Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjän Karjala - Venäjän kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
910
177 Venäjä—Venäjän
Karjala 908
908
(Njuhtsaa, Kolezmaa sekäLapinin ja Sorokan
kuntien suurempaa osaa lukuunottamatta), Aunuksen
kuvernementista Poventsan piirikunta
(Petrovsko-Jamskin, Danilovskin ja Rimskin kuntia sekä
Sungun kunnan puolikasta lukuunottamatta) ja
vihdoin Petroskoin ja Aunuksen piirikunnat
kokonaan. Nykyinen V. K:n karjalainen
kielialue saadaan siten, että edellämainitusta
alueesta jätetään pois seuraavat maa-alueet:
Aunuksen piirikunnasta eteläisin osa Njekkulan
kuntaa, puolet Vaazinin (Vazinskaja) kuntaa ja
Mjatusovin kunta kokonaan, Petroskoin
piirikunnasta Ostretsinin, Öoltjärven
(Seltozerskaja-Bere2naja), Ladvan (Ladvinskaja), Suurlahden
(Velikogubskaja) ja Toivojan (Tolvuiskaja)
kunnat kokonaan sekä puolet Suojun (Suiskaja) ja
Kondupohjan (Kondopozskaja) kunnista.
Pohjoisessa jäävät jotkut rannikkokylät ja Solovetskin
saaret karjalaisen kielialueen ulkopuolelle.
Eteläosalle aluetta saamme täten jossain määrin
muuttuvan rajaviivan, joka kulkee seuraavasti:
Aunuksen ja Lotinapellon piirikuntien rajasta
Laatokan rannalta Stroitsan kontujen halki
Syvärinjoen keskimutkaan, siitä suoraan hiukan
koilliseen Bessoutsoihin (Besovets) ja Suojun
kirkonkylään, edelleen Suununkylään (Ustj-Suna)
ja Kondupohjan kirkonkylään Kondupohjan
lahden perukassa, sekä vihdoin mutkaviivana
Liz-maan, Käppäselkään, Säiciämään (Saidoma) ja
Lumbusin tienoille Äänisen pohjoispäähän, vrt.
Aunuksen ja Vienan
Karjalais-alueen karttaa Tietosanakirjan I osassa.
Maakunnallisesti alue jaetaan jo
vanhastaan kahteen osaan, nimittäin Vienan
Karjalaan ja Aunukseen. Rajana näiden
välillä on yleisessä käsityksessä pidetty
kuverne-menttien rajaa, mutta kielellisiin seikkoihin
katsoen se voidaan vetää paljoa etelämpää, aina
Poventsan ja Petroskoin piirikuntien välirajaa
myöten. Pohjoispuolella tätä viivaa puhutaan
n. s. karjalan kieltä, eteläpuolella aunusta.
Karjalan kielen alue on verraten yhtenäistä, mutta
aunuksen kielen puolella muodostaa
lyydiläisten asuma kapea reunakaistale idässä erikoisen
kielialueen (ks. S u o m a 1 a i s-u g r i 1 a i s e t
kielet, palsta 299-300). Tämän alueen
länsirajana voidaan pitää suoraa viivaa Päljärvestä
Poventsan ja Petroskoin piirikunnan rajalta
Njirkan kylään Kotkatjärven kunnassa,
pohjoisena taas edellämainittujen piirikuntien rajaa ja
eteläisenä Kaskanan kylän tienoota Vaazinin
kunnassa.
1. Aunus ks. t.
2. Vienan Kar jala. Varsinaisena Vienan
Karjalana pidetään Vienan kuvernementin Kemin
piirikunnassa olevaa V. K:aa. Siihen kuuluvat
seuraavat puhtaasti karjalaiset kunnat:
Vuokki-niemi (Voknavolotskaja), Pistojärvi
(Tihtozer-skaja), Oulanka (Olangskaja), Kiestinki
(Kesteng-skaja), Uhtua (Uhtinskaja), Kontokki
(Kondok-skaja), Jyskyjärvi (Jyskärvi, Juskozerskaja),
Paanajärvi (Puanarvi, Pogostskaja), Vitsataipale
(Vitsetajbolskaja), Usmana (Poduzemskaja),
Voi-järvi (Maslozerskaja), Tunkue (Tungutskaja) ja
Suikujärvi (Letnekonetskaja). Enemmän tai
vähemmän venäläistyneitä ovat seuraavat
(merenranta-) kunnat: Kantalahti (Kandalakskaja),
Kouta (Kovskaja), Kieretti (Keretskaja),
Poukama (Pomg&mskaja), Kemin kaupunki (Kemj),
Suiku (Sujeretskaja) sekä Sorokan (Sorotskaja)
ja Lapinin (Lapinskaja) kuntien alueeseen
kuuluvat osat, — Geologinen rakenne ja
pinnanmuodostus. Vienän Karjalan vuoriperä
ja pinta muistuttavat suuresti vastaavia seikkoja
Suomen puolella. Molemmat alueet kuuluvatkin
samaan maantieteelliseen piiriin, Fennoskandiaan.
