Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vepsäläiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
941
Vepsäläiset
943
Vepsäläinen mies.
Visinnus, skandinaavilaisen tarinaston Visinn.
On arveltu, että näissä piilee sen kansan nimi,
jota Adam Bremeniläinen nimittää icizzi ja jolla
arabialaisissa lähteissä on nimenä visu; tämä
kansa oli viimeksimainittujen lähteiden mukaan
kolmen kuun matkan päässä Suur-Bolgarista.
Sama nimi esiintyy edelleen ven. kronikoissa
muodossa vei, joka todennäköisesti on = vepsä
"(s. o. *vessä, puheenalaisen sanan vahva-asteinen
muoto) ; katsoen vepsä nimen nykyiseen
leviämiseen tällä nimellä tuskin kuitenkaan lienee
tarkoitettu muita kuin eteläisimpänä asuvia v:iä.
Jos visu, ves - vepsä, niin v. siis ovat olleet
osallisena siihen kauppaan, joka etelämaista
Kaak-kois-Venäjän kautta kävi Luoteis-Eurooppaan
(bolgaarien välityksellä, pitkin Volgan vesistöjä),
Nestorin kertomuksen mukaan he olivat
osallisina Venäjän valtakunnan perustamiseen
800-luvun loppupuoliskolla; viimeisen kerran vei
nimi esiintyy 882. Tämän jälkeen ,,vessien"
nimi katoaa lähteistä ja sen sijaan puhutaan
,,valkeajärveläisistä"; tämä kaiketi on pikemmin
maantieteellinen nimitys, johon sisältyy myös
venäläisiä, joita yhä enemmän alkoi siirtyä
näille tienoille. Venäläisten mukana siirtyi
näille maille myös kristinusko; luostareja
perustettiin puheenalaisille seuduin useita, ensimäiset
1100-luvulla. Jonkun aikaa 1238 :n jälkeen
Val-keajärven seudut olivat itsenäisenä
ruhtinaskuntana, mikä 1485 liitettiin Moskovan
suuriruhtinaskuntaan.
Elinkeinot. V. ovat maanviljelijöitä,
mutta tämä elinkeino ei heitä yleensä riittävästi
elätä. Äänisvepsäläiset harjoittavat tämän ohessa
kalastusta, jonka saaliina 011 jalojakin kalalajeja,
lohia ja siikoja. Mutta tämän ohessa käyvät
miehet työansiolla: äänis-v. kulkevat laajalti
kivenhakkaajina pitkin Venäjää ja Suomessakin,
toiset- taas lasinpanijoina, jättäen maanviljelyksen
naisten, ukkojen ja lasten hoidettavaksi; eteläni-
Vepsän neitosia.
pänä miehet talvisin kulkevat metsä n ajoissa.
Novgorodin läänissä on elämä erinomaisen
alkukantaista : ei yhtään kirnua koko alueella, vaan
voita hämmennetään härkkimellä, ei ainoatakaan
rukkia, vaan kehrääminen tapahtuu värttinällä,
yhdestä puusta koverretuilla veneillä soudetaan
yhdellä melalla, kylpemässä käydään
leivinuunissa y. m. Alue, joka näin lähellä suurta
asutuskeskusta Pietaria on säilyttänyt
tämmöisen alkukantaisuuden, ansaitsisi suuresti
kansatieteellistä erikoistutkimusta.
Sivistyskanta on v :llä varsin alhainen,
erittäin etelä-v:llä (lukutaitoisten prosentti 1897
vuoden väenlaskutietojen mukaan 14,s). Uskonto
011 kreikkalaiskatolinen, mutta sen takana ja
ohella on säilynyt melkoinen määrä
vainajain-ja haltiauskoa (lieng ’vainajan henki’, izand 1.
izandaine ’haltia’: peftfin i. ’tuvan haltia’,
Vävän i. ’läävän haltia’, kilVbefin i. ’saunan
haltia", metsamiz 1. meisMAe ’metsän ukko’, vedhine
’veden ukko’ j. n-, e.). Loitsut ovat
venäläismalli-sia (vanhimmat sellaiset ovat säilyneet eräässä
venäläisessä käsikirjoituksessa 1600-luvun
alkupuoliskolta). Muu kansanrunous on vähäpätöistä:
enimmäkseen lastenhokuja; kuitenkin tavataan
joitakuita kertomarunon sipaleita, vieläpä
kaukana etelässä (vrt. Setälä, ,,Egv vepsz
nepdaltö-redök", Nyelvtud. Közlem. XXII). Itkuvirsillä
on laaja käytäntö, ja ne näyttävät sisältävän v:n
sisintä runoutta. Sadut ovat enimmäkseen
venäjästä käännettyjä, mutta on muutamia
omaperäisiäkin levinneinä koko v.-alueelle.
Kirjallisuutta. V:n uudelleenlöytäjä on
A. J. Sjögren, joka 1824 kävi v:n luona ja on
antanut ensimäiset varsinaiset tiedot heidän
asuinpaikoistaan ja jonkun verran heidän
kielestä änk in (,,Ueber die älteren Wohnsitze der
Jemen", 1831; „Wann und \vie wurden
Sawo-lotsohje und die Sawolokschen Tschuden russisch ?"
1832, Sjögrenin koottujen teoksien I:ssä).
Vv. 1842 ja 1845 kävi Ojattijoen latvoilla Elias
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
