Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wellington ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
825
kanssa 70,729), joista osa maoreja. Useiden
ratojen lähtökohdassa; säännöllinen laivaliike
Austraalian ja Uuden Seelannin tärkeimpiin
satamakaupunkeihin. Yliopisto, museo, kasvit,
puutarha; 2 teatteria, 6 pankkia. Kaunis
hallintorakennus. Yksityisasunnot yksikerroksiset,
seurauksena usein tapahtuvista
maanjäristyksistä. W. on Aucklandin jälkeen Uuden Seelannin
tärkein kauppakaupunki. Sen satamassa
selvitettiin 1912 kaikkiaan 6,s milj. netto rek.-ton.
aluksia, josta l,i milj. tuli ulkomaisen merenkulun
osalle. J. G. G-ö.
Wellington [ue’lir)tan], Arthur
Welles-ley (1769-1852), herttua, engl. sotapäällikkö ja
valtiomies. W. tuli upseeriksi 1787, seurasi 1797
vanhempaa veljeänsä Richard W e 1 1 e s 1 e y tä
(ks. t.) Intiaan, missä kunnostautui taisteluissa
Tippo Saibia ja maratteja vastaan yleten
kenraalimajuriksi. V. 1805 hän palasi Englantiin,
missä valittiin alahuoneeseen. V. 1807 hän oli
jonkun aikaa Irlannin asiain sihteerinä ja otti
sam. v. osaa Kööpenhaminaa vastaan tehtyyn
retkeen kohoten sen jälkeen kenraaliluutnantiksi.
W:n varsinainen toiminta sotapäällikkönä alkoi
vasta 1808, jolloin hän mukanaan 8,000 miestä
• lähetettiin Portugaliin. Seur. v. hän tuli
englantilaisten ja portugalilaisten joukkojen
ylipäälliköksi ja oli siitä lähtien sieluna siinä sodassa,
jota Pyreneitten niemimaalla käytiin Napoleonia
vastaan. W. taisteli vaihtelevalla menestyksellä,
yleensä kuitenkin voitollisesti, tunkeutui kolme
kertaa Portugalista Espanjaan ja karkoitti
lopulta 1813 ranskalaiset kokonaan niemimaalta
hyökäten itse Ranskaan; hän voitti ranskalaiset
m. m. Talaveran (1809), Salamancan (1811) ja
Vittorian (1813) taisteluissa. Ansioittensa
tähden hän korotettiin korkeisiin aatelisarvoihin ja
sai parlamentilta lahjaksi 400,000 puntaa.
Napoleonin kukistuttua 1814 W. oli lähettiläänä
Pariisissa ja Englannin valtuutettuna Wienin
kongressissa. Kun Napoleon 1815 oli palannut
Elbasta, tuli W. Belgiassa olevan Englannin
armeian päälliköksi ja voitti yhdessä Bliicherin
kanssa Napoleonin Waterloon taistelussa. V. 1822
W. oli Englannin valtuutettuna Veronan
kongressissa. V. 1827 hänet nimitettiin Englannin
maa-sotavoimien ylikomentajaksi. Seur. v. W.
muodosti tory-ministeristön ja ajoi 1829 perille
katolisten vapautuksen, mutta kukistui jo seur. v.
Tämän jälkeen hän vielä oli 1834-35
ulkoasiainministerinä ja 1841-46 Peelin ministeristön
salkuttomana jäsenenä. W. oli erittäin
selväjärkinen mies; hänellä oli sitäpaitsi horjumaton
velvollisuudentunto ja luja tahto, mitkä
ominaisuudet tuottivat hänelle lisänimen „rautaherttua".
[H. Maxwell, „Life of W."J
Wellingtonia ks. M a m m u 11 i p e t ä j ä.
Wells [ue’lz], Herbert George (s. 1866),
engl. kirjailija. W. on julkaissut joukon
yhteiskunnallisia kirjoitelmia ja romaaneja, joissa hän
sosialismin ja kehitysopin kaunalta esittää
suurenmoisella mielikuvituksella ja ankaralla
johdonmukaisuudella piirrettyjä luonnontieteellisiä ja
yhteiskunnallisia tulevaisuudenkuvia. Hänen
ker-tomuksistansa mainittakoon: „Tlie time machine"
(1895), „The war of the worlds" (1898), „When
the sleeper \vakes" (1899), „The food of the gods"
(1904), „Kipps" (1905), „The war in the air"
(1908), „The new Machiavelli" (1911); yhteis-
826
kunnallisista kirjoituksista: „Anticipations"
(1902), „Discovery of the future" (1902),
„Man-kind in the making" (1903), ,,A modern utopia"
(1905), ,,Tlie future in America" (1906), „New
\vorlds for old" (1908). J. F.
