- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
735-736

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vastaanottotodistus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

735

Vastamyrkky—Vastustus

736

[-Vasta-mutteri.-]

{+Vasta-
mutteri.+}

koisesti sellaisissa paikoissa, joissa
varsinaista mutteria ei saa vetää kireälle
alustaansa vastaan. Jos v. tehdään
matalampi kuin varsinainen mutteri, on se
pantava tämän alapuolelle. P-o P-o.

Vastamyrkky (antidotum). Myrkyn
jouduttua ruumiiseen pyritään sen
vaikutuksia niin pian kuin suinkin
mahdollista poistamaan tai ainakin
lieventämään. Tämä tapahtuu hyvin erilaisia
menettelyjä käyttämällä. Näitä ovat
mekaaniset toimenpiteet, joiden päämäränä on
myrkyn mahdollisimman nopea poistaminen
ruumiista, mikä aikaansaadaan joko oksennusaineita
tahi ulostusaineita käyttämällä tai
mahahuuhte-lulla, dynaminen menettely, joka pyrkii
myrkytyksenalaisen elimen vastustuskyvyn
kohottamiseen niin, ettei myrkky pystyisi elimen
toimintaa murtamaan; tähän suuntaan vaikuttavat esim.
kahvi y. m. virkistävät aineet opiumia ja muita
narkoottisia aineita vastaan; atropiini
kärpäs-sienimyrkkyä (muskariinia) vastaan; atropiini
morfiinia, ja samoin morfiini atropiinia vastaan;
kemialliset aineet, joiden tehtävänä on
hävittää myrkyn tehoavaisuus joko sitä
kemiallisesti sitomalla tai siitä liukenemattomia aineita
synnyttämällä tai vihdoin niiden saattamisella
muuten vaarattomaan muotoon. Enimmät v:t
kuuluvat Viimemainittuun luokkaan, vrt.
Myrkytykset. M. 0-B.

Vastareformatsioni ks.
Vastakkaisus-konpuhdistus.

Vastarinta virkamiehelle virkatoimessa ks.
Väkivaltainen puuttuminen
virkatoimeen.

Vastaselitys ks. Dupliikki ja
Repliikki.

Vastasivu, kallioiden pyöristynyt ja sileä sivu,
jonka asema osoittaa sitä suuntaa, mistä
jääkautinen mannerjää on liikkunut seudun yli.
vrt. Jääkausi.

• Vastasäkeistö (kreik. antistrophe’, saks.
Gegenstrophe), mus., säkeistön kertaus. Kahden
kuoron esittämät vuorolaulut sävellettiin
muinaiseen aikaan usein siten, että sävelmä oli
kussakin säkeistöparissa erilainen. Pariksi yhtyvät
säkeistöt taas laulettiin samoin sävelin, mutta
vaihtelua aikaansaatiin niidenkin kesken siten,
että mieslaulajat esittivät edellisen ja poikaäänet
jälkimäisen (oktaavia korkeammalla). Tähän
esitystapaan perustuva parittainen
säkeistöra-kenne kehittyi muinaiskreik. tragediansa laajoihin
ja taidokkaisiin muotoihin. Yksinkertaisempana
se säilyi keskiaikaisissa sekvenssi- (ks. t.)
virsissä. I- K.

Vastatakaus on takaus, jonka tarkoituksena
on turvata päätakausmiehen oikeus saada
korvaus velalliselta siitä määrästä, jonka
viimeksimainittu takauksensa nojalla ehkä joutuu
suorittamaan.

Vastauskonpuhdistus ks. Vastakkais
uskonpuhdistus.

