Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vasco da Gama ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
709
Vasco da Gama-VVasenius
710
t ii n Turkuun, missä Buxhoevden tuomitsi heidät
kuolemaan. He pääsivät kuitenkin pian vapaiksi
ja saivat oikeuden lähteä Ruotsiin. Matkalla
heidät kutsuttiin kuninkaan päämajaan Lemlannin
pappilaan, missä Kustaa IV Aadolf antoi heille
yhteisen aatelisarvon nimellä W. V. 1810 W.
palasi kotimaahan.
2. Gustaf Adolf W. (1785-1849),
tehtailija, edellisen poika, laajensi melkoisesti
Seinäjoen rautatehdasta ja perusti sinne 1825-26
myöskin ruutitehtaan; osti lisäksi Kimingin
rautaruukin Karstulassa ja Inhan sahan Ätsärissä,
missä myöskin alkoi harjoittaa raudan
valmistusta.
3. Jacob Frans Oskar W. (1819-89),
sukutieteilijä; toimi ensin sotilasuralla,
sittemmin tullivirkamiehenä, v:sta 1867 tullinhoitajana
Porvoossa; tuli 1882 ritarihuoneen genealogiksi;
julkaissut „Ättartaflor öfver den pä Finlands
riddarhus introducerade adeln" (1879-81).
4. Selim Oswald W. (1831-1917), suom.
lääkäri, saavutti 1859 lääketieteen ja kirurgian
tohtorinarvon väitöskirjalla ,,Om ventrombos",
tuli käytännöllisen lääketieteen dosentiksi
julkaistuaan teoksen ,,Om hjernaffektion i följd af
akut ledg&ngsrheumatism". W. toimi
käytännöllisenä lääkärinä Helsingissä sisälääketieteen
alalla saavuttaen hyvin suuressa määrin yleisön
luottamusta ja suosiota. Vv. 1861-72 hän oli
assistenttina sisälääketieteen klinikalla sekä
saman klinikan v. t. johtajana 1874-77.
Suurista ansioistaan käytännöllisen lääketieteen
kehityksestä maassamme W. valittiin Suomen
lääkäri-seuran kunniajäseneksi. .1/. O-B.
5. Torsten Gideon W. (s. 1863), suom.
taidemaalari, edellisen veljenpoika, opiskeli
suoritettuaan ylioppilastutkinnon Suomen
taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja yliopiston
pii-rustussalissa A. von Beckerin johdolla sekä
sittemmin 1885-88 Dusseldorfissa ja tämän jälkeen
Pariisissa, jossa hänen opettajiaan olivat Doucet,
Chapu ja B. Constant. Saatuaan
taideyhdistyksen ensimäisen palkinnon 1891 hän lähti sam. v.
Italiaan ja Saksaan sekä seur. v. valtion
matkarahalla Pariisiin. Hänen maisema- ja
henkilö-maalauksiaan haittaa usein liian romanttinen
tunnelmallisuus. Viimemainituista ovat
huomattavimpia 1890-luvulla maalatut koristeelliset
„Sadun prinsessa" ja „Putoavien lehtien tanssi".
Muotokuvien alalta mainittakoon W-.n maalaama
prof. R. Kolsterin kaunis kuva. Viime aikoina
ei VV. ole ottanut osaa julkisiin näyttelyihin,
mutta koettanut poleemisilla kirjoituksilla
sanomalehdissä vaikuttaa taideolojemme kehitykseen.
W. on esiintynyt myöskin jonkun verran
kirjailijana, julkaisten runokokoelman ,,Dröm och
värklighet" (1896), sekä kirjaset „Namnets
invärkan p& personligheten" (1899) ja „Konstens
vänner och fiender" (1902). F. L.
Vasco da Gama ks. G a hi a.
Vase ks. V a a s a.
Vasektomia (lat. väs = astia, verisuoni, ja
kreik. ekte’mnein = leikata irti), leikkaus, jossa
jokin verisuonenosa poistetaan.
