Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaski ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
723
(59,5% v:ea), 011 Chilessä ja Boliviassa.
Rikin-pitoisia v.-malmeja ovat m. m. v.-kiisu (ks. t.),
jossa on n. 34% v:ea, v.-holide (ks. t.), v.-liuske
(ks. t.), borniitti, falertsi (ks. t.), malakiitti
(ks. t.), vaskilasuuri, y. m. — Vasken
eristäminen malmeista tapahtuu malmien laadun
mukaan kolmella eri päätavalla: joko tulen
avulla pasuttamalla (kuiva menetelmä),
jos malmi on rikasta, kosteassa (pyriittejä)
rapauttamalla (kostea menetelmä) jos
malmi on köyhää, tai sähkön avulla.
Aluksi on tietysti käytetty v:ea valmistettaessa
sellaisia v.-kenttiä, joissa v. oli miltei puhtaana.
Poimimalla se ensin erotettiin vuorilajeista.
Nykyään käytetään erilaatuisia huuhtomiskoneita
malmin rikastuttamiseksi. Saatu malmi
sulatetaan yksinkertaisesti lieskauunissa ja
puhdistetaan uudelleen erityisissä uuneissa sulattamalla.
— Hiilihappoiset ja oksidimalmit joutuvat joko
kuivan käsittelyn alaisiksi, jos ne ovat
v.-rikkaita, tai kostean käsittelyn alaisiksi ollessaan
köyhiä. Edellisen mukaan malmit sulatetaan
kuilu-uuneissa kuonaamuodostavien aineiden sekä
joko puuhiilen tai koksin kera. Hiili pelkistää
malmin, sula v. valuu pohjalle kuonan kelluessa
sen pinnalla ja v. lasketaan aukosta pois
harkko-muotteihin. Kostean käsittelyn mukaan
liuotetaan jauhettu malmi mietoon lämpimään happoon.
V. saostetaan liuoksesta rautaromulla. Näin
saadaan n. s. s e m e n 11 i-v :e a, joka sitten
sulatetaan ja puhdistetaan. Nykyään tämänlaatuiset
malmit käsitellään yhdessä rikinpitoisten
malmien kera. — Rikinpitoisia v.-malmeja
käsiteltäessä valmistetaan näistä saks. t. ruot s.
menetelmän mukaan osittain tulella
pasuttamalla ja sitten kuilu-uunissa, hiiltä ja
pii-bappoa lisäämällä, sulattamalla n. s. v.-kiveä
(Kupferstein), jossa on vielä n. 26% rikkiä
ja n. 23% rautaa. Engl. «menetelmän
mukaan malmi pasutetaan vähemmän ja
sulatettaessa ei lisätä hiiltä. Amer. uuden
menetelmän, pyriittisulattamisen, mukaan
tapahtuu pasuttaminen ja sulattaminen samassa
kuilu-uunissa, johon ilmaa puhalletaan palkeilla.
Malmin tulee tätä menetelmää käytettäessä olla
karkeata pyriittiä, FeS2, jossa ei saa olla sinkkiä
eikä lyijyä seassa. Koksia ei juuri tarvita, sillä
rikki ja rauta antavat palaessaan tarpeellisen
lämmön. N. 700-1000° :ssa palaa puolet rikistä
rikkidioksidiksi, josta valmistetaan rikkihappoa,
loppu palaa korkeammassa lämmössä, ja rauta
muuttuu lopuksi kuonaksi, lisätyn piihapon kanssa.
Pasuttamisen tarkoituksena on polttaa
rikki joko kokonaan tai osaksi pois.
Epätäydellisin menetelmä on läjissä pasuttaminen.
Puiden (a) päälle (kuva 1) ladotaan ensin
karkeata malmia sitten hienompaa. Puut sytytetään
keskiaukosta ja palaminen alkaa kestäen
viikkoja jopa kuukausiakin. Rikkidioksidikaasut
haihtuvat ilmaan hävittäen ympäristön
kasvillisuuden. Pasutustulos on usein vaihteleva.
