Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Varlamov ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
683
kirkossa Alankomaissa, 1823-29 ja 1831-45
musiikinopettajana Moskovassa, sekä välillä (1829-31)
samoin opettajana Pietarin hovikuorossa.
Julkaisi ensimäisen ven. lauluoppijakson (1840).
I. E.
Varmennus 1. kontrasignatsioni, sen
henkilön nimikirjoitus, joka vastaa siitä, että
jokin toimitus- tai asiakirja on lähtöisin siitä
viranomaisesta, jonka antama se itse ilmaisee
olevansa. ks. Kontrasigneerata; vrt.
Ministeri valtiosihteeri, Senaatti.
R. E.
Varmentaa ks. Varmennus.
Warming, Johannes Eugenius Biilow
(s. 1841), tansk. kasvitieteilijä, tuli
professoriksi Tukholman
korkeakouluun 1882,
Kööpenhaminan yliopistoon 1885.
W. on nykyajan
tunnetuimpia kasvitieteilijöitä,
ollen kuulu
kasvimorfologi ja varsinkin kasvi-’
maantieteilijä, jollaisena
hänet tunnustetaan
kasvimaantieteen ekologisen
suunnan perustajaksi. W.
on matkustanut paljon
Ameriikassa, Grönlannissa
y. m. W:n julkaisuista
mainittakoon hänen
oppikirjansa, jotka meilläkin
ovat kauan olleet
käytännössä : „Den systematiske
botanik" (3:s pain. 1891), „Den almindelige
botanik" (4:s pain. 1900), „Plantesamfund"
(1895), josta on ilmestynyt kokonaan uudistettu
englanninkielinen laitos „Oekology of plants"
(1909), ja muita m. m.: „Om Grenlands
vege-tation" (1888), „Den danske planteverdens
histo-rie efter istiden" (1904) ja „Dansk plantevaekst"
I-III (1906-17). K. L.
Varmuusaste, log., ks. M o d a 1 i t e e 11 i,
Arvostelma, Vakuudellisuus.
Varmuuskerroin 1. varmuusaste,
teknillisissä laskuissa käytetty luku, joka ilmaisee,
kuinka suuri osa jonkun kappaleen
murtokuormituksesta siihen vaikuttava voima tai jännitys
on. V. on verraten iso, enimmät aineet kun
pysyväisesti muuttavat muotoaan jo paljoa
pienemmän voiman vaikutuksesta kuin sen, mikä
vastaa murtokuormitusta, eikä valmiissa
rakennuksissa, kgneosissa y. m. pysyviä
muodonmuutoksia voida sallia. Rakennustekniikassa
käytetty v :n arvo on yleensä 10, s. o., rakennuksen
seinien y. m. paksuus tehdään siksi suureksi,
että niissä vaikuttava kuormitus tulee olemaan
vain 1/io siitä kuormituksesta, jonka
vaikutuksesta seinä murtuisi. Hissien nostoköysiä
laskettaessa on v. = 10, kun hissi on aiottu ihmisiä
kuljettamaan, ja v! = 6, kun kuolleita painoja
kuljetetaan. Höyrykattiloiden levypaksuutta
laskettaessa on v. = 4-^5 j. n. e. V:n arvoa
määrättäessä on muuten otettava huomioon se
tapakin, jolla voima vaikuttaa siihen kappaleeseen,
jonka mitat ovat laskettavat. Jos nim. voima
jatkuvaisesti herkeää vaikuttamasta alkaaksensa
jälleen vaikuttaa samansuuntaisena ja
-suuruisena, niin kappaleessa syntyy n. kaksinkertainen,
ja jos voima vaikuttaa samansuuruisena vuo-
684
roin toiseen, vuoroin toiseen suuntaan (esim.
taivutetaan sauvaa kahtaallepäin), syntyy n.
kolminkertainen jännitys tasaisesti vaikuttavan,
aina samansuuntaisen voiman aikaansaamaan
jännitykseen verraten. Ensiksi mainitussa
tapauksessa on siis käytettävä kaksi kertaa ja toiseksi
mainitussa kolme kertaa niin suuri v. kuin
viimemainitussa tapauksessa. _ E. S-a.