Vaseliini, vuoriöljytislauksen jätteistä saatu
kiinteä „kivennäisrasva", joka on seos korkeassa
lämpötilassa kiehuvia paraffiini-hiilivetyjä. Sitä
valmistetaan siten, että ne vuoriöljytisleet, jotka
kiehuvat 300° C korkeammalla, kuumennetaan
väkevän rikkihapon kera n. 160°:ssa C kunnes
rikkidioksidin kehitys taukoaa. Hartsautunut
kova osa erotetaan ja kirkas sula v. pestään
kuumalla vedellä, johon on lisätty hieman alkalia
hapon poistamiseksi, sekä suodatetaan eläinhiilen
läpi. Näin saatu tujos on kellertävä, sitkeä ja
salvamainen n. s. keltainen v. (vaselinum
flavumj. Se sulaa noin 35-40° :ssa C. Tästä
saadaan valkoista v:ia eri tavoin puhdistamalla
ja valkaisemalla. V. ei liukene veteen, spriihin
se liukenee osaksi, ja helposti kloroformiin sekä
eetteriin. Se säilyy hyvin muuttumattomana,
eikä härskiinny. Sitä käytetään koneiden
voiteluun, nahkateollisuudessa, salvoihin y. m.
Keinotekoista v:ia saadaan sekoittamalla kovaa ja
juoksevaa paraffiinia sopivissa suhteissa toisiinsa.
Tämä ei ole sitkeätä. 8. S.
Vasemmisto ks. Oikeisto.
Wasenius [-sefnjus]. 1. Gustaf Otto W.
(1789-1852), liikemies; harjoitti monipuolista
liiketoimintaa Helsingissä; perusti m. m. 1823
hänestä nimensä saaneen kirjakaupan, 1828
kirja-ja kivipainon ja toimi myöskin
kirjainkustanta-jana; perusti myöskin 1829 sanomalehden
„Hel-singfors Tidningar"; lahjoitti 1840 yliopistolle
5,000 ruplaa stipendirahastoksi.
2. Carl Gustaf W. (1821-99),
musiikinopettaja, kapellimestari ja säveltäjä. Harjoitti
musiikkiopintoja Randelin ja Mankeliin johdolla
Tukholman musiikkiakatemiassa, sitten opiskeiua
viulunsoitossa Davidin ja musiikin teoriassa
Richterin johdolla Leipzigissä. Kotimaahan
palattuaan hän toimi viulunsoittajana ja
kapellimestarina eri paikkakunnilla, v:sta 1859
laulunopettajana Turussa ja 1859-68 Turun
tarkk’-ampujapataljoonan kapellimestarina säveltäen ja
sovittaen suuren joukon torvisoittosävellyksiä.
Toimi myös 1861-68 Turun amatööriorkesterin ja
1868-72 »Musikaalisen seuran" orkesterin
johtajana. -— W:n sävellyksistä mainittakoon musiikki
näytelmiin »Kultaristi", „Pesänkirjoitus" ja
»Kolme kosijaa". — V. 1877 W. perusti yhdessä
urkuri Pahlmanin kanssa Turkuun ensimäisen
valtion kannattaman lukkari-urkurikoulun,
opettaen menestyksellisesti siinä teoriaa ja laulua
aina v:een 1891. Tässä oppilaitoksessa on maamme
kirkkomusiikin johtajista suuri osa saanut W:n
johdolla vankan pohjaopetuksen. -— W. oli etevä
viulutaituri ja erittäin innokas kvartettisoittaja.
O. K-vo.
3. Adolf Fredrik W. (1829-.1903),
liikemies, W. l:n poika; ostettuaan yhdessä L.
Borg-strömin kanssa Tervakosken paperitehtaan W.
toimi tämän yrityksen johtajana; otti osaa
muihinkin suuriin liikeyrityksiin, m. m.
Hyvinkään-Hangon radan rakentamiseen. W. oli
porvaris-säädyn jäsenenä useimmilla vv:ien 1872-1900
välillä pidetyistä valtiopäivistä ja useissa valtion
komiteoissa. Hän otti tehokasta osaa nälänhädän
torjumiseen 1867-68 hankkimalla maahan viljaa;
tuli 1895 Tanskan pääkonsuliksi Suomeen.
4. Gustaf Vai fr id V. (s. 1848), suom.
kirjallisuudentutkija. Yliopp. 1867, fil. kand. ja
maist. 1873, fil. lis. ja toht. 1879, estetiikan ja
kirjallisuushistorian dosenttina 1880-87 ja
1900-02, yliopiston kirjaston vakinaisena
amanuenssina 1877-92, varakirjastonhoitajana
1892-1901, Suomen ja pohjoismaiden
kirjallisuushistorian ylimääräisenä professorina 1902-08. Julkais-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
