Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaudeville ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
763
Vaununakselikilometri—Vazina
764
reen ajettuja kuormastovaunuja, jotka
muodostivat nelikulmion, joiden ympärillä oli valli ja
oja ja jotka siten muodostivat varustetun leirin.
V:oja käyttivät esim. hussilaiset. J. F.
Vaununakselikilometri, tarkin mitta, millä
rautatieliikenteessä liikkuvan kaluston työtä, s. o.
junapalvelusta, mitataan. Tähän mittaan on tultu
siten, että ensin käytetty junakilometri (ks. t.)
on huomattu liian epämääräiseksi mitaksi, koska
junat ovat kovinkin eri pitkiä ja useimmiten
sisältävät erilaisia vaunuja; myöskään ei
vaunukilometri (ks. t.) ole vielä kyllin
tarkka mitta, koska myöskin vaunut ovat
melkoisesti erilaiset pituutensa (s. o., yleensä sanoen,
akselilukunsa) puolesta. Seuraava taulu esittää
muutamain maiden rautatieliikennettä v:llä
mitattuna:
Suomen Ruotsin Saksan
valtionrautateillä v. 1915 [-rautateillä-] {+rauta- teillä+} v. 1912
Vaununaksel(kilometrejä, milj. . 779 991 31,870
siilä tavaraliikenteessä „ . . 584 719 23,200
eli °/„ koko määrästä .... 75 7:t 73
Liikennepituus, kilometriä . . . 3.685 4,983 59,290
Siis vaununakselikilometrejä ra-
takilometriä kohti, tuhatluvuin 211 199 538
J. H. K.
Vaununkääntölava ks. Kääntöpöytä.
Vaunurasvat, hartsiöljyistä, tervasta, rasvasta,
paraffiinista y. m. valmistettuja sekoituksia
vaununakselintappien voitelua varten.
Rautatievaunujen akselinlaakereihin käytetään
tummempi-värisiä kivennäisöljyjä. V. E.
Vaunureviisori (ks. Reviisori), rautatien
palvelusmiehistöön kuuluva henkilö, joka valvoo,
että rautatievaunut ovat asianmukaisessa ja
erityisesti liikenneturvallisuuden vaatimassa
kunnossa. Paitsi isommilla asemilla toimivia on myös
matkustavia v:eja, jotka seuraavat junaa ja sen
pysähtyessä toimittavat tarkastuksen. Suomen
valtionrautateillä käytettiin matkustavia v:eja
ennen runsaastikin, nyt niitä on enimmäkseen
vain pikajunissa, joissa akselinpäiden
kuumeneminen on uhkaavampi. J. H. K.
Vaunut ks. Ajoneuvot ja
Rautatievaunu.
Vaunuvaaka, maanpinnan tasalle upotettu
vaaka, jonka pintaan on kiinnitetty ratakiskot,
niin että vaunu voidaan punnita sen kulkiessa
vaa’an yli. V. E.
Vaunuvaja, vajarakennus, jossa säilytetään
tavallisia ajoneuvoja tai myöskin
kallisarvoisempia rautatievaunuja, joita ei käytetä yleisessä
matkustajaliikenteessä. V. E.
Vauquelin [voklä’], Louis Nicolas
(1763-1829), ransk. kemisti, toimi ensin apteekkarina,
sitten professorina Pariisissa, oli aikansa
innokkaimpia tutkijoita kasvi- ja eläinkemian alalla ja
kuului niihin, jotka tutkimuksensa kautta
laskivat pohjan varsinaiselle orgaaniselle kemialle.
E dv. Ej.
Vautier Ivötje’], Benjamin (1829-98),
sveits. taidemaalari, opiskeli ensin Genövessä ja
sitten v :sta 1850 Diisseldorfissa, jonka
taideakatemiaan hän 1865 nimitettiin professoriksi.
Hänen erikoisalanaan olivat miellyttävän
rehelliset, usein humoristiset laatumaalaukset Svaabin
ja Reinin seutujen kansanelämästä. Hänen
teoksensa, jotka taiteelliselta suoritukseltaan eivät
kohoa varsin korkealle, olivat aiheittensa vuoksi
aikoinaan erittäin suosittuja kaikkialla; monet
niistä kuten „Tanssiaislepohetki",
»Tanssiharjoitus", „Ompelukoulu", »Hautajaistalossa",
»Morsiamen malja" ovat jäljennöksinä tulleet laajalti
tunnetuiksi. [A. Rosenberg, „B. V." (1897).]
