Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vemmel ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
829
holmassa sekä viimein Kemiön kirkkoherrana
1776-1803. [Julius Krohn, „Suom. kirjallisuuden
vaiheet".] V. T.
Vemmel ks. Valjaat.
Vemo I. V e h m o, ks. Vehmaa.
Vena /-(?-/ (lat., = verisuoni), anat., laskimo, ks.
Sydän ja Verisuonet.
Venantius Fortunatus
na’n- -nä’-J (n. [-530-n. 600 j. Kr.), roomal. runoilija, oli lopulta
Poi-tiers’in piispana. V. F:n runokokoelma
(,,Miscella-nea") sisältää paljon silloisen ajan oloja
kuvaavia tietoja. [W. Meyer, „Der Gelegenheitsdichter
V. F." (1901).] K. J. H.
Venceslaus ks. Wenzel.
Vendee [väde’], departementti Länsi-Ranskassa,
Biskajan-lahden rannalla, saanut nimensä
V.-joesta, joka laskee oik. Sövre Niortaiseen;
7,016 km-’, 438,520 as. (1911). — Ranskan
vallankumouksen aikana riehui V:ssa n. s. Vrn sota,
jota rojalistit Cathelineaun, Charetten,
Laroche-jaequelin’in y. m. johdolla kävivät (kiivaimmin
vv. 1789-96) tasavaltalaisia vastaan ja joka
päättyi 1796 viimemainittujen voittoon.
[Bogu-sla\vski, ,,Der Krieg der V. gegen die französiche
Republik" (1894); Clömenceau, ,,Histoire de la
guerre de V." (1909).]
Vendelin löydöt, harvinaisen rikkaita löytöjä
v. 650-950 vaiheilta j. Kr. Vendelin pitäjän
kirkon luota Upsalan pohjoispuolelta. 1880- ja
1890-luvuilla tutkittiin siellä 14 venehautaa, joihin
aikoinaan oli haudattu nähtävästi kuninkaallisia
henkilöitä. Maahan kaivettuihin kuoppiin oli
ilman maanpäällisiä hautamerkkejä haudattu
isoja veneitä, joiden pituus vaihteli 7,5-10,5 m
välillä, ja joissa kussakin oli polttamatta
haudattu vainaja ja hänen mukanaan erinomaisen
rikas hautakalusto, aseita, koristuksia,
taloustar-peita y. m. sekä useita kotieläimiä,
juomatava-roita j. n. e. — Eräitä Vendelin löytöjä on
kuvattu kuvataululla IV: 10, 11, 13, kirjoituksessa
Esihistorialliset ajanjaksot (ks. t.). [IIj. Solpe
ja T. J. Arner „Graffältet vid Vendel" (1912).]
A. M. T.
Vendell [-e’l], Herman Albert
(1853-1907), kielentutkija, f il. kand. 1876, fil. lis. 1881,
ruotsin kielen ja kirjallisuuden dosenttina
yliopistossamme vrsta 1881. Vrn tieteellisistä
teoksista useimmat ja tärkeimmät koskevat Suomen
ja Itämerenmaakuntien ruots. murteita. Niistä
mainittakoon vain r „Ordbok öfver
estländsk-svenska dialekterna" (1887, yhdessä A. O.
Freuden-thalin kanssa), „Pedersöre-Purmämälet" (1892-95),
..Ordbok över de östsvenska dialekterna" (1904-07).
Vrn julkaisut osoittavat suurta ahkeruutta ja
kysymyksessä olevien murteitten tuntemista,
mutta eivät ole kaikissa yksityiskohdissaan
täysin luotettavia. Muillakin skand. kielitieteen
aloilla V. on liikkunut. Näitten tutkimusten
tuloksista ansaitsevat mainitsemista:
terminologin i Äldre Västgöta- oeh östgötalagarna"
(1894) ja „Spräket i Peder Swarts krönika"(1905).
R. S.
Vendemiaire [vädemiä’r] (ransk.),
,,viinikuu-kausi", Ranskan vallankumouksen aikuisen
kalenterin ensimäinen kuukausi (gregoriaanisen
kalenterin 22 tai 23 tai 24 p. syysk. — 21 tai 22 tai
23 p. lokak.). V:n 13 p:nä’v. IV puhkesi
Pariisissa konventtia vastaan „sektsionien kapina",
jonka Napoleon Bonaparte kukisti.
