Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venezuela ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
843 VVenger-
Wenger [verjar], Leopold (s. 1874), itiiv.
oikeusoppinut, v:sta 1909 professorina
Miinche-nissa, tunnettu roomalaisen oikeuden tutkijana
varsinkin papyruslöytöjen perusteella; teoksia:
„Rechtshistorische Papyrusstudien" (1902),
„Papy-rusforschung und Rechtswissenschaft" (1903),
„Römische und antike Rechtsgeschichte" (1905),
,,l)ie Verfassung und Verwaltung des
orienta-lischen und des europäischen Altertums"
(julkaisussa „Die Kultur der Gegen\vart"). j. f.
Wenhamlamppu ks. V a 1 o k a a s u.
Venia (lat.), lupa. — V. concionandi,
saarualupa. — V. docendi, luennoimislupa
(yliopistossa) .
Veni, Sancte Spiritus (lat.), tule, pyhä henkii
erään vanhan virren (sekvenssin) alkusanat.
Veni, vidi, vici /vc- vici] (lat.), „tulin, näin,
voitin", Caesarin lausunto hänen voitettuaan
kuningas Pharnakeen Zelan taistelussa v. 47 e. Kr.
Venizelos [-ze’-], Eleutherios (s. 1865),
kreik. valtiomies, kotoisin Kreetasta. V. opiskeli
lakitiedettä, otti 1896-97 Kreetassa osaa
liikkeeseen, joka tarkoitti saaren erottamista Turkin
yhteydestä ja sen liittämistä Kreikkaan; oli
1899-1901 oikeusministerinä Kreetassa. Myöskin
seuraavina vuosina V., toisinaan varsinaisen
kapinaliikkeen johtajana, toimi Kreetan yhdistämiseksi
Kreikkaan ja tuli 1910 saaren
kansalliskokouksen esimieheksi. Sam. v. hän siirtyi Kreikkaan,
missä hän heti saavutti suuren vaikutusvallan.
Hän sai upseeriliiton vetäytymään syrjään ja
kuninkaan kutsumaan kokoon
kansalliskokouksen. V. valittiin tämän kokouksen jäseneksi ja
tuli lokak. 1910 pääministeriksi. Hän sai kuningas
Yrjön esiintymään itsenäisemmin
puoluepolitik-koja kohtaan, hajoitti kansalliskokouksen ja sai
uusissa vaaleissa niin suuren enemmistön, että
tarkastettu valtiosääntö voitiin ajaa perille 1911.
V:ta pidetään yhtenä maalisk.-huhtik. 1912
tehdyn Balkanin liiton aikaansaajista. Hän valvoi
sitten taitavasti maansa etuja Lontoon
rauhankonferenssissa 1912-13 ja Bukarestissa 1913.
Suurvaltain sodan puhjettua V. tahtoi saada
Kreikan yhtymään eotaan ympärysvaltain
liittolaisena, mutta kuningas Konstantinos ei antanut
siihen suostumustaan, minkä johdosta V. erosi
pääministerin toimesta maalisk. 1915. Elokuussa
sain. v. hän palasi hallitukseen pääministerinä,
mutta luopui pian jälleen kuninkaan ja hänen
välillä jatkuvan erimielisyyden tähden. Osa
Kreikkaa, Aigeian meren saaret ja Saloniki,
asettui hänen puolelleen, kun hän julkisesti alkoi
toimia ympärysvaltain hyväksi ja koota
vapaaehtoisia. Sen jälkeen kuin ympärysvallat kesällä
1917 olivat pakottaneet kuningas
Konstantinok-sen luopumaan kruunusta, tuli V. jälleen
pääministeriksi. j. f.
Venlo (myös Venloo), kaupunki
Etelä-Hollannissa, Maasin oik. rannalla, ratojen risteyksessä;
n. 17,500 as. (1910). Paperi-, lasi-, tupakka- ja
viinatehtaita, olutpanimoja, hehkulamppujen
valmistusta; teurastamoja. Vilkas kauppa.
Wenlock-ryhmä, siluurisysteemin alaosasto,
ks. Geologiset muodostumat.
Wennerberg /-bnrjj. 1. Gunnar W.