On kuitenkin huomattu, että Karjalan vuoriperä
olisi vielä vanhempaa kuin n. s. suomalainen
alku-vuori. Se graniittigneissi, joka on Karjalan
maaperiin perustana, on vanhin tähän asti tunnettu
vuorilaji. Sen päälle on levinnyt arkeisia tai
proterozooisia liuske- ja kalkkikivikerroksia, joita
sanotaan n. s. laatokanliuskeiksi ja jotka ovat
asettuneet säännöllisesti luoteesta kaakkoon
kulkevaan suuntaan. Nämä antavat maalle
omituisen viiston, poimuisen luonteen. Kaikki
selänteet, vaarat ja laaksot ja sen mukaan myös
vesistötkin kulkevat luoteesta kaakkoon. Kun lisäksi
nuoremmatkin vuori- ja maalajit ovat asettuneet
samaan suuntaan, tulee tämä viisto raitaisuus
yhä enemmän näkyviin, esim. Kuusamon
seuduissa, Seesjärven länsipuolella j. n. e.
Mainittujen ikivanhojen vuorilajien läpi tunkeutui
paikoitellen graniittimassoja, jotka kumminkin jo
aikaisin, samoinkuin laatokanliuskeetkin, suu
reksi osaksi kuluivat pois. Sen ajan tasaantu
neelle maanpinnalle levisi sitten n. s.
kalevalainen kerrossarja, joka sekin, oltuaan ensin
voimakkaan poimuutumisen alaisena, tasoittui ja
peittyi seuraavan kauden, jatulisen,
kerrostumiin. Tämän ajan vuorilajeja, pääasiassa kovia
kvartsiitteja, on laajemmalti kulutukselta
säilynyt. Niinpä ne täyttävät Vienan Karjalassa
Kuitti- ja Seesjärven väliset tienoot, ja tulevat
taas esiin korkeahkoina vaaroina ja harjanteina
Kuusamon seuduilla sekä yleensä alueen rajoilla.
Korkeimmat Vienan Karjalan vuorista ovat
Kaitatunturit (580 m) Venäjän Lapin rajalla ja
Päänuorunen (n. 600 m) Pääjärven
luoteisrannalla, Etelämpänä kohoavat huiput harvoin
300 m:iä korkeammalle. ■— Y e d e t. Karjalan
.suuret vesialtaat ovat etupäässä siirrosten
reu-naamia vajoamia. Tällä tavalla on ajateltu
Vienanmeren, erittäinkin 300 m syvän
Kannanlah-den, syntyneen. Hyvä esimerkki tästä on myös
Seesjärvi korkeine ja jyrkkine rantoineen.
Vajoamisen kautta arvellaan myös Uikujärven
pohjoisosan muodostuneen. Useimmat suurimmat
siirrokset tapahtuivat todennäköisesti
tertiäärikau-tena, juuri vähää ennen jääkautta, joka sitten
lopullisesti muokkasi maanpinnan sellaiseksi kuin
se nyt on, luoden lisäksi kankaita, vierinkivi- ja
soraselänteitä, suistomuodostumia y. m. —
Vienan Karjalassa on monia suuria järviä ja useita
valtavia jokia. Laajin on jotenkin keskellä aluetta
oleva Tuoppajärvi, joka on 80 km pitkä, 32 km
leveä ja pinta-alaltaan 1,065 km2, senjälkeen
seuraavat Koutajärvi (584 km2), Pääjärvi (60 km2),
Keski-Kuitti järvi (494 km2), Kierettijärvi
(404 km2), Ylä-Kuittijärvi (291 km2) ja
Enki-järvi (274 km2). Pienempiä järviä ovat
Ala-Kuittijärvi (238 km2), Tiiksijärvi ja Pistojärvi.
Useat järvet ovat varsin saarettomia, laajoja,
aukeita ulapoita. Joista on valtavin Kemijoki
(405 km; jokialue 31,499 km2), joka ottaa vesiä
aina Kuusamon seuduilta ja tuo ne Kuittijärvien
halki läpi alueen Vienanmereen Kemin kaupungin
kohdalle. Jyskyjärven kirkonkylän kohdalla saa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
