Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Varsova ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
703
Varsova—Warthe
704
V:aa miehitettynä. V7. 1793 lie ottivat sen
laulelleen haltuunsa, mutta huhtik. ven. varusväki
tuhottiin; marrask. sam. v. se antautui
Suvo-roville. Puolan kolmannessa jaossa 1795 V.
joutui Preussille. V. 1807 siitä tuli Napoleonin
perustaman V:n herttuakunnan (myöhemmin
suurherttuakunnan) pääkaupunki. V. 1809 sitä
pitivät jonkun aikaa hallussaan itävaltalaiset, ja
1813 sen miehittivät venäläiset. Wienin
kongressissa 1815 V:sta tuli uuden Puolan
kuningaskunnan pääkaupunki. Marrask. 1830 alkoi V:ssa
Puolan kapina, syysk. 1831 V. antautui
venäläisille. Myöskin vv. 1863-64 kapinassa V. oli
keskuksena. Suurvaltain sodassa saksalaiset ja
itävaltalaiset joukot elok. 1915 valloittivat V:n.
Varsova, suurherttuakunta, ks. Puola,
historia. palsta 1117.
Varsta (1. vartta), yhdestä puunkappaleesta
tehty puimaväline, jolla riihenpermannolle
levitettyjä olkia lyödään jyvien erottamiseksi niistä.
Samaan tarkoitukseen käytetty r i u s a, riutta
1. linkku varsta (1. m u t k a) eroaa
varstasta siinä, että maalian tapaava osa on
kiinnitetty varsiosaan tapilla tai nahkahihnalla.
Vartalo. 1. Kasvit., ks. E m i 1 e h d e t. —
2. Anat. (truncus). Ihmisruumis jaetaan
keskiosaan, runkoon, ja siihen liittyviin raajoihin.
Runko taas jakautuu kolmeen osaan: pää, kaula
ja vartalo. Eläinruumiissa tulee ylläsanotun
lisäksi usein vielä häntä, joka ihmiseltä puuttuu.
V:ssa 011 kaksi suurta onteloa, rinta- ja
vatsaontelot, joita toisistaan erottaa pallea. Tämä raja
ei ole ruumiin pinnalle näkyvä, mutta kuitenkin
puhumme ulkoakinpäin erotettavista v:n osista,
rinnasta ja vatsasta. V:n takaosaa nimitetään
seläksi. Rajat näiden eri osien välillä ovat
epätarkat. Kumpiakin v:n onteloita ympäröivät
osaksi lihasten osaksi luiden muodostamat
seinät. Takaseinän keskiviivassa kulkee kummankin
ontelon kautta selkäranka. V:n elimistä ks.
R i n t a o n t e 1 o ja Vatsaontelo. Y. K.
— 3. Kielit. Se sanan osa, joka jääpi jäljelle,
kun taivutuspääte (ks. t.) erotetaan. Vokaaliin
päättyvää v:oa sanotaan vokaali-v :ksi.
konsonanttiin päättyvää konsonantti-v :ksi.
Wartburg [-burjh], linna Pohjois-Saksassa,
Thiiringenissä, Eisenachin lähistössä, kauniissa
Wariburgin linna.
paikassa, rak. 1067-73, v:een 1247 Thuringenin
maakreivien ja sitten, v:een 1440, Meisseliin
rajakreivien asuntona, oli myöhemmin pitkiä
aikoja rappiolla, kunnes 1847-70 perinpohjin
korjattiin ja entiselleen palautettiin. Maakreivi
Hermann I, innokas taiteen suosija, kutsui 1206
\V:iin sen ajan kuuluisimmat laulajat, tapaus,
josta sitten muodostui tarina W:n
„Iaulutaiste-lusta" (vrt. M i n n e-1 a u 1 a j a t ja M i n n
e-r U/no us). W:n linna, joka on kauneimpia
niaallikkorakennuksia keskiajan alkupuolelta, on
jyrkkärinteisen harjanteen laella, 174 m
Eisenachin yläpuolella. Päärakennus on
bysanttilaista tyyliä, kolmikerroksinen. Alimmassa
kerroksessa ovat varus- ja ruokahuoneet,
keski-mäisessä laulusali ja kappeli, ylimmässä
ritari-sali. Käytävien sivuseiniä kaunistavat Moritz
von Schvvindin (ks. t.), pyhää Elisabetia ja
laulukilpailua esittävät maalaukset. Linnan
pohjoispäähän tehtiin 14:nnellä tai 15:nnellä vuosis.
lisärakennus („ritarientalo"), missä Luther eli
paossa 10 kuukautta, jouduttuaan keväällä 1521
\Yorinsin valtiopäivillä valtakunnankirouksen
alaiseksi. (J. G. G-ö.)
Wartburgin kilpailu. Keskiaikaisen tarinan
mukaan tapahtui 1206 tai 1207 Thiiringenin
maa-kreivin Hermannin hovissa Eisenaehissa
laulukilpailu, johon sen ajan kuuluisimmat saks.
runoilijat muka ottivat osaa. Saapuvilla
sanotaan olleen VValther v. d. Vogehveklen, Wolfram
v. Eschenbacliin, Heinrich v. Ofterdingenin,
Rein-mar v. Zweterin y. m., ja kilpailu koski
maine-hikkaimman ruhtinaan ylistämistä lauluilla.
Kilpalaulantaa kuvaa jonkun tuntemattoman
keskiylfisaks. runoilijan vuoropuhelun muotoon
sepittämä runoelma n. v:n 1260 tienoilta;
ensimäinen, joka mainitsee tapahtumapaikaksi
Wart-burgin, oli kronikoitsija Rothe (15:nnen vuosis. _
alussa). Runo kertoo Waltherin voittaneen
Heinrich v. Ofterdingenin, joka kuitenkaan ei
tunnusta häviötään, vaan kutsuu taikuri
Kling-sorin Unkarista avukseen. Tämä kilpailee sitten
Wolf ram v. Eschenbacliin kanssa, asettamalla
hänelle vaikeita arvoituksellisia kysymyksiä.
Kun Wolf ra m niistä selviää, uhkaa voitettu
Klingsor kutsua paholaisen avukseen. —
Nykyajalle on tarina lähinnä tunnettu Wagnerin
„Tannliäuser" oopperasta. Wartburgin linnan
.,laulajasalin" seinälle on Moritz v. Sch\vind
maalannut laulukilpailua esittävän komean freskon,
lveskiyläsaks. runoelman paras teksti julkaisu ja
käännös on Si m rockin (1858). [Strack, „Zur
Geschiclite des Gedichtes vom Wartburgkrieg"
(1883); Oldenberg, „Zum Wartburgkrieg" (1892).]
E. W-s.
Wartburgin linna ks. Wartburg ja
Wartburgin kilpailu.
Warte ks’. W a r t, h e.
Warthe (myös Warte), Oderin suurin lisäjoki
oik., lähtee Lounais-Puolan mäkimaasta,
Krako-van pohjoispuolelta, virtaa ensin suuresti
kaarrellen luoteeseen ja pohjoiseen, sitten. Saksan
alueelle suuntautuen ja jääkauden maajään
reunalle muinoin muodostuneita alavia, n. s.
alku-laaksoja hyväkseen käyttäen, pääasiallisesti
länteen, laskien, soisen stiulaakson (Warthebri»-h)
kautta kuljettuaan, emäjokeensa Kustrinin
linnoituksen alapuolella; pituus 712 km, leveys
suussa 180 m, jokialue 44.650 km3. W. on kulku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