(1817-1901), ruots. runoilija ja säveltäjä. Sepitti jo
ylioppilaana mieskuorolauluja „Juvenaali"-seuraa
varten, m. m. 30 laulua sisältävän duettosarjan
„Gluntarne" (1848-51). Tuli 1846 Upsalan yii-
-YVennä 844
opistoon estetiikan dosentiksi ja sikäläiseu
ylioppilaskuoron johtajaksi sekä 1849 filosofian ja
äidinkielen lehtoriksi Skaran lukioon. V. 1850 W.
valittiin musiikkiakatemian jäseneksi ja sai
Ruotsin akatemialta palkinnon lauluistaan. Siirtyi
1865 Tukholmaan kouluylihallitukseen, valittiin
1866 Ruotsin akatemiaan, nimitettiin 1870
kir-kollisministeriksi ja 1875 Kronobergin
maaherraksi. Valittiin 1876 ja 1884 valtiopäiville, ens.
kamariin. Toimi 1888 perustuslakivaliokunnan
puheenjohtajana ja sitten uudelleen (v:een 1891)
kirkollisministerinä. Huolimatta monipuolisesta
toiminnastaan j leisen opetuksen alalla, jossa hän
aikaansai useita tärkeitä uudistuksia, W.
loma-hetkinään jatkoi taiteellista työtänsä, yritellen
laajempiakin sävellysmuotoja. Siinä häntä
kuitenkin haittasi varsinaisten musiikkiteoreettisten
opintojen puute. W:n „Davidin psalmit" (I-III,
1861-69) ovat pianolla säestettyjä lauluja
kuorolle ja soololle. Täyttämättä korkeimpia
vaatimuksia ne ovat sujuvan melodiikkansa vuoksi
laajalti levinneet sekä Ruotsiin että Suomeen,
jopa Pohjois-Saksaan ja Skotlantiin. W:n
vaateliaammista sävellyksistä mainittakoon oratori
,,Jesu födelse" (1862) sekä draamallinen episodi
Faustista „Auerbaciis Keller" (18771. W. julkaisi
kootut kirjoitelmansa, sekä runopukuiset että
suorasanaiset, 1881-85. Taiteellisesti ehein W:n
saavutuksista oli rappeutunutta ylioppilaselämää
ironisesti kuvaileva ,,Gluntarne", jota"
Suomessakin on vielä parikymmentä vuotta sitten etenkin
maaseudulla ja kotimusiikkina paljon laulettu.
t\Vieselgren, ,,Bilder och minnen"; Lindgren,
..Nägra diktareporträtt" (1907); Taube, „W."
(I-III, 1913-16).] /. K. (E. W-s.)
2. Gunnar Gunnarsson W. (s. 1863),
ruots. taidemaalari, edellisen poika, harjoitti
v:sta 1883 lähtien opinnoita Pariisissa
muotokuva- ja kukkamaalauksen alalla saaden
jälkimäiseen alaan kuuluvista tuotteistaan
kunniamaininnan (mention honorable)
maailmannäyttelyssä 1889. Paitsi varsinaisen maalauksen hän
on työskennellyt myöskin taideteollisuuden alalla
laatien Gustafsbergin posliinitehtaalle ja Kostan
lasitehtaalle kasviaiheisia hienovärisiä
koriste-sommitelmia. V. 1902 W. nimitettiin Tukholman
teknillisen opiston maalauksen Yliopettajaksi.
F. L.
Wenno ks. W e n d e n.
Vennola, Juho Heikki (s. 1872),
taloustieteilijä, yliopp. 1892, fil. lis. 1900, tuli
taloustieteen dosentiksi 1904 ja professoriksi 1908.
„Elannon" hallintoneuvoston puheenjohtajana
1905-17. Teoksia: „Pohjois-Suomeu
maalaisvaral-listius 16:nuella ja 17:nnellä vuosis." (1900>,
,,Viljan ja leivän hintasuhteista Suomen
kaupungeissa" (1904), ,,Luontais- ja
rahataloudellinen astetaistelu kansantaloudessa ja
valtion-finanssit" (1908), „Maanouiistus Suomen
maalaiskunnissa" II (1908), ,,Maanomistus ja
torpparien itsenäistyttäminen meillä" (1917),
„Maakysy-mys agraaripolitiikassamnie" (1918). V:sta 1905
toimittanut ..Yhteiskuntataloudellista
aikakauskirjaa", v :sta 1907 julkaisusarjaa
„Yhteiskunta-taloudellisia kirjoituksia" ja v :sta 1911
julkaisusarjaa ,,Acta (rconomica fennica".
Wennä (Wenne). 1. Henrik W. (k. 1513),
Turun tuomiorovasti, oli luultavasti se
„Ilen-ricus Nicolai", joka 1486 harjoitti opintoja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
