Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
3 aršin (kyynärä) =7 fut (jalka = engl. jalka) =
2,₁₃₃₆ m; 1 aršin = 16 veršok = 28 djuim (tuuma
= engl. tuuma) = 0,₇₁₁₁₉ m; 1 virsta (versta) =
500 saženj = 3,500 fut = l,₀₆₆₇₉ km. Pintamitat:
1 desjatina = 2,400 neliösaženj = 1,₀₉₂₅ ha.
Tilavuusmitat: kuivaa tavaraa varten 1 tšetvertj =
2 osjmina = 8 tšetverik = 209,₉₀₈ 1; nesteitä varten
I vedro (ämpäri) = 10 kružka = 100 tšarka =
12,₂₉₉ 1; 1 botška (tynnyri) =40 vedro = 4,₉₂ hl.
Painoyksikkönä on funt (naula) =32 lot (luotia)
= 96 zolotnik = 409,₅₁₂ g; 1 pud = 40 funt =
16,₃₈ kg; 1 berkovets = 10 pud. — Raha ja
rahalaitokset. V:n nyk. rahajärjestelmä
perustuu kesäk. 19 p. 1899 julkaistuun
asetukseen, jolla kultakanta otettiin käytäntöön.
Rahayksikkö rupla (rublj) = 0,₇₇₄₂₃₂ g hienoa kultaa
= 100 kopeekkaa = Smk. 2 ²⁄₃. Kultarahoja, joiden
painosta ₉/₁₀ on puhdasta kultaa, lyödään 10 :n
ja 5:n (ennen myös 15 :n, 7 ½:n ja, keisaria
varten, 37 ½:n) ruplan arvoisia. Täysipainoisia
hopearahoja, s. o. sellaisia, joissa on ₉/₁₀ hienoa
hopeaa, on l:n, ½:n ja ¼:n ruplan arvoisia,
puolipainoisia hopearahoja (hopeapitoisuus ₅/₁₀)
20:n, 15:n, 10 :n ja 5:n kopeekan arvoisia.
Hopearahaa saa olla liikkeessä korkeintaan
3 ruplan arvosta as. kohden. Vaskivaihtorahoja
(puhtaasta vaskesta) lyödään 5:n, 3:n, 2:n, 1:n,
½:n ja ¼ kopeekan arvoisia. Täysipainoisia
hopearahoja 011 pakko kerrallaan ottaa vastaan
korkeintaan 25 ruplan arvosta, puolipainoisia
hopearahoja ja vaskirahoja vain 3 ruplan arvosta.
Setelinanto-oikeus on ainoastaan valtakunnan
pankilla (per. 1860). V:n 1913 lopussa oli liikkeelle
laskettu seteleitä 1,775 milj. ruplan, v:n 1914
lopussa 3,125 milj. ruplan arvosta. Ennen
suurvaltainsotaa leimattiin seteleitä 500:n, 100:n, 50:n,
25:n, 10:n, 5:n, 3:n ja 1 ruplan arvoisia.
Sotavuosina on setelimäärä suunnattomasti kasvanut;
paitsi edellämainittuja setelejä, on laskettu
liikkeelle hopea- ja vaskivaihtorahaa vastaavia
setelejä ja paperimerkkejä. Valtakunnanpankin
vuosivaihto 1914 oli 735 miljaardia mk. (1910:
449 miljaardia mk.). Hypoteekkipankeista, joita
1912 oli 103. ovat valtakunnan liypoteekkipankit
aatelistoa ja talonpoikia varten tärkeimmät.
Yksityisiä kauppaluottopankkeja oli 1913 36.
Valtion säästökassoissa, joita 1914 oli 7,327, oli
8,2 milj. säästökirjalla talletuksia yhteensä
4,270 milj. mk.
Sivistys- ja oppilaitokset. —
Kansanvalistus on alhaisemmalla kannalla kuin
useimmissa muissa Euroopan maissa. Ainoastaan
ylimmät säätyluokat ovat omaksuneet länsimaisen
sivistyksen, jotavastoin suurin osa kansasta
elää vielä muinais-slaavilaisen ja
bysanttilais-aasialaisen kulttuurin merkeissä. Valtiollisesti
valveutuneissa piireissä on tosin jo kauan ollut
havaittavissa vilkkaita valistusharrastuksia,
mutta nämä ovat useimmissa tapauksissa jääneet
tuloksettomiksi, ne kun eivät ole saaneet
viranomaisilta tarpeellista tukea ja kannatusta. —
Yleisten oppilaitosten ja yliopistojen ylin johto
kuuluu valistusministeriölle,
ammattioppilaitosten johto taaskin vastaaville muille ministeriöille.
