Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaskinitraatti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
729
Vaskinitraatti—Vaskivihtrilli
730
kloantiitin (valkea nikkelikiisu 28,> % nikkeliä,
71,8 % arsenikkia) yhteinen nimitys.
Vaskinitraatti (cuprum nitricum), vasken,
typen ja hapen yhdistys, kem. kaava
Cu(N03)2-Valmistetaan liuottamalla vaskea tai
vaskioksi-<lia typpihappoon; tummansinisiä, rapautuvia,
veteen helposti liukenevia kiteitä. Käytetään
värjäyksessä ja väripainossa, värinvalmistuksessa ja
raudan pronssituksessa.
8. V. E.
Vaskio, rukoushuonekunta Halikon
emäseurakunnassa, perustettu jo ennen v. 1807.
Rukoushuone (sijaitsee n. 10 km emäkirkolta
pohjoiseen) rak. 1908. Vanha, 1807 rakennettu kirkko,
purettiin 1906. — Jumalanpalveluksia pidetään
kerran kuukaudessa.
Vaskioksidi ks. Vaski.
Vaskipaja, työpaikka, jossa vaskisulatosta
saadut vaskiharkot muokataan joko kylmiltään tai
kuumennettuina joko valssaamalla, takomalla,
puristamalla tai vetämällä (myös valamalla)
levyksi, langaksi, putkeksi j. n. e. — Myös
(pienempi) vaskisepän työpaja.
Vaskipiirros lienee peräisin 15:nneltä vuosis.
ja alkujaan saks. keksintö. Tosin oli jo
vanhalla ajalla tapana kaivertaa metalliesineihin
koristuksia ja täyttää nämä uurrokset mustalla
värillä (ks. N i e 11 o) sekä piirustuksen
tarkistamista varten painaa täten syntynyt kuva
kostealle paperille, ja 15:nnellä vuosis. oli tällä
menettelyllä Italiassa etevä edustaja,
firenzeläinen kultaseppä Maso Finiguerra, jota Vasari pitää
vaskipiirrostaiteen perustajana; mutta
itsenäiseksi graafilliseksi taiteenhaaraksi v. kehittyi
vasta Ylä-Saksassa. Vanhimmat saks. v:t ovat
vv :lta 1446 ja 1457, vanhin it. vasta v:lta 1477.
— V.-menetelmä on seuraava. Kovaksi taotulle
ja sileäksi kiilloitetulle ohuelle vaskilevylle
taiteilija kaivertaa terävän teräspiirtimen avulla
ensin kuvan ääriviivat ja sitten suorilla joko
yhdensuuntaisesti tai ristikkäin kulkevilla
viivoilla varjokohdat. Mitä tummempi varjon tulee
olla, sitä syvemmiksi ja leveämmiksi tehdään
yksityiset viivat; mitä vaaleampi, sitä
kevyemmin piirrin koskee levyn pintaan. Käyttämällä
yleisen viivainaneerin lisäksi pisteitä saattaa
taitava vaskenpiirtäjä jäljitellä melkein
maalaustaiteen väri vaikutelmiakin. Kun vaskilevy on
kaivertamisen jälkeen puhdistettu, täytetään
syvennykset painomusteella ja erityisessä
vaski-painossa siirretään kuva paperille. — V.-taiteen
päämestareista mainittakoon Martin Schongauer
(k. 1488), Albrecht Diirer (k. 1528), Lukas van
Leyden (k. 1533), Marcanton (k. n. 1530),
Heinrich Goltzius (k. 1617), Robert Nanteuil (k. 1678)
ja Gerhard Edelinck (k. 1707). Monet maalaajat
ovat niinikään harjoittaneet v:ta joko
itsenäisenä taiteenhaarana tai jäljentäen omia ja
muitten maalauksia. V:n läheisiä menetelmiä ovat
etsaus (ks. Syövvtyskuva) ja teräspiirros.
F. L.
Vaskipreparaatit, lääketieteessä käytetyt
vaski-suolat, joista vaskisulfaatti ja vaskialuna ovat
tärkeimmät. Edellistä käytetään kiinteässä
muodossa haavoittumien ja muutamien silmätautien
hoitamiseen, ja miedossa liuoksessa oksennuksien
aiheuttamiseen ja limakalvojen huuhtomiseen.
Jälkimäistä (sinikiveä) käytetään pääasiallisesti
tulehtuneitten silmänlimakalvojen hivelemiseen.
