Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Washington ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
713
Washington
714
WASHINGTON
1. Capitolium
2. Kongressin kirjasto
3. Valkea talo
4. Valtion rahasto
5. Sisäasiainministeriö
6 Solaminisleriö
7. Maanviljelysministeriö
8. Columbia yliopisto
9. Howard-yliopisto
10. Smithsonian institution
11. Kansallismuseo
12. Meriobsfrvatori
13. Meteorologinen laitos*
14. Postitoimisto
15. Kaupungintalo
16. Kansallisteatteri
17. Oopoera
18. Wasningtonin-obeliski
— Kalansaaliin (etupäässä lohia ja
pallas-kampeloita) arvo 1908 18,s milj. mk. — Vuorityö
tuottaa kivihiiltä (1914 3,i milj. ton.), kultaa, hopeaa,
vaskea, marmoria, kalkkia y. m., kaikkiaan
71,j milj. mk:n arvosta (1914). — Teollisuuden
haaroista tärkeimmät ovat puutavara-
(valmistusarvoltaan 462 milj. mk. 1910), mylly-, liha- ja
säilyketeollisuus; teollisuuden koko valmistusarvo
1910 oli 1,143 milj. mk. Suurimmat
teollisuuskeskukset: Seattle, Tacoina, Spocane ja Everett.
— Rautateitä oli 1915 8,945 km, lisäksi 1,860 km
sähköratoja. — Ulkomaankauppa keskittyy
Puget-Soundin satamiin (Seattle, Tacoma, Port
Townsend). — V. 1916 kansakouluissa oli 210,166
oppilasta. Yliopistoja ja collegeja oli 6 (University
of Washingtonissa, Seattlen lähistössä, 205
opettajaa ja 4,055 oppilasta). — Perustuslaki
v:lta 1889 (lisäys naisten äänioikeudesta 1910).
Kuvernööri valitaan 4 v:ksi. Senaattiin valitaan
4 v:ksi 42, edustajakamariin 2 vrksi 95 jäsentä.
Yhdysvaltain kongressiin W. lähettää 2
senaattoria ja 5 edustajaa. Pääkaupunki Olympia
(n. 10,000 as. 1916). — W., joka alkuaan kuului
Oregoniin (ks. t.), sai rajansa määritellyksi
’.846. W:n rannikkoseutuja tutkivat Kendrick,
Gray ja Vancouver 18:nnen vuosis. lopussa;
sisämaassa matkustelivat ensimäisinä Lewis ja
Clark vv. 1804-05. Kultalöydöt 1860-luvulla
houkuttelivat \V:iin paljon siirtolaisia. W. erotet-
tiin Oregonista territoriksi 1853. Valtioksi se
muutettiin 1889. — 2. Yhdysvaltojen
pääkaupunki, Columbian liittopiirikunnassa, Atlanttiin
aukeavan Chesapeake-lahden lähistössä,
kumpuisessa seudussa hyväsatainaisen Potomac-joen vas.
rannalla, monen radan risteyksessä; 363,980 as.
(arv. 1916; 1910: 331,069 as., joista 24,351
ulkomailla syntyneitä valkoisia, näistä 21
suomalaista, ja 94,446 neekeriä). — W:n asemakaava
011 erittäin säännöllinen. Pohjoisesta etelään ja
lännestä itään kulkevat kadut (streets) jakavat
kaupungin neliömäisiin ja suorakaidemaisiin
kortteleihin. Sitäpaitsi on W:n keskusosista
säteettäisesti haarautuvia pääkatuja (avenues),
jotka viistosti leikkaavat mainittua
suorakulmaista katujärjestelmää ja jotka monin paikoin
katuristeyksissä levenevät puistoaukeiksi. W:n
keskustana on Potomacin ja sen oik. lisäjoen
Anacostian välisen leveän niemimaan tyviosassa
kohoava, n. 30 m korkea kukkula, jonka lakea
kaunistaa Yhdysvaltain kongressitalo, 229 m
pitkä (pohjoisesta etelään) ja 37-99 m leveä
Capitolium. Tämän keskiosana on 28,» m
läpimitassa oleva rotunda 1. pyörörakennus, jota
kattaa 93,5 m korkea (maasta lukien), 1862
valmistunut vapauden jumalattaren kuvapatsaan
koristama kupolikatto ja jonka seinillä on
suuria historiallisaiheisia maalauksia.
Pääsisään-käytävä, jonka edessä Yrjö (George) Washing-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