Edellisen oppilaitosryhmän hallintoa varten
Euroopan-V. on jaettu 10 piirikuntaan, joiden
etunenässä on kuraattorit. — Kansakouluja oli
1914 Euroopan-V :llä 98,025 (1856 koko
valtakunnassa vain 8,227), joissa oli 6,596,904
oppilasta (näistä poikia 4,422,372). Yleissivistystä
antavia n. s. keskikouluja oli: poika- ja
tyttökymnaaseja sekä alkeiskouluja 1,324
(Puolassa 75), joissa 400,437 oppilasta (118,353
poikaa ja 282,084 tyttöä), ja reaalikouluja
(ainoastaan poikia varten) 239, joissa 62,649 oppilasta.
Keskikouluihin luetaan myös muutamat
erikois-opetusta antavat oppilaitokset, kuten u. s.
hengelliset koulut (seminaarit y. m., 1914 397, joissa
77,002 oppilasta), kasvatusopilliset koulut (375,
joissa 27,946 oppilasta), välskärikoulut (65,
oppilaita 9,127), erinäiset sotaopistot (29, oppilaita
10,093), merikoulut (26, joissa 979 oppilasta),
metsänvartia- ja talouskoulut (144, oppilaita
9,585), teknilliset ja käsityökoulut (562, oppilaita
44,516), kauppa- ja teollisuusopistot (257, joissa
50,909 oppilasta) j. n. e. — Yliopistoja on 10:
Moskovassa (maan vanhin, per. 1755; n. 9,000
ylioppilasta), Pietarissa, Tartossa, Varsovassa,
Kiovassa (p. Vladimirin yliopisto), Harkovassa,
Odessassa (Uuden-V:n yliopisto), Kasaanissa,
Saratovissa (per. 1909) ja Permissä (per. 1916).
Useimmissa näistä on 4 tiedekuntaa:
historiallis-kielitieteellinen, fyysis-matemaattinen,
lainopillinen ja lääketieteellinen. Poikkeuksena ovat
Pietarin ja Tarton yliopistot. Edellisessä on
lääketieteellisen asemasta itämaisten kielten
tiedekunta, jälkimäisessä edellä mainitun neljän
lisäksi jumaluusopillinen (luterilainen).
Moskovaan on 1908 yksityisillä varoilla perustettu
„kansanyliopisto". Korkeimmasta
naissivistyksestä huolehtivat n. s. korkeimmat naiskurssit,
joissa on yksi tai useampi tiedekunta.
Ensimäiset tällaiset kurssit perustettiin 1878 Pietariin
ja olivat viime vuosis. loppuun laatuaan ainoat
V:llä. Nyt on niitä kaikissa
yliopistokaupungeissa, Saratovia ja Permiä lukuunottamatta,
sekä Novotšerkaskissa Donin alueella. Valtion
varoilla toimivia on kumminkin vain 2:
Pietarissa olevat kasvatustieteellinen opisto ja
lääketieteellinen laitos. Papisto saa korkeimman
oppinsa hengellisissä akatemioissa, jollaisia on
Kiovassa, Moskovassa, Kasaanissa ja Pietarissa
sekä (room.-katolista papistoa varten) Vilnossa.
Muista korkeakouluista mainittakoon
teknilliset (7), kauppakorkeakoulut (2),
taideakatemiat (4), sota-akatemiat (5), maataloudelliset ja
metsätieteelliset opistot (3), Demidovin
lakimieslyseo Jaroslavissa, Pietarin hist.-kielitiet. laitos,
Pietarin arkeologinen laitos ja Lazarevin opisto
itämaisia kieliä varten Moskovassa. Kaikkiaan
oli 1914 yliopistoja ja muita korkeakouluja 52
ja niissä ylioppilaita 68,285 (51,923 miestä ja
16,362 naista). — Tiedettä ja taidetta edistävistä
monilukuisista seuroista on tärkein Pietari
Suuren aikana (1724) perustettu Pietarin
tiedeakatemia, jonka yhteydessä on iso kirjasto,
museoita, fysikaalinen keskusobservatori ja
tähtitieteellinen observatori (Pulkovossa). —
Sanomalehdistön kehitystä on ankara sensuuri
kahlehtinut. Kaikkiaan lienee sanomalehtiä ja
aikakauskirjoja n. 1,500, joista lähes ½ ilmestyy
Pietarissa ja Moskovassa.
Kirkolliset olot. Kreik.-katolisella
valtiokirkolla on näihin asti ollut erittäin määräävä
valta alhaisella sivistyskannalla olevan kansan
keskuudessa. Sen vaikutus on kumminkin
ilmennyt etupäässä huolehtimisena „oikeauskoisuuden"
sääntöjen ja ulkonaisten menojen tarkasta nou-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