Wells /ue’lz], Sir Thomas Spencer
(1818-97), engl. lääkäri. W. toimi
naisten-ja lastensairaalan johtajana Lontoossa ja
saavutti suuren maineen varsinkin
ova-riotomian toimittajana ja yleensä kirurgina.
V. 1882 W. valittiin College of surgeons
nimisen lääkäriseuran esimieheksi. Hänen
tieteellisestä kirjallisesta tuotannostaan mainittakoon:
,,Diseases of the ovaries", „On the radical cure
of hernia", ,,Relation of puerperal fever to
infective diseases and pyaemia", „Diagnosis and
surgical treatment of abdominal tumours",
,,Ovarial and uterine tumours", „Note book for
cases of abdominal tumours". M. O-B.
Veloce [-o’tse], mus., it., ketterästi.
Velodromi (lat. velox - nopea, ja kreik. dromos
= juoksu), puusta, sementistä y. m. tehty
kalteva-käänteinen kilpapyöräilyrata. Kl. U. S.
Veloittaa 1. debiteerata, merkitä jonkun
tilin debetpuolelle, velaksi.
Velosipedi (ransk. velocipdde), polkupyörä.
Welschland [vels-] (saks.) = Italia.
Veltlin ks. Vai T e 11 i n a.
Velum palati, kitapurje (ks. t.j.
Veluuripaperi ks. Samettipaperi.
Velvetti ks. Sametti.
Welwitschia mirabilis ks. G n e t u m-k a
s-vit.
Velvoite ks. O b 1 i g a-1 s i o n i.
Velvoiteoikeus ks.
Obligatsioni-oikeus.
Velvoitus (lat. obligatio, ruots. förpliktelse)
on (objektiivisessa merkityksessä)
oikeusjärjestyksen tahtokykyiseen olentoon kohdistuva
vaatimus tai (subjektiivisessa merkityksessä) tällaisen
olennon tietoisuus siitä, että hän on siveellisesti
sidottu määrätyn vaatimuksen täyttämiseen.
Eetillisesti katsoen v:n arviointi riippuu suuresti
siitä, mitä katsotaan sen perustukseksi. Jos siksi
katsotaan ulkonaista auktoriteettia, toisen tai
toisten yksilöiden tahtoa tai yhteiskunnan lakia,
jota velvoitettu vain rangaistuksen pe’osta
noudattaa, niin v:lle ei myönnetä sisäistä eetillistä
arvoa. Tämä arvo tulee huomatuksi ainoastaan
siinä tapauksessa, että v:n pohjaksi
ymmärretään itse oikeusaate, jonka ihmisen siveellinen
tunto tunnustaa noudatettavaksi. Sen
tietoisuuden arvosta, että yksilö tuntee itsensä sisäisesti
sidotuksi eli velvoitetuksi, on ilmaantunut eri
mieliä. Kantin etiikassa v:n tietoisuudella on
olennainen sijansa. Mutta on toiselta puolen
katsottu, että siveellisen vapauden tietoisuus ei saa
täyttä tunnustusta, jos v. katsotaan kuuluvaksi
siveellisyyden olemukseen. Niinpä esim. Guyau
on koettanut kokonaan irroittaa v:n
siveellisyydestä ja perustella ,,ilman v:ta" olevaa moraalia
(J. M. Guyau, „Esquisse d’ une Morale sans
obli-gation ni sanction", 1885). Sama käsitys ilmenee
n. s. ,,anarkistisen moraalin" kannattajissa
(Krapotkin). Z. G.
Velvoitusosa ks. P. a k k o-o s a.
Velvollisuus sanalla on sekä lainopillinen
että moraalinen 1. siveellinen merkitys. Edellisessä
merkityksessä v. on tehdystä sopimuksesta aiheu-
VVellington—Velvollisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
