa on avara, hyvin sisustettu
voimistelusali sekä joukko asuinsuojia,
huvilarakennus ruokailua ja asuntoja varten. —
V:sta 1909 V:ssa on pidetty neliviikkoisia
voimistelu-, uinti- ja leikkikursseja, n. 60 :lle
osanottajalle kerrallaan; näihin kursseihin ovat
monet koulut, yhdistykset ja tehtaat lähettäneet
stipendiaatteja voimistelun, leikin ja urheilun
johtajien kasvattamista varten. — Vuosittain on
sitäpaitsi pidetty eräiden tehtaiden avustuksella
useita viikon kestäviä kursseja alaikäisille
tehtaantytöille, harrastuksen herättämiseksi
ruu-miinharjoituksiin ja terveydenhoitoon. —
Tampereen naisille V. on sopiva urheilu- ja
leikkipaikka. Laitoksen puolesta annetaan kesäaikana
määrättyinä iltoina viikossa opetusta erilaisissa
ruumiinharjoituksissa. A. L-a. .
Varallisuudensiirtovero. V:ksi nimitetään
useita eri veroja, joille on yhteistä, että niitä
otetaan varallisuutta, varallisuuden osia.
varal-lisuusarvoja ja varallisuusoikeuksia toiselta
toiselle siirrettäessä. Veron määräämisperusteena on
tavallisesti siirrettävän ■ esineen arvo tai siirtoa
koskeva asiakirja, ja verolähteenä ovat joko
varallisuuden siirtymisen kautta saadut tulot tai
voitot taikka, milloin tulon tavoittein ei ole
kysymyksessä, niiden henkilöiden muu
varallisuus tai tulo, joiden varallisuuden siirto on
kysymyksessä. V. kannetaan joko oikeudellisten
toimien yhteydessä tai leimamerkkien avulla. —
Vrt ovat muuten sangen erilaatuiset.
Yleiskatsauksen saamiseksi näihin veroihin ryhmitetään
ne 1) veroihin varallisuuden siirrosta elossa
olevien kesken sekä 2) veroihin, joita otetaan
varallisuuden siirtyessä kuoleman johdosta, ja 3)
lahjaveroihin. Ensi ryhmän veroja ovat
kiinteistön-siirtoverot (ks. t.) ja arvonnousuverot (ks.
Maa-r e f o r m i 1 i i k el, sijaisverot (ks. t.) ja irtai-
664
mistonsiirtoverot, joita vuorostaan on
useamman-laatuisia, kuten kuitti verot, vekseliverot (ks. t.)r
pörssiverot, arpajaisverot, osakeverot y. m.
Toisen ryhmän veroista ovat tärkeimmät
perintöverot (ks. t.) (joita täydentävät lahjaverot,
ks. t.).
Varallisuusoikeus on se osa
yksityisoikeudesta, jonka esineenä on varallisuus, s. o.
kaikkien henkilölle kuuluvien rahanarvoisten
oikeuksien kokonaisuus vastakohtana henkilöoikeudelle,
joka käsittelee henkilöiden keskinäisiä
yksityisoikeudellisia suhteita varallisuuteen katsomatta.
Varallisuuden muodostavat esineoikeudet ja
saa-mis- 1. velvoiteoikeudet. Tämän mukaan jaetaan
varallisuusoikeus esineoikeuteen ja velvoite- 1.
obligatsiouioikeuteen (ks. n.). Vreen katsotaan
myöskin kuuluvan perintöoikeuden, joka
säännös-telee varallisuuden siirtymisen kuolleelta hänen
perillisilleen. M. O.
Varallisuusvero on vanhimpia veromuotoja.
Se oli käytännössä jo eräissä vanhan ajan
sivistysvaltioissa. Jo keskiajalla tämä veromuoto oli
tunnettu niin hyvin meillä kuin useimmissa
muissa Euroopan maissa. Nämä vanhimmat vrt
olivat useimmiten n. s. todellisia vrja. Tällä
verolla perittiin verottajalle, valtiolle tai
kunnille,- määrätty osa itse kantavarallisuudesta.
Uudenaikaiset vrt ovat sensijaan useimmiten n. s.
nimellisiä vrja. Varallisuutta käytetään näissä
veroissa vain keinona tuoton suuruuden
määräämiseksi; verolähteenä on varallisuuden avulla
saatu tulo. Ainoastaan poikkeustapauksessa ovat
nykyaikaiset v rt edellistä laatua. Nykyään
esiintyy v. verojärjestelmissä joko itsenäisenä verona
tai yleistä tuloveroa täydentävänä verona.
Edellistä laatua on v. useimmissa Sveitsin
kant-toneissa, P o h j o i s-A meriikan
Yhdysvalloissa ja Alankomaissa, jälkimäistä
laatua Preussissa, Saksissa ja useissa
muissa P o h j o i s-S a k s a n valtioissa sekä
Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa.
Jonkun verran poikkeuksellinen aseina on
Badenin vrlla, joka on entisistä tuottoveroista
kehitetty itsenäinen, mutta vain eräisiin
varallisuuden osiin kohdistettu vero. —
Kosketellak-semme ensin itsenäisiä vrja, niin on Sveitsin
kanttonien vrista mainittava, että tämä vero
sangen useissa kanttoneissa on pääverona.
Varhaisempien vrjen pohjalla itsenäisesti
kehittyneinä ovat vrt eri kanttoneissa muodostuneet
varsin erilaisiksi. Erotetaan tavallisesti 4 tai 5 vrn
eri muotoa riippuen siitä, miten laajalti
varallisuutta on käytetty veron määräämisperusteena
tulojen ollessa toisena perusteena. Useimmissa
Yhdysvaltainkin valtioissa on v.
tavallisesti iienkiveroon, eräissä tapauksissa myös
tuloveroon yhdistettynä tärkein vero. Veron alainen
on useimmiten kaikki sekä kiinteä että irtain
omaisuus, minkä verotettava arvo otetaan selville
taksoittamalla sen vaihtoarvoa. Veron suuruus
määrätään yleensä pro mille omaisuuden arvosta.
— Mitä tuloveroa täydentäviin v rhin tulee, niin on
niitten nykyaikaisena perustyyppinä mainittava
Preussin heinäk. 14 pmä 1893 säädetty ja
kesäk. 19 pmä 1906 ynnä toukok. 26 pmä 1909
jonkun verran muutettu ..Ergänzungsteuer" 1.
täydennysvero. Tämä vero kohdistuu sekä kiinteään
että irtaimeen omaisuuteen, kuitenkaan ei
huonekaluihin, talouskapineisiin y. m. irtaimistoon.
Varaajapullo—Varallisuusvero
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