Vastavaikutus 1. reaktsioni, fys.
Voiman vaikuttaessa kappaleeseen syntyy siinä aina
tuota voimaa vastustava vastaissuuntainen voima,
jota sanotaan v:ksi. Jos esim. puristetaan tai
kierretään vieteriä kokoon, niin syntyy siinä
puristavan tai kiertävän voiman suuruinen,
vastaissuuntainen vastustus. Samoin alustalla lepää-

vän esineen pystysuoraan alaspäin vaikuttava
painavuus aiheuttaa alustassa painavuuden
suuruisen pystysuoraan ylöspäin suunnatun v:n.
Jos vetää kappaletta puoleensa siihen
kiinnitetyllä nuoralla niin kappaleen tekemä vastarinta
1. v. on yhtä suuri kuin käytetty vetovoima.
Vaikutuksen ja vastavaikutuksen yhtäsuuruutta
koskeva laki on yksi mekaniikan peruslaeista.
Sen on Newton ensin lausunut. — Nesteiden ja
kaasujen purkaantuminen astiasta synnyttää
v.-ilmiön. Nesteen ollessa tasapainossa astiassa
on jokaisen vaakasuoratason kussakin pisteessä
hydrostaattinen paine (ks. Hydrostatiikka)
samaa suuruutta. Paine vaikuttaa tällaisen tason
joka kohdassa yhtä voimakkaasti kaikkiin
suuntiin. Tästä seuraa, että neste painaa kohtisuorasti
astian laitoja saman vaakasuoratason
vastakkai-isissa pisteissä samalla voimalla vastaisiin suuntiin.
Nesteen laitoja vastaan aiheuttamien paineiden
summa on siis nolla. Mutta jos laitaan tehdään
aukko, niin painetta laitaa vastaan ei ole enää
aukon kohdalla olemassa, paine vastakkaista
seinää vastaan on sentähden suurempi ja astia
pyrkii siirtymään, jos se on ripustettu nuoraan tai
muuten vapaasti liikkuvainen, virtailun vastaiseen
suuntaan. Tähän perustuu Segnerin
vesirattaan rakenne. Se on silinterin muotoinen
astia, joka voi pyöriä pystysuoran
akselin varassa. Sen aliosasta lähtee
vaakasuoria, ulkopäästään
umpinaisia putkia, joiden samanpuoleisiin
kylkiin on tehty läpiä. Kun astia
täytetään vedellä, niin putkien
lävistä virtailevan veden synnyttämä
v. panee astian pyörimään. Saman
periaatteen mukaan on
skotlantilaiset turbiinit
suunniteltu. vrt. Vesiratas. [/. 8:n.

Vastavaikutusratas ks. Vesiratas.

Vastaväittäjä ks. Opponeerata.

Vastavärit (saks. Kontrastfarben) ks. Väri.

Vastine on se selitys, jonka vastaaja antaa
häntä vastaan tuomioistuimessa vireillepannun
kauteen johdosta ja jonka kautta hän esittää
vaatimuksensa oikeudenkäynnissä. V:ssa saattaa
vastaaja joko myöntää kanteen oikeaksi tai
esittää perusteita, jotka oikeuttavat hänet
kieltäytymään vastaamasta itse pääasiassa, n. s.
prosessiväitteitä, taikka vihdoin ryhtyä pääasialliseen
vastineeseen. Alioikeudessa on v". annettava
yleensä suullisesti, mutta se voi olla myös
kirjallinen, jos asian laajuus tahi muut asianhaarat
niin vaativat. Myös voi tuomioistuin viran
puolesta määrätä, että v. on annettava
kirjallisesti. Ylioikeuksissa on v:n muoto kirjallinen.

B. S.

Vastus ks. Vastustus.

Vastuslaatikko ks. Sähkövastus.

Vastusmomentti ks. V a s t u s t u s m" o-

m e n 11 i.

Vastustus 1. vastus, liikettä kohtaava este.
V. voi olla monenlaatuinen kuten v. väliaineessa,
jossa kappale liikkuu, kitka, sähköjohdon-v.
j. n. e. Väliaineiden v:ista ovat ensi sijassa
mainittavia ilman ja veden vrt. Teoreettiset
tutkimukset eivät ole johtaneet niiden
määräämiseksi tarvittaviin yleisiin lakeihin, vaan on
täytynyt turvautua kokemusperäisiin kaavoihin.
Niinpä ilman v. on liikkuvalle kappaleelle liki-

Segnerin
vesiratas.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:51 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0384.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free