Menetelmää käytetään vain lyijynpitoisille, rikistä
köyhille malmeille. Väliin ympäröidään kasat
tiiliseinällä ja katollakin (stadel). Tav. tapahtuu
pasutus kuilu-uuneissa („kilns") tai rikkirikkaita
malmeja käsitellessä kiisu-uuneissa (kuva 2).
„Kilns" (kuva 3) ovat n. 4 m korkeita uuneja,
joiden päältä malmi pudotetaan kaarevalle
poltto-pohjalle r. Ilma tulee aukoista o ja pasutus-
724
kaasut poistuvat kanavasta z. Lieskauunit
(kuva 4) toimivat parhaiten, niihin pantavan
malmin tulee olla hienoa. Vielä käytetään
muh-veliuuneja, mekaanisesti malmeja sekoittavia
uuneja esim. Herreshoffin uuni ja Mc Dougallin
uuni (kuva 5). Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa
käytetään pyöriviä uuneja, esim. White-Fultonin
(kuva 6), jossa suppilosta D uuniin E tulevan
kuivan jauhetun malmin pasuttaa tulisijasta F
sitä vastaan tuleva lieska. — Eritavoin pasutetut
malmit sulatetaan raa’aksi v.-kiveksi. Saks. tavan
mukaan tapahtuu tämä kuilu-uuneissa; koksia,
hiekkaa ja savea lisäämällä. Engl. tapa on
käyttää tässä samoin kuin pasuttamisessakin erityisiä
lieska-uuneja (kuva 7). Malmiin ei lisätä hiiltä.
Se pannaan uuniin aukosta ag, f on tulisija,
jossa poltetaan lieskaisia kivihiiliä.
Amerii-kassa käytetään paljon tämänlaisia uuneja. Hyvin
suosittuja ovat amer. vesivaippauunit
(ivater-jacket; kuva 8), joiden kuilun osaksi tai
kokonaan muodostaa valurautalieriö, jonka sisässä
jäähdytysvesi virtaa putkesta d sisään ja e ulos.
Aukosta Z> tulee kuona ja aukosta a sula v., e on
ilma-aukko. — Näillä tavoin saatu v.-kivi
sisältää n. 30-40 % v:ea, paljon rautaa, sitäpaitsi
lyijyä, arsenikkia, antimonia, sinkkiä ja jaloja
metalleja. Uudelleen pasuttamalla ja
sulattamalla väkevöidään tämä n. 60-70 % :seksi ja
vihdoin ra a’aksi 1. mustaksi v:ksi.
Parhaan menetelmän valmistaa v.-kivestä mustaa
vaskea tarjoo v.-b essemerprosessi. Sulaan
v.-kiveen puhalletaan bessemer-uunissa ilmaa,
jolloin tämä polttaa rikin ja samalla muuttuu
rauta, bessemer-uunin savi- ja hiekkakerroksen
vaikutuksesta kuonaksi. Uuni pysyy kuumana
ulkoa lämmittämättä, reaktion palamislämmöstä.
Bessemer-uunien asemesta käytetään Ameriikassa
rumpukonver toreja (kuva 9) o, joihin
puhalletaan ilmaa putkesta c, palamiskaasut
imee putki f. Hyvästä v.-kivestä saadaan näissä
96-99 % :sta raakaa v:ea. Näin puhdas tuote
voidaan suoraan puhdistaa elektrolyyttisesti, kun
sitävastoin muilla tavoin saatu n. 90%:nen v.
puhdistetaan sitä ennen kuivaa tietä
lieska-uuneissa (kuva 7), joissa muut metallit
hapettuvat ja haihtuvat, vaski muuttuu osaksi
oksideiksi, jotka samassa uunissa pelkistetään liii-
Vaski
Kuva 9.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