Näillä preparaateilla on heikosti syövyttävä,
supistava ja antiseptinen vaikutus. E. Th-n.
Vaskipuhaltimet esiintyvät orkesterissa
erityisenä ryhmänä puupuhaltimien rinnalla (vrt.
P u h a 11 u s s o i 11 i m e t). V. jakautuvat
kolmeen alaryhmään, trumpetit eli oikotorvet,
-valthornit eli käyrätorvet sekä pasuunat. Yhteistä
näille kaikille on soinnin metallinen voima ja
mahtavuus, vastakohtana puupuhaltimien
vienom-mille, yksilöllisille sointiväreille. V:ia käytetään
etenkin sotilaallisiin tarkoituksiin sekä sellaisiin
taiteellisiin, jotka tämänmukaista sävyä
edellyttävät (vrt. Sotilassoittokunta).
Soinniltaan räikeimmät ovat oikotorvet; käyrätorvien
äänessä on enimmän pehmeyttä ja runollisuutta,
pasuunain soinnissa juhlallisuutta. I. K.
Vaskiruskea, Hattchettin ruskea,
ferrovaskisyanidi, kaunis, tummanruskea, mutta
verrattain vähän kestävä maaliväri.
Vaskisulfaatti ks. Vaskivihtrilli.
Vaskisulfidit (cuprum, sulfuratumj, vasken ja
rikin yhdistykset. V a s k i s u 1 f u u r i
l.kupro-sulfidi (Cu2S), esiintyy luonnossa mineraalina
(vaskikiille). Valmistetaan vaski- 1.
vaskivihtrilli-teollisuutta varten kuumentamalla vaskijätteitä
rikin kanssa. On verrattain pysyvä yhdistys.
Vaskisulfidi 1. kuprisullidi (CuS)
tavataan luonnossa vaski-indigo nimisenä
mineraalina ja saadaan keinotekoisesti
valmistetuksi sulattamalla varovasti vaskijauhoa
liikanai-seu rikkimäärän kanssa. Kaunis, tummansininen
aine; käytetään inaalivärinä öljysinisen nimellä.
Rikkivedyllä vaskisuolaliuoksista saostettu musta
kuprisulfidi muuttuu vetyvirrassa tai ilmalta
suljetussa astiassa kuumennettaessa
kuprosulfi-diksi. 8. V. n.
Vaskisulfuuri ks. Vaskisulfidit.
Vaskiteräs = piipronssi, ks. Pronssi.
Vaskittaa, vaskella päällystää, mikä voi tapah- •
tua useammalla tavalla, esim. pistämällä alkavaan
valkohehkuun kuumennettu rautakappale sulaan
vaskeen. Nikkelöitävät tai kullattavat
rautaesineet vaskitetaan ensin siten, että
kyllästytettyyn vaskivihtrilliliuokseen lisätään väkevöityä
rikkihappoa ja tähän seokseen kastetaan
kappaleet sekä virutetaan sitten hyvin vedessä ja
kuivataan liitu jauhoilla. Sinkkiä vaskitetaan siten,
että se ensin upotetaan laimennettuun rikki- ja
salpietarihapon sekoitukseen sekä sitten
kuumennetaan 75° lämpöisessä kylvyssä, jossa on
12 osaa viinikiveä, 1 osa liiilihappoista vaskea
ja 24 osaa vettä; lopuksi se on hyvin virutettava
ja kuivattava. Sähköllä vaskitettaessa upotetaan
kappale syankaliumilla, soodalla y. m. aineilla
lisättyyn vaskisuolaliuokseen, ks. G a 1 v a n
o-plastiikka. V. E.
Vaskivihreä 1. krysokolla, vaaleanvihreä,
amorfinen vaskisilikaatti, jota tavataan muitten
vaskimalmien seuralaisena, ollen niiden
muut-tumistulos. P. E.
Vaskivihtrilli, vaskisulfaatti,
kupri-sulfaatti, sininen vihtrilli, cuprum
sulfuricum, rikkihapon vaskisuola (kem. kaava
CUSO4), luonnossa vaskimalmien
hajaantumis-tuloksena. Saadaan liuottamalla vaskea tai
vaskioksidia rikkihappoon. Suuremmassa
määrin valmistettaessa tulevat useammat eri
raaka-aineet kysymykseen. — V. on sininen,
kiteinen aine (sisältää 5 molekyliä kidevettä) mais-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