830
Vemo 1. V e h m o, ks. V e h m a a.
Weuden (vir. Wenno, lätink. Zehse 1. Kehs),
samannimisen piirikunnan (5,587 km2, 138,600 as.
1915) pääkaupunki Liivinmaalla, Aa-joen 100 m
korkealla vas. rannalla, luonnoni hanan
,,Liivin-maan Sveitsin" pohjoisreunalla, Riian-Pihkovan
radan varrella; 6,810 as. (1910), enimmäkseen
saksalaisia ja lättiläisiä. Suuri, 1224
valmistunut, kalpaveljesten sotamestarien asuntona ollut,
nyt jo raunioitunut ritarilinna, 2 kirkkoa (iso
ev.-lut. v :lta 1284 ja kreik.-katolinen), useita
oppilaitoksia; höyrymylly ja kehruutehdas.
Muistopatsas Plettenbergin (ks. t.) kunniaksi.
Vesiparantola. — W:n linna, luultavasti vendien
perustama, joutui 13:nnella vuosis. kalpaveljesten
ritarikunnalle. Kaupunki, joka syntyi linnan
ympärille, liittyi jo 1200-luvulla Hansaan ja
kasvoi pian huomattavaksi kauppakeskukseksi,
mutta menetti merkityksensä, jouduttuaan 1577
venäläisten ja vähän myöhemmin puolalaisten
haltuun. Helmikuussa 1918 saksalaiset
valloittivat W:n. — W:n lähistössä on leprahoitola.
J. G. G-ö.
Venden kuningas, Ruotsin hallitsijan arvonimi
Kustaa Vaasan ajoista asti, perustui siihen
käsitykseen, että Ruotsista lähteneet gootit muka
olivat voittaneet vandaalit ja siten tulleet Itämeren
etelärannikon, vanhan Vendinmaan herroiksi.
K. G.
Vendetta /-e’-/ (it.), kosto, verikosto, ks. t.
Vendidad
didä-J (oik. vi-daevö-dutem [-..paholaisia vastaan annettu"), osa mpers. Avesta
(ks. t.) kirjaa. Se käsittää 22 lukua ffarijard)
ja on jonkinlainen papillinen laki ja käsikirja
puhdistusmenoista. [Avesta-tekstin julk. m. m.
Geldner (1886-96); käännöksistä mainittakoon
Darmesteterin (1892-93, 3 nid.) sekä sarjassa
„Sacred books of the East".] E. W-s.
Vendiläiset kaupungit. V:ksi k:ksi
nimitettiin vendien ent. alueel’e perustettuja
saksalaisia hansakaupunkeja (Lyypekkiä, Vismaria,
Rostockia, Stralsundia, vieläpä Hampuria; ja
Liine-burgiakin), joilla kauan aikaa oli johtava asema
hansaliitossa. K. G.
Vendin kieli ja kirjallisuus ks. Sorbin
kieli ja kirjallisuus.
Vendit ks. S o r b i I a i s e t.
Vendome [vädÖrm], arrondissementin
pääkaupunki Luoteis-Ranskassa, Loirin vas. rannalla,
ratojen risteyksessä; 9,804 as. (1906).
Rakennuksista huomattavin p. Kolminaisuuden kirkko,
jonka 80 m korkea torni on 12:nnelta vuosis.
Herttuallisen linnan raunioita. Kirjasto (yli
15,000 nid.), museo, tieteellisiä seuroja.
Rauta-ja pronssivalimoja; nahka- ja paperiteollisuutta.
— Keskiajalla V. ympäristöineen muodosti
Vendömois nimisen itsenäisen kreivikunnan.
Saksalais-ranskalaisen sodan aikana, 1870,
saksalaiset valloittivat V:n. J. G. G-ö.
Vendome [vädö’mJ, Louis Joseph
(1654-1712), V:n herttua, ransk. sotapäällikkö, kuningas
Henrik IV :n ja Gabrielle d’Estr6es’n pojanpojan
poika, palveli ensin Turennen johdolla,
kunnostautui Pfalzin sodan aikana Espanjassa ja
Espanjan perimyssodan aikana Italiassa, missä hän
kykeni vetämään vertoja Eugöne Savoijilaiselle;
lähetettiin sitten Alankomaihin, missä hän ensin
menestyttyään kärsi Oudenaarden tappion 1708
ja menetti sen johdosta päällikkyytensä. V. 1710
Vemmel —Vendome
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