Varmuuslaitteet ks. Varolaitteet.
Varmuuslamppu ks. Davyn
varmuus-lamppu.
Varmuuslukko ks. Lukko.
Varmuuspaperi, arvopaperi ja setelipaperi,
joka väärennyksien ehkäisemiseksi on impregnoitu
erinäisillä kemiallisilla aineilla tai typo- t.
lito-grafisin keinoin erikoisesti tarkoitusta varten
valmistettu. 8. 8.
Varmuustulitikku ks. Tulitikut.
Varna (vanhan ajan Odessos), Bulgaarian
tärkein satamakaupunki, samannimisen
Mustaan-mereen aukeavan lahden rannalla, piirikunnan
pääkaupunki, Rustsukin radan päätekohdassa;
41,419 as. (1910), suurimmaksi osaksi
bulgaaria-laisia. — Kolmisenkymmentä moskeiaa ja
kirkkoa, useita oppilaitoksia; kreikkalaisen ja
bulgaa-rialaisen metropoliitan istuin. V:n satamassa,
joka on huononpuoleinen, käy paljon aluksia,
etupäässä englantilaisia, itävaltalaisia ja
turkkilaisia; 1908 selvitettiin siellä kaikkiaan 1,7 milj.
rek.-ton. Vientitavaroista on vilja tärkein,
tuontitavaroista suola, kivihiili, rauta ja puutavarat.
V:ssa on suuri kehruutehdas, höyrymylly,
saippua-, nahka- ja tiilitehtaita y. m. Muutaman
km:n päässä V:sta ihanan puiston ympäröimä
kuninkaallinen kesälinna. — V:n, joka mainitaan
jo 6:nnella vuosis. e. Kr., perustivat
Vähästä-Aasiasta tulleet kreikkalaiset siirtolaiset. V. 1444
oli sen lähistössä unkarilaisten ja turkkilaisten
välillä verinen taistelu, joka päättyi
jälkimäisten voittoon. V. 1828 valloittivat V:n venäläiset. •
Itämaisen sodan aikana liittoutuneet
englantilaiset ja ranskalaiset pitivät V :aa asemapaikkanaan,
josta syksyllä 1854 tehtiin sotaretki Sevastopolia
vastaan. Bulgaarialle kuuluu V. v:sta 1878.
J. G. G-ö.
Warneck, Gustav Adolf (1834-1910), saks.
teologi. Tutustuttuaan lähetystyöhön nuorena
pappina ja sitten opettajana Barmenin
lähetyskou-lussa W. perusti 1874 lähetysasian tieteelliseksi
äänenkannattajaksi aikakauskirjan „Allgemeine
Missions-Zeitschrilt", jota hän kuolemaansa asti
toimitti. Tieteellisen tutkimuksensa
kokonaistulokset W. on julkaissut teoksessa „Evangelische
Missionslehre" (5 os., 1892-97). Paras tähän
saakka kirjoitettu lähetyshistoria lienee W:n
kirjoittama „Abriss einer Geschichte der
protestan-tischen Missionen von der Reformation bis auf
die Gegemvart", josta W. 1910 itse vielä julkaisi
9:nnen painoksen. Suomeksi on käännetty m. m.
,.Lähetys ja koulu". W. kutsuttiin ensimäiseksi
iähetystieteen professoriksi Hallen yliopistoon
1897; hänen tästä virasta erottuaan perustettiin
tähän yliopistoon vakinainen Iähetystieteen
professorinvirka. U- P-
Warnefried, Paulus ks. Paulus
Diaco-n u s.
Warnemiinde f-my’nd3 ], Rostockin (ks. t.)
ulkosatama, Mecklenburg-Sclnverinin
suurherttuakunnassa, Itämeren rannalla, Warnow-joen suussa.
Varmennus—Warnemiinde
Eug. Warming.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