F. L.
Vauvenargues [vövna’rg], Luc Clapiers,
V:n markiisi (1715-47), ransk. moralisti, oli
nuoruudessaan upseerina, mutta oli pakotettu
eroamaan soturinuralta Böömin sotaretkellä 1-742
turmeltuneen terveytensä johdosta. Eli sen jälkeen
vain muutamia vuosia sairaana ja varattomana.
Julkaisi 1746 teoksen, jota mainitaan toisinaan
nimellä »Maximes", toisinaan, ensimäisen siinä
olevan kirjoituksen mukaan, »Introduction ä la
connaissanee de 1’esprit liumain". Tämä teos
sisältää kauniita ja vakavahenkisiä moraalisia
mietteitä, joista huokuu jalo, miellyttävä, pohjaltaan
optimistinen maailmankatsomus, joten ne ovat
jyrkkänä vastakohtana esim. Larochefoucauldin
kuuluisille »maksiimeille". V:n kuoleman jälkeen
hänen teoksiaan, »Oeuvres", on julkaistu m. m.
1857 (2 os.) ja 1874 (3 os.), lisäämällä niihin
jälkeenjääneitä kirjoitelmia sekä kirjeenvaihtoa,
m. m. Voltairen ja Mirabeau’n kanssa. A. Gr.
Vauxlia.ll [voksliö’1], 1600-luvulla perustettu
yleinen huvittelupuisto Lontoossa; nyk. osa
Lam-bethin kaupunkikorttelia Lontoossa.
Vave ks. Kalastus, palsta 56.
Wavelliitti, väritön, kellertävä tai harmaa
kivennäinen, kokoomukseltaan vedenpitoinen
aluminiuinfosfaatti. Esiintyy sedimenttivuorilajien
raontäytteenä ja fosforiitissa. P. E.
Waverley /ue’iv9li], ensimäinen Walter Scottin
(ks. t.) suurista historiallisista romaaneista (ilm.
1814). Kertomuksen tapahtumat on sijoitettu
etupäässä Skotlantiin 18:nnen vuosis. keskipalkoille.
Suurinta mielenkiintoa herättävät teoksessa
kuvaukset skotlantilaisten elämästä ja heidän
uskollisesti säilyttämistään tunteista Stuarteja
kohtaan. E. W-s.
Vaxholm /vaksho’lm], kaupunki Itä-Ruotsissa,
Itämeren saaristoon kuuluvan Vaxön itäpäässä,
Tukholmaan vievän väyläu varrella ja tavallaan
Tukholman esikaupunkeja; 1,685 as. (1911).
Huviloita, merikylpylä; kalastusta. — V. syntyi
Kustaa Vaasan 1549 idempänä olevalle, pienelle
V.-saarelle perustaman linnoituksen yhteyteen.
Waxweiler, Emile (s. 1867), belg. sosiologi;
tuli 1893 Gentin kaupungin
kunnallistilastolli-sen konttorin johtajaksi, siirtyi 1895 Belgian
työvirastoon, missä johti 1896 suoritettua
teolli-suustilastollista tutkimusta. W. toimii myöskin
Brysselin vapaan yliopiston professorina ja
Sol"vay’n sosiologisen laitoksen johtajana;
teoksia: »Les hauts salaires aux fitats-Unis" (1895),
,,La participation aux bfnuSfices" (1898), »Esquisse
d’une sociologie" (1906) ; kansainvälisen
tilastollisen laitoksen jäsen. J. F.
Vayu [vaju], int. tuulenjumala, Indran
seuralainen.
Vazina. 1. Kunta Aunuksessa, Aunuksen
piirikunnassa, Syvärin keskikohdilla,
pohjoispuolella jokea, 5,559 as. (1905), enemmistö
venäläisiä. Kunnanhuone Skuratovassa. — 2. Satama,
Syvärin rannalla. Vazinkajoen suulla, tärkeä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
